Mieheni pyysi kysymään teiltä 2-luokkalaisten vanhemmat joilla lapsi EI ole ip-kerhossa
Että miten teillä on järjestetty lapsen iltapvä koulun jälkeen??
Koulupäivä loppuu klo11-13 joten jos olette normisti töissä sen 8h/pvässä+matkat niin lapsellehan tulee sitten sitä odotteluaikaa 2-5h/pvässä.
Meillä aihe tapetilla, onneksi miehen työmatka on vain 10min, mutta oma keikkatyöni tekee sen etten aamuista voi vastata (töihin lähdettävä viim0 7.20) ja sitten iltapäivällä miehenkin oltava käytännössä lähes aina töissä klo 16 saakka.
Ip-kerhoon meillä ei mahtunut lainkaan 2-luokkalaisia, mummoja yms ei ole apuna, naapuri auttaa joskus.
Nyt lapsi menee 1 päivänä naapurille joka äitiyslomalla (itse ehdotti tätä systeemiä) ja 2 päivänä kahdelle eri luokkatoverille.
Jonkun aikaa teen niin etten ota perjantaipäiviksi töitä lainkaan koska lapsi pääsee silloin jo klo11 koulusta.
minusta tuntuu ihan hirveälle ajatus että lapsi olisi 3-5h yksin, vaikka onkin kovin "reipas" ja "pärjäävä" "tapaus", mies suhtautuu asiaan jotenkin ärsyttävän lungisti, pistää ihan vihaksi:(
Kommentit (46)
ja olen siis joka päivä ottamassa vastaan eka- ja tokaluokkalaisen. Naapurin äitee on joskus puhunut että hän ottaa sitten oman lapsensa pois ip-kerhosta, jos MINÄ voisin sitten vähän perään katsoa:DD. Joo, ikäänkuin ei mulla olisi riittävästi tekemistä omissa lapsissani, heidän läksyjen vahtimisessa ja OMISSA TÖISSÄNI. Töitäkin kun pitää välillä yrittää tehdä vaikka lapset pyörivät kotona! Eli mikään ilmainen palvelu en ainakaan ala olemaan vain siksi etteivät kaikki saa asioitaan järjestettyä niin että olisivat kotona ainakin osan iltapäivästä ottamassa vastaan lapsiaan! Me olemme tietoisesti järjestäneet asiat näin, lasten ehdoilla mennään toistaiseksi. Mieskin on usein kotona iltapäivisin, tekee sitten iltaisin töitä jos on jotain tekemättä. Näin voi tehdä koska on yrittäjä! Tokaluokkalainen on oikeasti pieni vielä. TArvitsee apua läksyissä, ei osaa itse ottaa välipalaa esille tai ei tajua sitä syödä jne. Tuon ikäistä pitää vähän vahtiakin vielä...
Ei voi olla mikään normaali lapsi ! En minäkään tuommoista yksin jättäisi !
Normaaleja lapsia ovat:). Vaan äiti ainakin valvoo että syövät RIITTÄVÄN välipalan ja oikeanlaisen vieläpä. Muuten ehkä syövät jotain riisimuroja ja sitten on kiljuva nälkä jo klo 16.
Ei ole mitään vikaa siinä että vanhempi vielä valvoo lasten välipalan syömistä:).
Näin monet ihmiset pitävät pieniä eka- ja tokaluokkalaisiaan tuntikausia yksin kotona, jotkut päivittäin!
Tiedän kyllä, että Suomessa pitää pärjätä itsenäisesti jo hyvin varhain, mutta että näin varhain. Ja sitten selitetään miten hyvin menee, eikä lapsi mitään muuta haluakaan kuin olla yksin kaiket päivät. Olen todella pahoillani teidän lastenne puolesta.
LApsihan on aina vanhemman puolella ja haluaa vakuuttaa tämän siitä että on reipas eikä äidin tarvitse murehtia.
Oikeasti teidän tarvitsisi murehtia. Ehkä joku yksilö joukossa selviää yksinäisyydestä, mutta monille käy niin kuin tälle paniikkihäiriön saaneelle tässä ketjussa.
Ja ap:lle: minusta olet syystä huolestunut. Esim tuo klo 11 loppuva koulupäivä on kyllä sellainen, että lapsi tarvitsee jonkinlaisen paikan sen jälkeen, sitten kun et enää pysty itse olemaan kotona. Älä ota mallia näistä äideistä, jotka jättävät "pärjäävät" pikkuisensa yksin kotiin. Missä muualla päin maailmaa tällainen ei kävisi, esim. monissa Keski-Euroopan maissa tuollainen olisi rikollista.
