Mikä idea noissa yökyläilyissä on?

mutta yökyläilystä noin yleensä, että kyllä ainakin minulle tuli "ikä" ala-asteikäisenä, jolloin yökyläily oli kivaa ja jännää. Sai kai itsenäistyä hieman kun oli yön kaverin tai serkun luona ilman kodin ja vanhempien "turvaa".

ja sillä vanhemmat saa vuorollaan vapaata

ja se on myös osa itsenäistymisprosessissa. Sehän juuri on hienoa, että saa viettää aikaa kaverin kanssa, jutella ja touhuta, tirskua peiton alta, herätä aamulla ja syödä aamiaista - spesiaalijuttu kaverisuhteessa.

ykkösluokalla luokkakaverilla, kun pyydettiin. Kavereilla kyläilin säännöllisesti koko ala-asteiän. Isovanhemmilla olin kahdesti: ekan kerran 10-vuotiaana vanhempien matkan ajan eli viikon ja seuraavan kerran isoisän tukena mummun jouduttua sairaalaan abi-keväänä.:) Äiti oli opettaja, joten kesäisinkään ei kouluaikana ollut hoitopulmia.



En mäkään ymmärrä, miksi yökyläily olisi itseisarvo. Meidän 5-vuotias on ollut yökylässä muutamia kertoja, kun on ollut esimerkiksi kaverin häät 300km:n päässä. Ei mitään erityistä tapaa viedä "säännöllisesti" vaan aina on selkeä syy. Läheinen on isovanhempien kanssa, mutta pienenä ei haluttu laittaa sinne ja isompana on ollut helppo lapsi, joten ei ole kaivattu mitään säännöllistä vapaa-aikaa.

esim. harrastanut ratsastusta, mutta en silti ihmettele, että monet ovat sitä harrastaneet. - Se kun on heistä kivaa ajanvietettä...



Yökyläily hyvän kaverin luona on kivaa ja vähän jännempää kuin päiväkyläily. Lisäksi saa olla pidempään kylässä. Illala tehdään yhdessä iltajuttuja: kikatellaan peiton alla ja katsellaan esim. videoita pyjamat päällä. Se nyt vaan on lapsista hauskaa. Ja lisäksi se tukee itsenäistymisprosessia.



Varmaan montaa asiaa ei mitenkään PIDÄ tehdä, mutta kysymys kuuluu, miksei saisi tai voisi, jos huvittaa. Onko sinulla, ap, jotain sitten lastesi yökyläilyitä vastaan? Ja jos niin mitä ja miksi?

ja sillä vanhemmat saa vuorollaan vapaata

Meillä eskarilainen suunnittelee yökyläilyä, mutta eipä siitä vapaasta pajon voi puhua, kun on kaksi nuorempaa kotona...

Mutta kivaahan se ipanalle on ja ihan erilaista yhdessäoloa kaverin kanssa. ja kyllä se itsenäistäkin, kun ei ole omia vanhempia neuvomassa, miten vieraassa perheessä ollaan ja käyttäydytään. Yleensä lapset ovat kohteliaampia ja fiksumpia kylässä ;)

kiitos näkökulmista

itse en halua meille yöksi ketään kylään. Lasten kavereita on talo piukassa harvase päivä, yöt haluan rauhoittaa ihan omalle perheelle. Omat lapsetkaan eivät ole mitenkään innostuneita lähtemään yökylään, johtuu ehkä osaltaan siitä etteivät ole koskaan olleet ilman ainakin toista vanhempaa esim. mummolassa yötä.

ovat ihan into piukassa menossa kvereiden luo yökylään ja tietysti saavat myös kavereita meille pyytää. Ovat olleet myös mummien ja kummien luona yökylässä, pisin reissu oli 3 päivää mummin luona.

itse en halua meille yöksi ketään kylään. Lasten kavereita on talo piukassa harvase päivä, yöt haluan rauhoittaa ihan omalle perheelle. Omat lapsetkaan eivät ole mitenkään innostuneita lähtemään yökylään, johtuu ehkä osaltaan siitä etteivät ole koskaan olleet ilman ainakin toista vanhempaa esim. mummolassa yötä.

esim. harrastanut ratsastusta, mutta en silti ihmettele, että monet ovat sitä harrastaneet. - Se kun on heistä kivaa ajanvietettä... Yökyläily hyvän kaverin luona on kivaa ja vähän jännempää kuin päiväkyläily. Lisäksi saa olla pidempään kylässä. Illala tehdään yhdessä iltajuttuja: kikatellaan peiton alla ja katsellaan esim. videoita pyjamat päällä. Se nyt vaan on lapsista hauskaa. Ja lisäksi se tukee itsenäistymisprosessia. Varmaan montaa asiaa ei mitenkään PIDÄ tehdä, mutta kysymys kuuluu, miksei saisi tai voisi, jos huvittaa. Onko sinulla, ap, jotain sitten lastesi yökyläilyitä vastaan? Ja jos niin mitä ja miksi?

