Erolapsi! Koitko katkeruutta siitä, että isäsi perusti uuden perheen?

Minulla on ollut hyvin samantapainen kokemus edellisen kanssa. Aluksi kun luin, mietin, onko hän siskoni. :) Alkoholismi vain puuttui, emmekä me saaneet olla isän luona edes niitä viikonloppuja, mitä oli sovittu, koska isän uusi vaimo vihasi meitä.



Kyllä minuakin isän uuden perheen perustaminen satuttu tosi paljon ja satuttaa vieläkin. Oli vanha perhe ja uusi perhe ja me vanhan perheen lapset olimme kuin toisen luokan kansalaisia. Olin 14 kun se tapahtui ja se oli painajaismaista aikaa.

Olin jo 16v ja en olisi mennyt isälleni asumaan vaikka olisin voinutkin.

itse olen äitipuolena perheessä, jossa lapsen äiti muutti pois ja perusti uuden perheen.

itse olen äitipuolena perheessä, jossa lapsen äiti muutti pois ja perusti uuden perheen.

eli äiti löysi uuden. Minä siis jäin isälle (oma tahto ja käytännön jutut ratkaisivat) ja kävin äidillä "kylässä". Hassua, kyllä se oli minulle TOINEN KOTI aina! En todellakaan käynyt KYLÄSSÄ. Tilannetta toki helpotti, että talot olivat lähekkäin.

Toki alussa oli hirveetä, niin kuin kai eroissa aina, mutta nyt ajateltuna onneksi erosivat. Olin silloin 13 vuotta. Äidin uuden perheen lapset ovat ihan siskoja ja veljiä. Isäni ei ole lapsia enää uuden vaimonsa kanssa hankkinut. Isän uudella vaimolla yksi lapsi, joka myös kuin sisar. Meillä kaikki meni "sivistyneesti" ja aika lailla riidattomasti (ainakaan minun kuullen ei juurikaan riidelty). Nyt olen 38 vuotta ja molemmat vanhemmat ja kaikki sisarukset läheisiä. Perhejuhlissakin ovat aina molemmat vanhemmat uusine puiolisoineen paikalla ja hauskaa on!

Pikkusiskoni on minulle hyvin rakas ja minä erittäin tervetullut "äitipuoleni" luo. Tilannetta helpottaisi, jos myös oma äitini hyväksyisi kiintymykseni, mutta hän nyt vain on mustasukkainen tästä pikkuisesta.

Isä perusti uuden perheen ja unohti meidät aikaisemmat lapset. Oli jonkinlainen sunnuntai isä eli viikonloppuja vietettiin yhdessä mutta juuri niin epäsäännöllisesti että ei päässyt muodostumaan mitään pysyvää. Loppujen lopuksi isä jäi etäiseksi hahmoksi. Ei ollut kiinnostunut eikä myöskään taloudellisesti kantanut vastuuta.



Samanaikaisesti kun velipuoli ajeli upouudella 20 vaihteisella pyörällään, meillä aikasemman liiton lapsilla hyvä kun kengät ehjät kengät jaloissa. Äiti kyllä edesauttoi kiitettävästi katkeruuden syntymistä haukkumalla isää ja kertomalla kuinka monin tavoin meitä laiminlyödään.



Katkera olen siitä tavasta kuinka yhteiset viikonloput vietettiin. Meillä piti olla isän luona vierraillessa ns. kylävaatteet kun oltiin liian nuhrusen näköisiä.Isän uusi vaimo tilitti jatkuvasti kuinka rasittavaa on kun vietämme aikaa isällä.Jouduimme jatkuvasti väheksytyksi ja seuraamaan riitoja jotka olivat vain meidän läsnäolosta johtuvia. Toisaalta me oltiin hyviä lastenhoitajia ja isä ja vaimonsa pääsivät sitten mukavasti ravintolaan viettää iltaa.



Kotona äidin kanssa oli vaikeaa hänen alkoholismin vuoksi. Isä oli kuin ei tietäisi mitään. Jätti meidät oman onnensa ojaan.Äidin alkoholismi alkoi sen jälkeen kun isä jätti äitini uuden naisen takia.Väkisinkin liitän nuo asiat yhteen.



Velipuolen asioista isä on aina ollut kiinnostunut ja yhteisiä harrastuksia, matkoja jne. Toki tuohon saattaa liittyä se että me aikaisemmat lapset tyttöjä.