Lue keskustelun säännöt.
Millon vauva-arki helpottaa?
08.10.2009 |
Vauva on 5vk ja kovasti odotan millon tulee jotain tolkkua tähän hommaan. Iltaisin itkeskelee / huutaa, päivisin saattaa nukkua hyvätkin unet tai sitten ei. koko ajan tuntuu ettö vauva on sylissä, juurikaan ei viihdy itsekseen esim sitterissä että sain vaikka kahvin keitettyä. Isommatkin sisarukset pitäis hoitaa ja kotihommat tehdä... Miksi mä en muistanut että tää on tällaista pienen vauvan kanssa? Millon tää helpottaa??
Kommentit (34)
Eikö isä ole maisemissa auttamassa hieman?
Hoidatko siis yksin vauvan, vanhemmat lapset ja kotihommat? Kuulostaa tosi rankalta.
Voisiko isovanhemmat auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jää kädet vapaaksi eikä tule tunne että päivät on vaan vauvan kanniskelua.
ja tekee oman osuutensa. Yleensä kanniskelee vauvaa, ja mä teen sillon muut hommat. Musta tuntuu että illalla vauvan itku soi jo korvissa enkä jaksais enää ollenkaan kuunnella sitä. Ehkä mulla on asenneongelmaa tai alkavaa masennusta tai sitten on täysin normaalia että mua TYMPII tällä hetkellä arki tosi paljon. Ja nimenomaan kun vauva on niin hoidettava, jostain syystä en kestäis sitä yhtään. SIksi toivon kovasti että kohta helpottaa.
t: ap
3kk iässä helpottaa. Sitten seuraava helpotus on siinä kun lähtee ryömiin/konttaamaan ja siitä seuraava kun on kävellyt jonkin aikaa eikä enää koko ajan törmäile joka paikkaan. Nyt odotan meillä sitä suurinta helpotusta kun kuopus tulee 2 vuotiaaksi. Silloin meillä alkaa juhlat ja vauvoja ei enää tule. Meillä on ollut nyt vauva arkea pian 4 vuotta ja nyt olen valmis siihen, että meillä on vain pieniä lapsia ei vauvoja.
välillä ollaan illalla ulkona koko porukka niin että vauva on rintarepussa ja siinä tykkää ulkoillessa olla. Onneksi!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 kk iässä taas vähän vauvan lähdettyä käveleen.
Nyt ikää 1v 8kk ja uhmaa ilmassa jo aika pahasti :)
ja tekee oman osuutensa. Yleensä kanniskelee vauvaa, ja mä teen sillon muut hommat. Musta tuntuu että illalla vauvan itku soi jo korvissa enkä jaksais enää ollenkaan kuunnella sitä. Ehkä mulla on asenneongelmaa tai alkavaa masennusta tai sitten on täysin normaalia että mua TYMPII tällä hetkellä arki tosi paljon. Ja nimenomaan kun vauva on niin hoidettava, jostain syystä en kestäis sitä yhtään. SIksi toivon kovasti että kohta helpottaa. t: ap
Minulla oli ihan sama fiilis. Ja meillä tuo on suurin syy sille, että kolmatta ei tule, jos ei vahinkoa käy.
Se alkaa helpottaa 2-3 kk kohdalla, kun rytmit löytyy ja sitten meillä 6-8 kk kohdalla on yöunet alkaneet olla aika yhtäjaksoiset (ei syöntejä enne klo 6:tta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kohtalotoveri. täällä toinen väsynyt 5-viikkoisen äiti. minä lasken viikkoja siihen, että vauva tulee kolme kuukautta. muistaakseni silloin helpotti esikoisen kanssa. meillä huudetaan iltaisin ja öisin, päivällä vauva on melko ok. tsemppiä sinnekin! kyllä me jaksetaan.