Ihmettelen vaan, miksi niitä pidetään niin tärkeinä? Omaa kokemusta ei siis yökyläilystä ole (paitsi mummolasta kesäisin) ja ihan normaali kai musta on kasvanut. En tosin ikinä ole ollut peiton alla kikattelevaa tyyppiä, kuten ei ystävänikään.

Terveisin ap

esim. harrastanut ratsastusta, mutta en silti ihmettele, että monet ovat sitä harrastaneet. - Se kun on heistä kivaa ajanvietettä... Yökyläily hyvän kaverin luona on kivaa ja vähän jännempää kuin päiväkyläily. Lisäksi saa olla pidempään kylässä. Illala tehdään yhdessä iltajuttuja: kikatellaan peiton alla ja katsellaan esim. videoita pyjamat päällä. Se nyt vaan on lapsista hauskaa. Ja lisäksi se tukee itsenäistymisprosessia. Varmaan montaa asiaa ei mitenkään PIDÄ tehdä, mutta kysymys kuuluu, miksei saisi tai voisi, jos huvittaa. Onko sinulla, ap, jotain sitten lastesi yökyläilyitä vastaan? Ja jos niin mitä ja miksi?

Ihmettelen vaan, miksi niitä pidetään niin tärkeinä? Omaa kokemusta ei siis yökyläilystä ole (paitsi mummolasta kesäisin) ja ihan normaali kai musta on kasvanut. En tosin ikinä ole ollut peiton alla kikattelevaa tyyppiä, kuten ei ystävänikään.

Terveisin ap

muuten lasten mielestä kivata asiasta. Se, että sinä et ole moista harrastanut ei liene poissulje sitä, että toiset tykkäävät?

Oli jotenkin todella jännää mennä toiselle yöksi, ja yleensä siihen sitten liittyi joku juju, käytiin ostaa jotain herkkuja ja kuhan vain hassuteltiin kaverin kanssa.



Omat lapset alkavat olla siinä vaiheessa että yökyläilyt varmaan alkavat jos ovat alkaakseen. Ja mikäs siinä, menkööt ja kyllä meille saa tulla, musta on kivaa kun on välillä vähän jotain muitakin kyläilemässä:) Ja sitäpaitsi yleensä se tarkoittaa että lapset ovat aikapaljon omassa huoneessaan kaverin kanssa.



Ja vaikka meillä on 6,5 ja 2 vuotiaat lapset, kun esikoinen on ollut muutaman kerran kaverillaan yötä, se kummasti tekee erilaisen ilmapiirin kotiin. Ja on yksi vähemmän hoidettavana illalla, näistäkin täytyy osata nauttia:D

Oli jotenkin todella jännää mennä toiselle yöksi, ja yleensä siihen sitten liittyi joku juju, käytiin ostaa jotain herkkuja ja kuhan vain hassuteltiin kaverin kanssa.

Omat lapset alkavat olla siinä vaiheessa että yökyläilyt varmaan alkavat jos ovat alkaakseen. Ja mikäs siinä, menkööt ja kyllä meille saa tulla, musta on kivaa kun on välillä vähän jotain muitakin kyläilemässä:) Ja sitäpaitsi yleensä se tarkoittaa että lapset ovat aikapaljon omassa huoneessaan kaverin kanssa.

Ja vaikka meillä on 6,5 ja 2 vuotiaat lapset, kun esikoinen on ollut muutaman kerran kaverillaan yötä, se kummasti tekee erilaisen ilmapiirin kotiin. Ja on yksi vähemmän hoidettavana illalla, näistäkin täytyy osata nauttia:D

Me yökyläiltiin vielä yläaste-aikoinakin, silloin tietysti tuijotettiin X-filesiä ja muita jänniä ohjelmia, syötiin irtsareita ja puhuttiin pojista.

esim. harrastanut ratsastusta, mutta en silti ihmettele, että monet ovat sitä harrastaneet. - Se kun on heistä kivaa ajanvietettä... Yökyläily hyvän kaverin luona on kivaa ja vähän jännempää kuin päiväkyläily. Lisäksi saa olla pidempään kylässä. Illala tehdään yhdessä iltajuttuja: kikatellaan peiton alla ja katsellaan esim. videoita pyjamat päällä. Se nyt vaan on lapsista hauskaa. Ja lisäksi se tukee itsenäistymisprosessia. Varmaan montaa asiaa ei mitenkään PIDÄ tehdä, mutta kysymys kuuluu, miksei saisi tai voisi, jos huvittaa. Onko sinulla, ap, jotain sitten lastesi yökyläilyitä vastaan? Ja jos niin mitä ja miksi?

