*^*^*KOTILOIDEN (kolmatta odottavien) tammikuu*^*^*

Niin se taas vuosi vaihtui =) Tänä vuonna saamme käärön syliimme!



Minulla ollut oireita onneksi aika niukasti! Lievää pahoinvointia välillä, ei onneksi ole tarvinnut oksentaa kertaakaan. Ruoka maistunut kohtalaisesti (paino tippunut vaan), mutta ei haittaa kun ylipainoa on valtavasti liikaa!

Turvotusta ollut, mutta ehkä pahin/inhottavin oire on ollut ummetus! Levolak auttoi kyllä hieman. Ja nyt uutena oireena on häpyluun pakotus/jomotus?!?!? Onko muilla ollut näin aikaisilla viikoilla?? Itselläni aikaisemmissa raskauksissa on tullut vasta viimeisellä kolmanneksella.



Eipä muuta ihmeellistä kerrottavaa... Rintaliivejä ja alkkareita olen joutunut jo uusimaan ja vaatteet alkaa käymään pieneksi =) Vatsa on kyllä kasvanut roimasti.



Eipä muuta tällä kertaa, kuin vielä kerran hyvää uutta vuotta 2009!!!



mp73 ja Sissi rv 13+4

mp73: Kiva että sinäkin alat päästä jo turvallisille viikoille! Mullakin tässä kolmannessa raskaudessa alkoi jo tosi aikaisin tuo häpyluukipu. Neuvolassa sanottiin, että mitä useamman kerran on raskaana, niin sitä aiemmin "elimistö muistaa" ja alkaa valmistautua synnytykseen. Tällä hetkellä mulla nuo liitoskivut on välillä ihan kamalat, häpyluu tuntuu ihan nitkuvan, ja siihen vihlontaan ei edes kipulääkkeet auta...



Mulla on tänään neuvola. Vähän jänskättää, että paljonko on pyhien jälkeen kiloja kasassa! Turvotus on kyllä sitä luokkaa, että nestettäkin on, mutta tuli kyllä syötyäkin aika paljon joulun ja uuden vuoden aikaan... :/ I



han hassulta tuntuu, että nyt alkaa oikeasti lähestyä se laskettuaika kovaa vauhtia! Masu on kyllä jo valtava, ja suppareita (kipeitäkin) tulee aika paljon, ja muutenkin olo tuntuu aika raskaalta... Nyt kun olen ollu näiden isompien kans tässä kotona, niin alkaa jo hirvittää, että miten sitä pärjää kun on vielä vauva tässä hulinassa. Mutta toivon, että muksut ymmärtäis ja olisivat apuna!



Tässä vaiheessa raskautta mulla edellisissä raskauksissa ollu jo kaikki valmiina, mutta eipä ole nyt... Ehtii kai tuota vielä?! Kaikki tavarat ja vauvan vaatteet on kyllä olemassa (ehdin jo tässä kakkosen jälkeen antamaan/ myymään paljon pois). Kaikki vauvan vaatteet on pahvilaatikoissa varastossa, ja hoitopöytä sekä sänky on osissa myös varastossa. Pitäis järjestellä meidän makkari uusiksi ja tehdä kaappiin tilaa vauvan vaatteille...



Mimmi75, rv.33+5

Heippa kaikille, kiva kuulla että tää häpyluukipu onkin varmaan ihan normaalia, kun kolmas raskaus menossa... Olen jo ollut hieman huolissani tästä juilimisesta ja siitä tekeekö se kohdunsuullakin jotain..



Ultra olisi edessä maanantaina, istukan paikka tarkistetaan, tällä kertaa ultraajana lääkäri. Saas nähä suostuuko ottamaan kantaa sukupuoleen. Kätilöhän oli sitä mieltä että poika tulossa.



Onko teillä kumpaa sukupuolta tulossa? Pitääkö useimmilla paikkansa se että kakkonen ja kolmonen ovat samaa sukupuolta? Aika näyttää pitikö kätilön arvio paikkansa..



Hyvät jatkot kaikille!