mun ärsyyntyvästä vauvasta kasvoi ärsyyntynyt taapero, sittemmin koululainen, teini ja nyt nuori hyvin ärsyyntynyt aikuinen. Kun muutti pois kotoa, helpotti kovastikin : )
Joskus vauvojen ominaisuudet ovat pysyviä, joskus taas eivät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtenä iltana mun suurin toive oli että saisin nukkua ihan hiljaisessa arkussa, joten olin varmaan väsynyt, mutta nyt sitä ajattelee että olisimpa nauttinut enemmän niistä ensimmäisistä kuukausista. Nyt saa tietenkin nukuttua (tyttö nyt 6kk) mutta päivällä taas erillainen stressi! Jos tuntuu tosi pahalta kannattaa varmaan jutella neuvolan tädin kanssa tai jonkun läheisen kanssa asiasta, ehkä se helpottaa?!
väsyneitä / tympääntyneitä 5viikkoisen äitejä :). Olisikohan niin, että tässä vaiheessa on jo kestänyt tarpeeksi kauan tätä syli-ja itkuvaihetta ja siksi alkaa hermot mennä tähän hommaan?No, kohta ollaan 6-viikkoisia ja sit 2kk ja sit voi jo toivoa että arki muuttuu ees vähän! Tsemppiä kaikille! Luulen että tähän jää meidän lapsiluku, mä en jaksa tätä enää neljättä kertaa. Jos sen lapsen saisi heti isompana niin sit vois tulla vielä yksi tai kaksi meidän perheeseen! :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että ottaisin lapset mieluummin parivuotiaina uhmiksina kuin vauvoina vastaan. Mutta aina ei saa kaikkea, joten pakko kestää vauva-aikakin.
Meillä esikoinen 5v, JÄRKYTTÄVÄ UHMA
lisäksi 1.5v UHMAINEN neiti!
Kaikilta kuulin alussa kun tyttö syntyi, ihanaa tytöt on kato niin paljon helpompia.. No olihan tuo neiti helpompi vauva ajan.. MUTTA NYT.. en tiedä kumpi on pahempi 5v uhma vai tämä 1.5v ikäinen..
Lisäksi ollaan kipeinä oltu pari viikkoa ja itse alan olla suht poikki valvomisiin ja kotihommiin.
Mies mukava kuvioissa mutta töissä arkisin 8-17 välisenä aikana.. Nukkuu yöt kun tukki joten minä herään sitten tarvittaessa tytön kanssa. Päiväunista ei tule mitään kun 5v ei suostu lepäämään tai antaa minun levätä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vauva 9kk on nyt alkanut heräilemään öisin tosi usein. Aamulla ei nukuta juurikaan enää kuuden jälkeen. En tiedä pitäisiko yöllä imettää vai ei, koska vauva nyt on jo noinkin vanha. Välillä tuntuu, ettei mikään enää huvita tai kiinnosta, kun ei saa nukuttua. Mutta se taitaa tosiaan olla niin, etteine vauva-arjen hankaluudet vaan muuttuu, mutta eivät häviä mihinkään... Vauva on silti kyllä maailman ihanin :)
ja sen avulla varmaan sitä jaksaakin vaikka mitä. Paitsi enää uutta vauvaa.
ap
kun täytti 1v 2kk. Silloin alkoi nukkua yöt. Siihen asti heräilin 15 min - 3 tunnin välein, kun vauva itki.
Itseasiassa vauva-aika oli kaikista helpoin (lyhytkin kuin mikä vain muutaman kuukauden), sitten tuli vielä helpompi vaihe. Sitten jysähti ja alamäelle ei ole loppua tässä liu`ussa.
kaikkien kolmen kanssa noin vuoden iässä kun lapset ovat jättäneet toiset päikkärit pois ja pärjänneet yksillä päiväunilla. Silloin yöt myös rauhoittunut ja nukkuneet n.10-11h yöunia.
mun ärsyyntyvästä vauvasta kasvoi ärsyyntynyt taapero, sittemmin koululainen, teini ja nyt nuori hyvin ärsyyntynyt aikuinen. Kun muutti pois kotoa, helpotti kovastikin : )
Joskus vauvojen ominaisuudet ovat pysyviä, joskus taas eivät
Meillä ainakin kahden lapsen kohdalla sinä vaiheessa alkanut tulla jotain rytmiä, iltaitkut jääneet aikalailla pois ja vauva alkanut juttelemaan ja naurelemaan. Siihen asti aina menty jotenkin sumussa...
Tsemppiä, kohta jaksat ihan eri tavalla!