Ihmettelen vaan, miksi niitä pidetään niin tärkeinä? Omaa kokemusta ei siis yökyläilystä ole (paitsi mummolasta kesäisin) ja ihan normaali kai musta on kasvanut. En tosin ikinä ole ollut peiton alla kikattelevaa tyyppiä, kuten ei ystävänikään. Terveisin ap

muuten lasten mielestä kivata asiasta. Se, että sinä et ole moista harrastanut ei liene poissulje sitä, että toiset tykkäävät?

Kovin hyökkääviä vastauksia näyttää tulevan...

terveisin ap

esim. harrastanut ratsastusta, mutta en silti ihmettele, että monet ovat sitä harrastaneet. - Se kun on heistä kivaa ajanvietettä... Yökyläily hyvän kaverin luona on kivaa ja vähän jännempää kuin päiväkyläily. Lisäksi saa olla pidempään kylässä. Illala tehdään yhdessä iltajuttuja: kikatellaan peiton alla ja katsellaan esim. videoita pyjamat päällä. Se nyt vaan on lapsista hauskaa. Ja lisäksi se tukee itsenäistymisprosessia. Varmaan montaa asiaa ei mitenkään PIDÄ tehdä, mutta kysymys kuuluu, miksei saisi tai voisi, jos huvittaa. Onko sinulla, ap, jotain sitten lastesi yökyläilyitä vastaan? Ja jos niin mitä ja miksi?

Ihmettelen vaan, miksi niitä pidetään niin tärkeinä? Omaa kokemusta ei siis yökyläilystä ole (paitsi mummolasta kesäisin) ja ihan normaali kai musta on kasvanut. En tosin ikinä ole ollut peiton alla kikattelevaa tyyppiä, kuten ei ystävänikään. Terveisin ap

muuten lasten mielestä kivata asiasta. Se, että sinä et ole moista harrastanut ei liene poissulje sitä, että toiset tykkäävät?

Kovin hyökkääviä vastauksia näyttää tulevan...

terveisin ap

edes mennä yökylään. Enkä sitä siis harrastanutkaan. Olin turvattomissa oloissa kasvanut lapsi. Nyt kun omani haluaa joskus mennä kaverille, olen vain iloinen. Kertoo luottamuksesta ja rohkeudesta.

siinä vaiheessa, kun oma lapsi ehdottomasti haluaa yökyläillä, kylläkin aikaisintaan kouluiässä. En näe syytä, miksei päiväkyläily riitä esim. 5-vuotiaalle, kun se kaveri alkaa kyllästyttää ehkä jo parin tunnin sisällä leikin alusta.

esim. harrastanut ratsastusta, mutta en silti ihmettele, että monet ovat sitä harrastaneet. - Se kun on heistä kivaa ajanvietettä... Yökyläily hyvän kaverin luona on kivaa ja vähän jännempää kuin päiväkyläily. Lisäksi saa olla pidempään kylässä. Illala tehdään yhdessä iltajuttuja: kikatellaan peiton alla ja katsellaan esim. videoita pyjamat päällä. Se nyt vaan on lapsista hauskaa. Ja lisäksi se tukee itsenäistymisprosessia. Varmaan montaa asiaa ei mitenkään PIDÄ tehdä, mutta kysymys kuuluu, miksei saisi tai voisi, jos huvittaa. Onko sinulla, ap, jotain sitten lastesi yökyläilyitä vastaan? Ja jos niin mitä ja miksi?

Ihmettelen vaan, miksi niitä pidetään niin tärkeinä? Omaa kokemusta ei siis yökyläilystä ole (paitsi mummolasta kesäisin) ja ihan normaali kai musta on kasvanut. En tosin ikinä ole ollut peiton alla kikattelevaa tyyppiä, kuten ei ystävänikään. Terveisin ap

muuten lasten mielestä kivata asiasta. Se, että sinä et ole moista harrastanut ei liene poissulje sitä, että toiset tykkäävät?

Kovin hyökkääviä vastauksia näyttää tulevan... terveisin ap

Kikattelua tosin inhoan.

Mutta kiitos kaikille asiallisesti vastanneille, jään miettimään asiaa ja seurailemaan, haluaako lapseni joskus yökyläillä.

terveisin ap

Mutta kiitos kaikille asiallisesti vastanneille, jään miettimään asiaa ja seurailemaan, haluaako lapseni joskus yökyläillä.

terveisin ap

Jos lapsesi haluaa mennä yökylään, anna mennä ja anna myös kavereiden telle tulla yökyläilemään.

Jos taas lapsesi ei ole siitä kiinnostunut, niin ei se haittaa mitään.

Minä en itse koskaan tykännyt olla yökylässä kaverilla, kavereita oli kyllä meillä. Oma lapseni on samanlainen.