Terkuin numekolme ja pikkuhippu 28+1

Meillä vuosi vaihtui samoissa merkeissä kuin vanha loppui, eli kuopuksen korvatulehdus jatkuu...saatiin kolmas antibioottikuuri, katsotaan pureeko. Seuraavaksi sitten lähete korvalääkärille jos ei ala talttumaan. Ei ole oikein ehtinyt tätä raskautta seurailemaan, mutta laskettu päivä lähestyy uhkaavasti;) Laitoin vauvan vaatteet jo pari viikkoa sitten valmiiksi ja pakkasin sairaalaan tarvittavat romppeetkin. Jotenkin tuntuu, että vauva tulee vähän aikaisemmin...en kyllä osaa perustella miksi. Nyt käy tietysti niin, että menee pari viikkoa yli. Kaksi ensimmäistä tulivat vähän aikaisemmin ja nopeasti. Nyt pelottaakin tuo synnyttämään lähtö noin käytännössä; miten sitä ehtii ja saadaanko lapsille hoitajaa vai pitääkö miehen jäädä kotiin. Mitään varmaa ei ole näköpiirissä hoitajan suhteen, riippuu siitä mihin vuorokaudenaikaan lähtö tulee (tietysti yöllä, niinkuin aiemmillakin kerroilla).



Tuosta sukupuolesta olen jostain lukenut, että 1. ja 2. lapsi ovat tod. näk. samaa sukupuolta, kolmannesta en tiedä. Meillähän on siis kaksi ensimmäistä tyttöjä ja taitaa tulla kolmaskin. Mies on kohta helisemässä tämän akkavallan alla;)



Edelleen nukun hyvin, eikä pahasti toimintakykykään ole laskenut näin loppua kohden, olisin odottanut olevani väsyneempi. Meillä lapsetkin on kovia nukkumaan (lukuunottamatta korvatulehdusöitä), eli ei pitäisi univelkaa kertyä pahasti varastoon. Aiemmissa raskauksissa olen nukkunut loppuajat huonosti ja ollut sitten aika väsynyt jo valmiiksi vauvan syntyessä. Kipeitä polttoja tuntuu selässä päivittäin, mutta ne menevät aina nopeasti ohi. Nivuset on kipeät, painoa on tullut aika roimasti. Muuten ei ole kovinkaan raskas olo, tosin itsensä pukeminen on aina sellainen hengästyttävä ponnistus. Esikoinen on mukavasti alkanut pukemaan itse ihan oma-alotteisesti, ettei tarvitse taistella joka aamu uloslähdön kanssa. Kuopuskin pukee itse, mutta aina jonkun toisen vaatteet;) Lähtisi ulos siskon villasukissa, isin kengissä ja äidin hatussa...No mutta,eipähän tällä kertaa muuta, aurinkoista alkuvuotta kaikille!



PikkuMytty, tytöt -05 ja -07 ja rv 34+5

Mimmi75, Pikkumytty: Onpas sinulla viikot jo vähissä =) Ihanaa, peukuttaa että saadaan pian vauvauutisia!

Minulla tosiaan alkaa riskiviikot olemaan takanapäin, onneksi! Kyllähän tätä Sissiä tuli yritettyä ja odotettua ihan tarpeeksi (tasan 2v)! Mutta nyt näyttää jo hyvältä ja uskaltaa jo oikeasti alkaa nauttimaan raskaudesta, vaikka välillä vieläkin pelottaa...!



Milloin kerroitte töissä ja miten? Meillä töissä pari tietää raskaudestani ja palkanlaskija kun kyselin että miten menee käytännössä kaikki asiat, lomat yms. En tiedä maltanko olla kertomatta kun palailen parin viikon lomalta töihin keskiviikkona. Mulla kyllä vauva-vatsa pullottaa kivasti että josko arvaisivat/huomaisivat keskiviikkona =)



Olen jo parina päivänä ollut tuntevinani vauvan liikkeet... Voiko olla vielä näin aikaisin? Miten muilla, milloin tunsitte kolmosen ensimmäiset liikkeet????



Mukavaa päivän jatkoa!



mp73 ja Sissi rv 14+1

Moikka kolmosen odottajat.



Mullakin tuo la lähenee, enää kolmisen viikkoa. Nopsaan on mennyt tosiaan.