Itse olen ensi syksynä ekaluokkalaisen äiti ja toivon, että iltapäiväkerho järjestyy. Jos ei, vähennän työtuntejani niin, että pystyn olemaan kotona lapsen kanssa.
samana vuonna syntynyt, ja minä olin kyllä aina iltapäiväkerhossa, vieläpä köyhällä paikkakunnalla.
Meillä minä lähden töihin klo 7.40 ja mies klo 8.15.
Molemmat olemme kotona vaihdellen klo 16.30-17.30.
Pojalla loppuu koulu aina klo 13 ja koulumatkaan menee n. 30min.
Pojalla on isosisko, joka on neljännellä luokalla. Tulevat 2 pvänä vkossa kahdestaan kotiin ja 2 pvänä sitten poika tulee n. tuntia aikaisemmin. Tiistaisin isosisko jää suoraan koulusta harrastukseensa ja tuolloin poika siis yksin kotona sen 3-4 tuntia. Meillä poika on pärjännyt ihan kivasti, mutta jos ois JOKA päiväistä, niin en pystyis jättämään poikaa nuin moneksi tunniksi. Tuo kerta /vko on vielä ihan ok.
Meillä on kotona oloa helpottanut paljon se, että lapsilla on 2 kania, joiden kanssa poika viettää paljon aikaa yksin ollessaan. Paijaa, tekee esteratoja, antaa porkkanaa ym ym.
Oli säästää lasten iltapäivätoiminnasta. Niin niitä Auvisia tehdään.
Vaikka kuinka näennäisesti pärjäisi, niin kyllä tuonikäinen vielä tarvitsee sitä aikuista!! Ja tuo, että on kavereiden kanssa, niin se on just sitä, että sitten mennään sellaisten kavereiden luo välipalalle jne., joissa on joku aikuinen kotona! Ja me kotona olevat sitten olemme niitä ilmaisia hoitajia niille teidän "pärjääville" tokaluokkalaisille! Näitä on valitettavasti todella paljon. Ja kauheinta on, että te ette edes tiedä sitä, että ne teidän lapset syövät meillä aina välipalan ja ovat aina täällä meillä, koska täällä on joku aikuinen paikalla. Te ajattelette vaan, että hyvinhän se pärjää ja leikkii kavereiden kanssa!!! Anteeksi vuodatus, mutta mua oikeasti on alkanut ottamaan päähän tämä ilmainen iltapäivähoidon tarjoaminen, joista vanhemmat ei edes ole tietoisia!! Kyllä mä voin tietty ne heittää pihalle meiltä, sittenhän nähdään miten pärjäävät!
Kyllä voit vaan syyttaa itseäsi jos et rajoja osaa asettaa. Minulle ei tulisi mieleenkään tarjoilla naapureille ruokaa tai iltapäivähoitoa !
mitä moni meistä kotona olevista äideistä ajattelee. Itse järkkäsin työt niin että teen kotona toimistohommia iltapäivisin, tulen jo yhdeltä työpaikalta ollakseni kotona kun eka ja tokaluokkalainen tulee kotiin. Joka helvetin päivä ovikello soi ja sisään tunkee näitä "reippaita ja pärjääviä" alaluokkalaisia jotka kokevat turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Vituttaa tosi paljon olla ilmainen päivähoitopaikka ja välipalakeittiö mutta eihän noita voi poiskaan ajaa kun selkeesti lapset kärsii yksinäisyydestä. Ihan tosi teidän seurankipeät mukelot on todellinen riesa niissä kodeissa joissa vanhempi on kotona ja jonka tarttis tehdä töitä. Ei se voi olla ratkaisu että työnnetään lapsi toisen perheen vastuulle sillä verukkeella että menee kaveriksi. Oikeastiko luulette että joku mielellään hoitaa teidän lapsen? Aika häikäilemätöntä hoidattaa jälkikasvunsa muilla ja vielä mainostaa sitä suositellen muillekin samaa ratkaisua.
jotka iltaisin tunkevat sisään "kaveriksi". Oikeastiko luulette, että joku mielellään viihdyttää teidän lasta ? Iltaisin vietämme laatu aikaa oman perheen kesken.
meillä tai poika kavereilla. Ei ollut mitään ongelmaa. Ja pääseehän miehesi 10 minuutissa paikalle,jos tulee jokin ongelma.
joinakin harvoina päivinä tyttö on iltapäivän yksinään. Tekee läksyt, syö välipalan ja yleensä jo lähtee kavereilleen sitten.
Mun tyttö lopetti omaehtoisesti ekan luokan keväällä säännöllisen ip-hoidon läheisessä asukaspuistossa. Välillä kävi siellä välipalan syömässä, useimmiten kuitenkin söi kotona.
