Lue keskustelun säännöt.
Kummiketjusta tuli mieleen, olisitteko loukkaantuneet tästä:
11.10.2009 |
Hyvä ystäväni sai esikoisensa pari vuotta sitten. Pyysivät kummeiksi ystäväni veljen vaimoineen ja lapsen isän hyvän ystävän.
Silloin tämä ystäväni koki kamalaa ahdistusta siitä, etteivät pyytäneet minua, koska olisivat kuulemma molemmat halunneet, mutta eivät halunneet paljoa kummeja ja seuraavalle sitten pyytävät.
Noh, seuraava lapsi syntyi tuossa vähän aikaa sitten, nyt kummeiksi tuli ystäväni toinen sisarus puolisoineen ja isän toinen ystävä vaimoineen.
Asia ei minua nyt sinänsä vaivaa, tuntui vain vähän oudolta, kun tämä ystäväni esikoisen saatuaan niin tuntui ahdistuvan siitä, etteivät pyytäneet minua kummiksi ja itse sanoi että haluaa seuraavalle sitten pyytää. Nyt ei ole mitään maininnut asiasta.
Olemme kuitenkin paljon tekemisissä ja tiedän, ettei tällä ystävälläni ole paljoa muita ystäviä minun lisäkseni.
Kommentit (7)
Joissakin perheissä on tapana, että pyydetään sukulaisia ja varsinkin sisaruksia, näin nähtävästi ystäväsi perheessä. Ja miehen puolelta on otettu kummeja myös tasapuolisesti, vaikka eivät sukulaisia olleetkaan. Voithan silti luoda hyvän suhteen ystäväsi lapsiin, ei se vaadi kummiutta.
Eihän se kummius ole yksin ystäväsi päätettävissä, jospa mies jyrää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se kummius ole yksin ystäväsi päätettävissä, jospa mies jyrää?
että MOLEMMAT haluaisivat minut kummiksi, mutta eivät sitten nyt pyytäneetkään, ettei tulisi niin paljon kummeja ja seuraavalle sitten.
Tulen hyvin juttuun myös miehen kanssa, joten en usko, että on siitä kiinni etteikö mies minusta pitäisi.
kummeissa piilee aina se vaara, että yhteys katkeaa. Ihan vaikka muuton vuoksi esim. ulkomaille niinkuin meille kävi. Sukulaisiin yleensä pidetään aina yhteyttä ja tavataan suvun yhteisissä juhlissa. En osaa sanoa. Tai ehkä halusivat pariskunnan. En nyt loukkaantuis tuosta. Voithan silti olla tuolla lapselle "tärkeä luotto aikuinen "vaikket virallinen kummi olekaan. Lapsella nyt ei ole koskaan liikaa välittäviä aikuisia. Jos asia todella häiritsee voithan kysyä. Turha ystävyyttä tuollaisen asian takia on pilata
Ystävälläni 4 lasta ja 3 ja 4 lapsen kummit on samat. 1, 2 lasten kummeihin ovat todella vähän yhteydessä päinvastoin kuin minuun, minä olen ajatellut että
1. ystävän mies ei pidä musta koska olen tukenut ystävää aina, myös silloin kun eivät olleet yhdessä.
2. eivät ehkä pidä mun miehestä ja ajattelevat että pariskuntaa on pakko ottaa kummeiksi molemmat
Heillä on jo lapsi luku täynnä, joten en kummiksi pääse heidän perheeseen mistä koen surua. Minun omassa suvussa koetaan kummius kunnioituksen osoituksena sitä ihmistä kohtaan jolle tehtävä annetaan. Valitettavasti ollaan nyt sitten etäännytty ystävän kanssa, koska koen etten ole hänelle oikeasti tärkeä.
mulla on muutama ystävä, joitten miehiä en voi sietää. Aivan kamalia.
Jossain vaiheessa, heidän seurustelun alkutaipaleella sen on voinut varmaan rivien välistä lukea, mutta koska suhde on vuosienkin jälkeen jatkunut, pakko miehessä jotain hyvää on olla.
Lisäksi tiedän etten minun miehestäni kovasti tykätä. Syy on täysin hänen, hän on todella hiljainen. Kotona puhuu mutta kun on vieraita, hän mielellään sulkeutuu omiin oloihin. Eli ei todellakaan vieraskorea.
Musta olisi aika loukkaavaa pyytää hyvää ystävääni kummiksi mutta ei hänen puolisoaan, varsinkin kun ovat olleet yhdessä n 15 v. Mutta koska en voi miestä sietää, en pyydä kummiksi.
Ja en voi loukkaantua yhtään näistä miksi minua ei pyydetä kummiksi, koska tiedän itse minkälainen mieheni on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kummeiksi, joten sekään ei voi syy olla, koska tietävät, ettemme loukkaantuisi jos vain minua pyydettäisiin. Tulevat lisäksi ihan hyvin toimeen miehenikin kanssa.
Ja esikoiselle pyysivät vain miehen ystävää, ei tämän tyttöystävää.
Eihän se kummius ole yksin ystäväsi päätettävissä, jospa mies jyrää?