Vauvan varusteet alkaa olla laiteltuna valmiiksi. Aloittelin viikko sitten pesuhommia ja nyt on laatikot jo pian täytetty. Vaipat ym. pikkutarvikkeet hommattu. Kivaahan se on se laittelu varsinkin nyt kun saa rauhassa laitella, isommat lapset on tänään hoidossa ja olen keskittynyt ihan vaan itseeni! Tämä todella on se viimeinen raskaus ja sen viimeisen raskauden viimeiset viikot.



Meilläkin kaksi ekaa on tyttöjä, nyt ei ole tiedossa kumpi on tulossa. Masun muoto on vähän erilainen, on vähän enempi edessä ja ehkä jopa pienempi kuin aikaisemmin (kasvoi kyllä äkkiä mutta tasaantui sitten). SF-mitta on nyt nipin napin 31 eli ihan alakäyrillä mennään. Masuviiva ylettyy reilusti navan yli, näin ei ollut tytöistä. Sikiön syketaso on hieman alhaisempi.



Raskauskin on ollut vähän erilainen, esim. lonkkasärkyjä ei ole ollut eikä hirveitä liitoskipujakaan. Iho on ollut parempana. Painoa on kyllä tullut enemmän. Mutta näähän on kaikki vähän uskomuksia, jotenkin vaistonvarainen tunne olisi itsellä kuitenkin pojasta... pianhan se nähdään!



*mp73* mä tunsin kyllä vauvan liikkeet tässä kolmannessa raskaudessa tosi aikaisin, jo varmuudella noilla sinun viikoillasi. 11 viikolla jo olin tuntevani häivähdyksen, en tiedä oliko sitä kuitenkaan.



Töissä kerroin raskaudesta työkavereille viikolla 16. Siinä vaiheessa olikin jo masussa kova piilotteleminen, ei olisi onnistunut enää.



Synnytysasiat pyörii jo kovasti mielessä ja olen vähän lueskellut synnytysjuttuja ja muistellut kahta aiempaa :-)



Mukavaa alkanutta vauvavuotta kaikille ja onnellista odotusaikaa!



T. Jaffa rv 36+5

Hauska lueskella niiden kuulumisia, joilla la lähestyy. Mulla on niin seesteinen vaihe, että tuskin muistan olevani raskaana. Toki siis potkut tuntuu ja vatsa on tiellä, mutta kolmannella kerralla ei oikein osaa niitä enää ihmetellä. Tää nyt vaan menee tässä ja 42 päivää töitä jäljellä. Eli äippälomaa odotellessa.



Eilen iski huvitus, kun meidän 2 v ei ollut nukkunut päiväunia hoidossa ja nukahti sit tietty autoon. Kannoin sisälle ja laitoin ruoan ja herätin sit syömään, mikä selvästikin oli virhe, koska mikään ei kelvannut, vaikka oli kova nälkä. Lihapullat piti pieniä neljään eikä viiteen osaan, maito piti saada lasista eikä mukista, juusto piti saada käteen eikä leivälle jne. 4v sit ilmeisesti huomion puutteessa alkoi piirrellä maidolla kuvioita pöytään ja loukkaantui kun toruttiin, niin että alkoi vetään tekoitkushowta. Mä yritin pidätellä naurua parhaani mukaan, koska tilanne oli kuin suoraan komediafilmistä ja mies siihen tokaisi, että hei, meille on muuten tulossa kolmas. Sit hihitettiin sitä hetki ja lapsetkin rauhoittu kun yllättyivät niin vanhempien käyttäytymistä. Toivottavasti huumori riittää sittenkin, kun soppaan lisätään ruokaa heittelevä vauva. No siihen mennessä 4 v on jo 5 ja 2 v uhma on vaihtunut 3 v uhmaan (tosin näyttää että suvantovaihe siinä välissä jää tällä kaverilla saavuttamatta).



No, tuulta päin,



Tuuti rv 25

Ja kuten näköjään monella muullakin kolmatta odottavalla, hankinnat on vielä tekemättä. Eipä meillä tosin muita hankintoja tehdäkään kuin turvakaukalo, ennestään löytyy kaikki tarpeellinen (ja vielä vähän lisää...).



Miten olette muuten ajatelleet sijoittaa kolme lasta autoon?

