Lue keskustelun säännöt.
viimeisiä viikkoja raskaana ja olo on kuin
06.10.2009 |
rumalla, ojaan heitetyllä käytetyllä työhanskalla. MIstä löytäisi piristystä?
Kommentit (9)
RV 38+3, viikossa tullut 1kg. Ei jaksa mitään tehdä. Herpes pukkasi suunpieleen pitkästäaikaa. Olo on todella ruma ja epänaisellinen. Suihkuun voisi mennä mutta en jaksa vielä. Ja sitten tietää että synnytyksen jälkeen tämä olotila jatkuu muutamia viikkoja kunnes alkaa palautua ja olo kohentua. Kyllä nyt kukoistetaan oikein olantakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on jo 3,5, mutta koskaan en unohda raskauksien kahta viimeistä kuukautta, se on kuin löysässä hirressä roikkuisi. Se piristää kun pääsee synnyttämään. Tsemppiä!
hyvä, mutta tuo tekemisen puute on kyllä rasittavaa. En jaksa kanssa pitkiä matkoja kävellä, kauppaan ja takas alkaa olla max. Vauva painaa jo nivusiin ja häpyluuhun niin että liikuntahommat voi unohtaa. Kiloja on noin 15 tullu lisää, ainoa mitä jaksaa on seksi, mutta kun mieskin on töissä!
ja haikeana muistelen noita aikoja. Olen aina nauttinut viimeisistä viikoista kaikkein eniten koko raskaudessa! Se on niin kutkuttavan jännittävää ja IHANAA aikaa...
T. kolme rv42 lasta synnyttänyt ;-P
mutta oottakaa vaan, kohta joku maailmanparantaja tulee ja alkaa moralisoida, kuinka itsekkäitä me olemme kun emme NAUTI tästä ajasta, kun on niiiiiin paljon ihmisiä jotka eivät saa lapsia ollenkaan. Tai että me pääsemme helpolla, kun adoptiojonossa pitää odottaa monta vuotta.
yhtään väheksymättä lapsettomien ja adoptiota odottavien tuskaa, niin se heidän tuskansa ei poista loppuraskauden tukaluutta meiltä odottajilta.
ja kyllä me kaikki tiedämme, että tämä kestää hetken ja palkinto on kaiken tuskan arvoinen, mutta silti tämä aika turhauttaa ja tuntuu ikuisuudelta.
Joten antakaa raskaana olevien tuntea myös niitä negat.tunteita, ei se tarkoita etteikö olisi vauvasta onnellinen.
Itse odotan koko sydämelläni pientä uutta ihmettä, vauva on todella toivottu ja odotettu, kuten oli esikoinenkin. Mutta minulle ei raskaus sovi, ei ollenkaan.
En ole elämäni kunnossa, vaan on kaiken maailman kremppaa ja vaivaa ja olo on todella tukala ja turvonnut ja kaiken lisäksi stressi siitä, että sujuuko kaikki hyvin loppuun asti on ihan hirmuinen.
Pelkään sekä syntymättömän lapseni, että oman terveyteni takia. En tiedä miksi ja vaikka kuinka yritän rauhottua, niin panikoin (mitä en normaali tilassa tee)
Noh kunhan tästä nyt selviäisi kunnialla ja nyytti on kainalossa, niin minun osalta raskaudet oli kyllä tässä.
Kiitos ja kumarrus ja tsemppiä kaikille samassa tilassa kärvisteleville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisesta mieleen jäi varsinkin se loppuaika. Öisin ei voinut nukkua, kun joka asennossa kolotti, särki ja suonta veti + lisäksi vessassa oli käytävä monta kertaa yössä. Nukuin keskimäärin 4h yöunia ja synnytystä edeltävänä yönäkin vain 3h. Kun viimeinen kuukausi ennen laskettua aikaa alkoi, oli olo niin tuskainen että toivoin lapsen syntyvän etuajassa.
Syntyikin lopulta niukka naukka täysiaikaisena n 2vk etuajassa. En tiedä miten olisin enää jaksanut viimeisiä kahta viikkoa täysijärkisenä, joten hyvä niin.
Turvotusta oli aika paljon ja kiloja kertyi lähtöpainoon verrattuna vain 15kg, mutta alkuraskaudessa paino putosi ensin 6kg pahoinvoinnin takia, eli kaiken kaikkiaan paino lisääntyi raskauaikana sitten 21kg.
Kuopuksesta vointi rv 30 asti ollut ihan ok. Närästää toki, mutta ei tarvi nousta yöllä vessaan (??) Eikä turvotustakaan ole ollut. Toivon todella että viimeiset viikot pysyvät näin hyvinä, mutta muistissa on kyllä ne edellisen raskauden viimeiset viikot.
on jo 3,5, mutta koskaan en unohda raskauksien kahta viimeistä kuukautta, se on kuin löysässä hirressä roikkuisi. Se piristää kun pääsee synnyttämään. Tsemppiä!
odottaa käynnistys.
Mulla olo on loistava ja ei yhtän tukala.Tietysti käynnistys jännittää ja toivoisin vauvan ymmärtävän syntyä sitä ennen, mutta muuten voin tehdä ja teenkin kaikkea.
siivoan, leivon, käyn kävelyllä, shoppailemassa, katson tv:tä jne.
Saan nukuttua tosi hyvin öisin ja vauvakaan ei liikaa paina.
Harmi ettei kaikilla ole näin hyvin sujuvaa raskautta.
Tsemppiä teille enemmän kärsiville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän naisellisia vaatteita jotka korostavat mahaani, laitan hiukseni nätisti, käytän koruja, tunnen oloni ihanaksi. Rakas vauvani köllii mahassa, uniikkia aikaa tämäkin. Ihanaa on myös olla äitiyslomalla.
rv39 ja olen niin kypsä. Tylsistynyt kotona puolikuoliaaksi, mitään ei pysty tekemään ja pitää vaan odottaa, odottaa ja odottaa...
Nyt sitten lisästressi sairastuneesta esikoisesta että saa vielä pelätä tulevansa nyt itse kipeäksi...
Sorry, ei siis ollut ideoita, oli vaan lisävalitusta samasta tilasta...
niin ja valaaksi minäkin tunnen itseni, lähes 30kg tullut, viimeiset viikot lähes 2kg viikko tahtia. Turvotustahan tuo on mutta ei paljon lohduta. Olo on ihan järkyttävä.