Olivat kavereidensa kanssa aina jonkun kotona leikkimässä. Viereisessä talossa asui luokkakaveri, jonka äiti hoiti pikkusisarusta kotona ja sinne oli lupa tarvittaessa mennä. Olisikohan kerran mennyt, kun avaimet oli jääneet kotiin
Itsellä oli n. 10 min työmatka, joten olisin tarvittaessa päässyt nopeasti kotiin. Ikinä ei tarvinnut lähteä :) Nyt lapsi on 4-luokkalainen, hengissä siis selvittiin :)
Jos lasta olisi kovasti pelottanut yksinolo, olisin saattanut olla huolissani. Mun mielestä tärkeintä on, että lähistöllä on joku tuttu aikuinen, joka on kotona ja jonka luokse voi tarvittaessa mennä.
Mummolla, mummo meillä, vuoron perään kaverilla tai kaveri meillä, jonakin iltapäivänä oli koulun kerho jne
Meillä lapsi oli viime vuonna tokalla. Alkuun jännitin mutta meni ihan kivasti. Kun koulupäivä loppui soitti minulle ja sovittiin saako mennä kaverille / saako kaveri tulla meille. Lähes tulkoon joka päivä oli jonkun kaverin kanssa.
tyttö tullut yksin kotiin jo ekasta luokasta lähtien. Ei ole ip kerhoon koskaan halunnut mennäkkään. Hyvin on sujunut. Ekalla luokalla oli melkein aina koulua 8-12 tai 9-12 tai 9-13 mutt nyt tokalla luokalla luokka on jaettu kahteen osaan ja vanhemmilta tehtiin kysely moneltako haluaisi koulun alkavan ja meillä ei ole yhtään klo 8 aamua. ainoastaan 9 tai 10 ja pääsee 13,tai 14 itse olen kotona klo n 15.30. Lapseni ei juuri koskaan soittele minulle töihin. illalla tehdään asiat selväksi seuraavaa päivää varten ja välipala ja aamupala aina tehdään valmiiksi..tietty soittaa saa jos on siihen tarvetta, mutta hyvin on mennyt ja kuulemma nauttii kun saa hetken olla yksin kotona... säännöistä sovitaan yhdessä. joskus tulee kaveri koulun jälkeen ja joskus menee jollekkin kaverille.
johon menee yksin suoraan koulusta ja tulee sieltä kotiin. Yksinoloa jää sitten vain tunti-pari. Muina päivinä yleensä aina kaverin luona tai kaveri meillä. Välillä mies on kotona töissä, joten vaikka häntä ei saa häiritä kuin "hätätilanteessa", niin on "turvallisemman" tuntuista olla kotona.
Kyllä tuon ikäinen jo pärjää. Tekee läksyt, syö välipalaa, katsoo telkkua, leikkii kavereiden kanssa. Ihan normisetillä pärjäilee. Soittaa jos on jotain kysyttävää. Nou problem.
koulun jälkeen?
uteliaisuuttani vaan kyselen, kas kun ei meillä kultaisen 80-luvun alussa ollut minkään valtakunnan koulukerhoja tms. minne ois voinu mennä... Ei ollu mulla mummoa eikä muitakaan, kotiin oli vaan kelkottava ja venattava porukoita kotiin.
Ollaan kirjoitettu ylös mitä koulun jälkeen voi tehdä jos aika tulee pitkäksi. Molemmille vanhemmille voi soittaa Isovanhemmille voi soittaa, jos haluaa jutella tai on jotain asiaa tai jos on tarvetta jutella ilman asiaa (asuvat kaukana).
Jos haluaa mennä kaverille tai kaveri olisi tulossa meille siitä pitää soittaa vanhemmille ja kysyä lupa. Ja olemme sopineet että vain yksi kaveri kerrallaan kylään. Sitten veli tulee koulusta joten yksin oloa on max.3h /pv.
Lisäksi isän töihin on mahdollista mennä joskus (yrittäjä), jos kotona ei halua olla.
ja on kotona odottamassa kunnes vanhemmat tulee töistä.
Itsekin olin aina yksin kotona koulun jälkeen kunnes vanhemmat tulivat töistä.
mutta noihin 80-luvun iltapäiväkerhoihin. Menin kouluun vuonna 1986 ja olin sekä ekalla luokalla että tokalla luokalla iltapäiväkerhossa ja niin oli moni kaverikin. Vantaalla asuttiin.
Ei voi olla mikään normaali lapsi ! En minäkään tuommoista yksin jättäisi !