Moni kaveri on heti uudesta vauvasta kuultuaan sanonut, että nyt menee sitten auto vaihtoon... siis häh? ei käynyt mielessäkään! Meillä on mielestäni tilava farmari (Volvo), ja voi kyllä olla ahdasta takapenkillä kun on turvavyöistuin, turvaistuin ja turvakaukalo, mutta olen ajatellut, että jos ei mahdu, niin esikoinen menee turvavyöistuimessa eteen...



Tiedättekö muut tulevan vauvan sukupuolta? Mua harmittaa kun kaveri rakenneultrassa piti jalat tiukasti ristissä, ettei yhtään päästy kurkkimaan. Olisi ollut kätevää tietää kaivaako varastosta valmiiksi punaiset vai siniset nutut :) Kun molempia jo löytyy, niin eipä ole enää paineita suuntaan tai toiseen!



Mä en ole ennen kuullutkaan noista uskomuksista, että 1. ja 2. tai 1. ja 3. lapsi olis samaa sukupuolta. Toisesta tiesin (vaikkei sitä koskaan kysyttykään), että oli eri sukupuolta kun eka, kun koko raskaus oli ihan erilainen ja kaikki "klassiset" tyttö/poika merkit (syke, vatsanmuoto, mieliteot...) piti paikkansa molemmilla kerroilla. Nyt on ollut tähän asti vahva tyttöolo, mutta jostain syystä tuo tunne on koko ajan heikennyt, enkä enää tiedä yhtään kumpi siellä on.

Nyt on sitten tullut veriseula+np-ultrasta normaali tulos. Kätilö kyllä jo pelotteli, että tulee kutsu jatkotutkimuksiin, kun oli niskaturvotusta 2 mm (josta totesi, että laittaa sen, kun on tuo kuitenkin lähempänä kahta kuin yhtä...) ja olen jo sen verran "vanha" (35 v.). Että näin. Aika iso herne ollut nenässä tuon takia ja mm. 3 päivää oli järjetön hedari. Varmaan tulee rakenneultrassa ja neuvolassa annettua palautetta em. asiasta. Mieskin jopa totesi, että olipa negatiivinen asenne kaikkeen tuolla kätilöllä. Tuo turvotus ja ikäasia ei nimittäin ollut ainoa, mistä kävi huomauttelemaan. Mutta nyt odotellaan!



Tyttö/poikaoloista minulla ei ole aavistustakaan, kun meillähän on kaksi tyttöä :-) Ja mistään uskomuksista en ole minäkään kuullut. Minä en suoraan sanottuna osaa edes ajatella, että odottaisin poikaa. Neitimme puhuvat myös siskosta, tosin isompi kyllä tajuaa, ettei voi tietää, kumpi on, mutta siskosta silti puhutaan. Tähän mennessä ei ole mikään poikennut edellisistä raskauksista, paitsi se, että tuota niskaturvotusta nyt ylipäänsä yhtään oli ja kieltämättä myös se, että tuo mahakääpiö oli ultrassa päikkäreillä ja liikkui paljon vähemmän (tosin liikkui, söi peukkua ja kieppui kyllä, kun heräsi) kuin siskonsa aikoinaan samassa ultrassa. Ja tyttömme ovat rauhallisia neitejä, joten ei voi sanoa, että oli jo mahassa vilkas ;-) Mulla oli myös esikoiselta ns. poikamaha ja muutenkin ns. poikamerkkejä, että enpä menisi niihinkään luottamaan. Eiköhän se jokainen raskaus ole omanlaisensa, vaikka samaa sukupuolta olisikin!



Ja rv:t tänään huikeat 12+3!

Tällä kertaa olen pystynyt juomaan kahvia koko ajan ja pahoinvointi on ollut vielä minimaalisempaa kuin tytöistä. Tosin esikoiselta ykäsin kerran, kuopukselta yökkäsin ehkä kerran, kuten nytkin. Väsy on kyllä ollut yhtä rasittava seuralainen joka kerta, kuten myös se, että heräilen joko aikaisin (klo 5) tai sitten valvon öisin.

Meikäläisen hermoille ei sovi nämä sivut. Aina kun saan tekstin kirjoitettua, on sivut pois käytöstä.



Meillä siis pojat jo 6 ja 8 v. Kolmatta odotetaan ja viikkoja on 29. Sairaslomalla olen ä-loman alkuun asti supisteluiden takia.



Meillä poikien sukupuoli oli tiedossa, mutta tätä kolmatta ei haluta tietää. Pidetään jännitystä yllä loppuun asti. Itse en osaa ajatella kuin poikaa. Koko suku toivoo tyttöä. Olen nähnyt kuitenkin useampaan kertaan unta tyttövauvan synnytyksestä. No maaliskuussa se selviää. Raskaus on ollut jotenkin vaikeampi kuin pojista, mutta pistän sen enemmän iän ja takana olevien raskauksien piikkiin.



Toisaalta olisi helpompaa laittaa kamppeita valmiiksi, kun olisi tietoa sukupuolesta. Meillä ei ole juuri mitään tallessa, enkä meinaa ihme investointeja tehdäkään, kun tämä on aikaste varmasti viimeinen. Istuin on ja jotakin vaatetta, joten eiköhän kotiin selvitä.



Liitoskivut ovat olleet kauheita. Hieman liikut, ei pysty illalla enää edes pukemaan.



Aurinkoista pakkaspäivää kaikille!



Kaarna@laiva rv 29+4

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille kotiloille!



Tähän asti raskaus on sujunut hyvin, mutta aiemmissakin raskauksissa vaivannut hepatoosi on nyt nostanut päätään ja kärsin ihan tajuttomista kutinoista. Kävin tänään päivystyksessä, kun en kestänyt enää ja sain onneksi reseptin kutinalääkkeelle. Toivotaan, että se auttaa. Huomenna pitäisi mennä taas otattamaan sappihapot.



Jotenkin harmittaa tämä, että missään raskaudesa en ole saanut kokea ns. normaalia loppua, vaan aina on ollut nämä kutinat ja pelko vauvan puolesta. Toisaalta, yhdellä sun toisella tuntuu olevan jos jonkinlaista kremppaa, että ei kai se loppuodotus ole kuin hyvin harvalla vaivaton.



Haluasinkin jo kärsimättömänä päästä synnyttämään, että tietäisi vauvan voivan hyvin ja pääsisi eroon tästä kutkasta..! Raaps, raaps...



Mukavaa odotuksen jatkoa kaikille!



Hilpsu rv 36+2

Täällä mennään vasta viikossa 10+0, eli np-ultra ja veriseula ovat vielä edessä. Nimba, hieno juttu, että sinulla tulokset olivat hyvät! Minua suoraan sanoen jännittää tuo seula kovasti, olenhan "vielä" vanhempi kuin sinä... Yksi ystäväni joutui siitä jatkotutkimuksiin, mutta loppujen lopuksi todettiin, että kromosomisto on normaali, ja terve vauva sieltä sitten syntyikin.



Oma olo on ollut edelleen aika junanallejäänyt, tämä raskaus tuntuisi ainakin alussa olevan rankempi kuin aikaisemmat. Väsyttää ja kuvottaa. Ja väljimmätkin farkut kiristävät jo, vaikka painoa ei ole tullut yhtään lisää. Vielä pitäisi töissä pystyä raskaus salaamaan!



Lähellä LA:ta olevat kotilot, tulkaahan sitten kertomaan vauvauutisia tännekin kun niitä tulee :) Ja varmaan kotiloilla voisi olla "sivukonttori" tuolla vauva-puolella? Olisi kiinnostavaa kuulla miten kolmilapsisen perheen elämä lähtee käyntiin!



Hyvää viikon alkua vielä kaikille!



Nomppis

Minulla raskaus alkaa lähestyä loppuaan. Aika oudolta tuntui kun raskauskiekossa luki että "jäljellä 1viikko 4 päivää..."



Kävin painoarviossa rv 38+0 ja vauvan painoksi arvioitiin 3,5 kg sillä hetkellä. Lääkäri ei suostunut arvioimaan minkä kokoinen vauva olisi parin viikon päästä, mikä tuntui tosi kummalliselta. Eikä mitään kontrollia enää minkään suhteen. Muutenkin olin tosi pettynyt tuohon käyntiin. Jos tämäkin menee 2 viikkoa yli niin sehän ehtii kasvaa vielä kilon! Sukupuolta ei tiedetä vieläkään, selviää nyt sitten syntymän hetkellä.



Me on sairasteltu joulun tienoo urakalla ja minulla on vieläkin sitkeä poskiontelotulehdus johon toinen kuuri on menossa, lapset sairasti vesirokon ja koko porukka myös influenssan. Nyt sain onneksi kunnon tropit että edes nenä pysyy auki, mutta voi olla että joudutaan vielä punkteeraamaan nuo posket. Sen puolesta ei enää kiirettä vauvan syntymällä, jos vaikka ehtisi parantua sitä ennen...



Unettomuus, tai yöllä valvominen meinaa vaivata. Olen nyt lasten kanssa yksin päivät kotona ja välillä ihan raunio. Vauvan tavarat olen nyt aika hyvin saanut laitettua, hoitopaikka ja pinnasänky ja pikkuvaatteet ovat paikoillaan. Vielä jotain säätämistä löytyy tietenkin :) Ja sairaalakassikin on nyt viimein likimain valmiina. Olen vain aloittanut täällä kotona niin monenlaista projektia, inventoinut varastoja ja arkistoja ja laittanut kirppareille, lahjoittanut koululle kankaita ym. että saa nähdä mitä kaikkea tänne jää vielä keske :S



Mutta nyt täytyy laittaa lapsille muumi tulemaan, kun en halua tuonne pihalle lähteä liukastelemaan. Leppoisaa odotusta kaikille!



t. eikkuli 38+3

Mä joskus alkuraskaudessa kirjoitin tänne jotain.. mutta on sitten jäänyt.

Nyt kun synnytys alkaa olla jo todella lähellä on mieleen hiipinyt pieni pelko siitä miten se arki 3 pienen lapsen kanssa oikein lähtee sujumaan. Eli lapset on tällä hetkellä 3v ja 1v, tosin molemmat täyttävät toukokuussa, että ovat sitten jo 4 ja 2, mutta pieniä silti. Muistan kun kakkosen kanssa kotiuduin sairaalasta ja tuntui,etten mä kahden kanssa osaa tehdä mitään =). Sitten kun se arki lähti rullaamaan niin helpostihan sitä nyt kahden kanssa pärjäsi.



Nyt sitten pelottaa kolmen kanssa,kuinka homma toimii. Lapset ( tyttö ja poika) kyllä touhuavat jo paljon keskenään ja kuopuskin syö jo itse, vaipoissa tosin vielä on. Yöt nukutaan pääosin hyvin, että sikäli asiat on hyvällä mallilla. Esikoinen käy 2 kertaa viikossa avoimessa päiväkodissa, on siellä aamupäivät..saa hänkin vähän ikäistään seuraa =) Muuten ihan kotihoidossa ovat ja aion pitääkin vielä pari vuotta,minkä kotona vielä olen.



Meilläkin sairasteltiin joulunaikana, eli vesirokko vieraili meidän perheessä. Meni ihan ok ohi ja ompahan sekin nyt sitten noiden kohdalla sairastettu. Flunssaa tai influenssaa ei ole ollut ja sitä kauhulla olenkin odottanut, vatsatautiakin täällä on liikkeellä. Nyt ei enää mitään tautia toivoisi,kun se vauvakin hetkellä millä hyvänsä meille tulee.



Joku kirjoitteli,kuinka saada kolme istuinta mahtumaan autoon. Meillä on VW touran ja takapenkillä on turvavyöistuin ja turvaistuin ja kyllä sinne vielä se kaukalo mahtuu, kokeiltu on. Toinen vaihtoehto on, että vauvan kaukalo tulee eteen ja minä sitten taakse.. Luulen, että aika vähissä on perheen yhteiset autoilureissut, mutta kyllä me mahdutaan. Sitten jos olisi neljäs lapsi tulossa niin autoa olisi pakko vaihtaa. Kolmen kanssa ei.. täytyy sitten etsiä markkinoilta kapeampia istuimia tms.. tulee silleen kuitenkin vielä halvemmaksi kuin auton vaihto =)



Jeps, kiva lukea kohtalotovereiden viestejä, jokainen on niin erivaiheissa vielä odotuksissaan. Mukavaa odotusta kaikille!



mehiz 39+1

ja nostan meitä samalla, oltiin jo kolmossivulla!



ELi meidän kakkonen on alkanut vihdoin 2,5 v:n kypsässä iässä nukkumaan öisin. Viime viikolla heräsin tasan yhtenä yönä kakkosen tohotuksiin, tosin useamman kerran samana yönä, mutta kuitenkin. Siis 6 yötä 7:stä vähintään 10 tuntia unta yhteen putkeen! Meidän mittakaavassa se on ihan mystinen suoritus. Ainoa mikä harmittaa, on, että oma raskaus on niin pitkällä, että heräilen vessaan 1-3 kertaa yössä. Muuten olisin nukkunut ennätykset jotain 4,5 vuoteen. Ykkönen oli vauvana huonompi nukkuja, mutta nukkui 2 v vanhana jo lähes kaikki yöt kokonaan. Ja olisi varmaan nukkunut aiemminkin, mutta sit piti ryhtyä isoveljeksi ja sehän sekoittaa pienen miehen elämän.



Kolmonenhan syntyy vasta huhtikuulla, eli jos tästä saataisiin tapa, niin voisi sitten toivoa lyhyttä takapakkia tuon nukkumisen suhteen. En viitsi edes kuvitella, että mitään takapakkia ei tulisi, mutta jos selvittäis parin viikon kukkumisilla. Olis aika helppoa, jos sais isot lapset nukkumaan omassa sängyssään ja ainoastaan vauva olis meidän makkarissa.



Haaveillahan saa, mutta tänään toiveikkaana



tuuti ja nappula rv 26+3

Tässä raskaudessa tosiaan tuntuu, et "ollaan kohta puolivälissä", vaikka siihen onki vielä reilu kaks viikkoa.

Kolmannella kertaa ei oo mitään oireita, joten koko raskaus tuntuu jotenki uskomattomalta... Painoa toki kertyy ja vatsa pyöristyy, mut ko edellisillä kerroilla närästi ja särki iskiasta teki sitä tätä ja tuota, niin tää tuntuu nyt jotenki niin oudolta... Neuvola oli viimeksi joskus joulukuun alulla ja seuraava olis keskiviikkona, joten senki puolesta raskaus on jotenki "etäinen" juttu. Se, mikä sit tämän mamman herättää aina todellisuuteen on ni iki-ihanat hipaisut tuolla alamahalla iltaisin tai muuten ko rauhoittuu paikoilleen... Ihan hirveästi ei päiväsaikaan ole mahdollisuutta masuvauvaa kuunnella, siitä 2v4kk ja 11kk pojat pitää aika hienosti huolen... :D

Nytki on tanssittu esikon kanssa Fröbeleiden tahdissa yks ja sama levy jo kaks kertaa läpi ruuanlaiton ohessa...



No mutta. Täällähän saa pikkuhiljaa alkaa odottelemaan vauva-uutisia (ja toisaalta, voihan teidän/meidän kuulumisia jatkaa lukemalla kotilot-palstaa vauva-puolella -- nähnyt oon et moinen on!)



Me aletaan poikien kanssa päivälliselle!

Hyvää vointia meille kaikille!!!

Luuk@ ja Oiva 17+3

Tänään kävin loppuraskauden neuvolalääkärillä (täällä kaikilla on sellainen), ja lääkäri teki ultralla kokoarvion; nyt 3,2kg... Eli ihan hyvänkokoinen jo! Vois vaikka kohta syntyä. Kovasti jo kyllä odotankin, että saisin jo käärön syliin... Meillä kyllä alkaa kaikki oleen valmiina tulokasta varten!



Meillä vanhemmat lapset miettii, onko sieltä tulossa tyttö vai poika, ja mikä sen nimeksi laitettaisiin, ja mitähän se vauva ajattelee kun näkee isoveljen ja -siskon jne. Tuo poika (3,5v.) on nyt tosi rasittava, kun ei meinaa jättää mua silmistään! Varmaan hänellä on pelko, että äiti jättää ku vauva tulee. Isä ei välillä saa suunnilleen katsoakaan häneen päinkään... Koko ajan vaan "äiti, ääääitiiiii..."! Ja vauvattaa ihan kauheasti; välillä pitää ihan huomauttaa, kun lässyttää ja nyt on muutaman kerran pissannut tahallaan oman huoneen lattialle (siis laskee ihan housut alas ja lorottelee)... Saa nähdä, mitä se sitten on, kun vauva on tässä. Neiti 5v. enemmänkin odottaa, että sais nähdä jo vauvan ja pääsis hoitaan pikkuista, mutta kyllä hänkin välillä kiukuttelee aika kovasti. Ehkä tyttöäkin jännittää tuleva tai sitten ottaa päähän tuo pikkuveljen touhu!



Itse kärsin liitoskivuista, välillä supistelee ja varsinkin yöt on aika rikkonaisia. Yöllä valvoessa tulee mietittyä asioita (ja tietysti ne kärjistyy väsyneenä), niin mietin että miten kolmen kanssa pärjää... Ja joskus tulee mieleen ajatuksia, että voinko olla näin onnekas, että saan kolme lasta, kun kaikille ei suoda sitä ensimmäistäkään! Tai että toivottavasti tulokas on terve (kun jo kaksi tervettä ollaan saatu). Kai se on ihan normaalia miettiä tällaisia? Synnytys ei kyllä pelota yhtään, ennemminkin on vain odottavainen olo...



Mimmi75, rv.36+2

Se olisi täällä sitten pikkukolmosen laskettu päivä käsillä. Mitään merkkejä synnytyksen lähestymisestä ei ole, joten taidetaan mennä ylipäiville. Sitä ei sitten tiedä kuinka paljon... Olisin jo sen puolesta aivan kypsä lähtemään synnyttämään, että en ilmeisesti pääse tästä poskiontelovaivasta ennenkuin raskaushormonien limakalvoja turvottava vaikutus lakkaa. Muutoin ei niin kiirettä, kun ne ensiajat vauvan kanssa ei meidän perheessä ole koskaan mitään herkkua olleet :/ Ensi viikolla tehdään lähete yliaikakäynnille mikäli tämä ei ole vielä suostunut syntymään, mutta se voi olla vasta 12pv yli kun sinne pääsee. Toivottavasti todellakin alkaa syntyä itsekseen sitä ennen...



Saapas nähdä miten tällä kertaa käynnistyy tämä homma, esikoiselta alkoi lapsivettä tihkua, toiselta vuoti limatulppaa monta päivää ja sitten alkoivat supistukset. Neuvolassa kun mainitsin että ihmettelen ellei sitä limatulppaa tällä kertaa näy, niin täti käski varautua siihen että saattaa silti lähteä käyntiin aivan toisella tavalla kuin aikaisemmat synnytykset... nähtäväksi siis jää :)



eikkuli 40+0

Täällähän on moni ihan loppusuoralla!!!! Tulkaa sitten kertomaan synnytyskertomuksenne ja miten vauvan kanssa menee!



Minä pitkästä aikaa kirjoittelen tänne, en vain muka ole ehtinyt.. kiire?!



Minä olen tuntenut pienet hipaisuliikkeet jo rv 14+1 eteenpäin. Nyt tuntuu hieman selvemmin, mutta ei vieläkään varsinaisina potkuina vaan ennemminkin muljahteluina. Mutta ihanaa kun tuntuu!



Minulla rakenneultra on 13.2. silloin viikkoja on 19+5. Oli juttua että halutaanko tietää sukupuoli jos näkyy... minä haluaisin, mutta mieheni ei halua! Ei haluttu pojiltakaan aikaisemmissa. Mutta jotenkin on nyt sellanen tunne että olis kiva tietää, vaikkakin jotenkin on poikamainen olo (taas) ja salaa tietenkin toivotaan tyttöä...



Seuraava neuvola on vasta 20.2. ja silloin on viikot 20+5, mutta kaikki oli hyvin kun kävin viime viikolla niin terkkari sanoi että ei haittaa vaikka menee 5vkoa seuraavaan käyntiin. Painoa oli silloin viime käyntiin mennessä tullu 100g että ei paha =) Kunhan pysyisikin aisoissa painonnousu. Tokihan se tulee nousemaan, tiedän sen. On vaan tätä elopainoa jo ennestään niin valtavasti.



Mukavaa loppuviikkoa kolmosille!

Kirjoitellaan ahkerammin tänne, ennen oli viikkopinot ja nyt vain kuukausipino?!



mp73 ja Sissi rv 16+5