Pahoittaisitko mielesi, jos päiväkodissa
hoitaja sanoisi lapsestasi, että tämä on ryhmän hirvein ja että jos jo kolmevuotiaana on tuollainen, millainen on sitten teini-iässä.
Alkoi paasaamaan minulle lisäksi siitä, että säännöt on oltava kotona samat kuin hoidossa ja kun yritin selvittää, että kotona kyllä on pärjatty pyöritteli silmiään ja tuhahteli sen näköisesti, että arvosteli mielestäni myös minua.
Minä pahoitin ja pahasti. Kyseessä on omasta mielestäni lapsi, joka on normaali, joskin aikamoinen jästipää ja nyt ollut tuollaista uhmaa. Ongelmana hoidossa on se, että on nyt purrut ja lyönyt kavereita ja näytellyt hoitajalle kieltä yms. Eihän tuo tietenkään ole hyväksyttävää, ja asiasta tietenkin puhutaan kotona, mutta en minä asialle oikein muuta voi edes tehdä täältä kotoa, kuin puhua pojalle järkeä. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että kyseessä on myös jonkinlainen auktoriteetti ongelma hoitajan ja lapsen välillä. Hoitaja oli myös uhkaillut lastani, että soittaa äidille, jos ei tottele ja kun se auttanut oli uhannut soittaa isälle. Minusta tuo oli aika lapsellista... Auttakaas nyt, miten voisin helpottaa päiviä päiväkodissa.
Kommentit (36)
Paikalla oli eri hoitaja. Sanoin, että olen soittanut johtajalle ja sanonut, että pojalle on otettava hoidossa lujemmat "otteet", hänet on saatava myös siellä ruotuun. Sanoin myös, että poika kokeilee rajojaan myös kotona eli yritin sillä viestittää, että pojan käytös ei ole tarhan syy.
Toinen hoitaja oli aivan ihmeissään, sanoi, että perjantaina oli mennyt ihan hyvin siihen asti kun hän oli ollut paikalla. Eli ilmeisesti poika alkanut temppuilla vasta jäätyään tämän yhden hoitajan kanssa (muita lapsia ollut vielä paikalla). Pyysin hoitohenkilökuntaa istumaan alas ja miettimään, mitä voisivat pojallemme tehdä.
Kommentoijalle, joka puree lastaan takaisin, sanoisin, että tuskin tuosta ainakaan apua on. Jos lapseni lyö minua, lyönkö takaisin? Jos hän näyttää kieltä tarhan tädille, näyttääkö täti/hoitaja takaisin? Onpa aikuismaista... Ja sinulla on vasta 1-v. lapsi. Meillä on myös, eikä tulisi mieleenikään purra häntä.
hoitajan kanssa. aika outoa, jos ei hoitaja saa vasta 3 vuotiasta lasta kuriin. keskustelette miten etenette asiassa, koska selvästihän lapsella on jotain käytöshäiriöitä. hoitajalta kuitenkin lapsellista käytöstä, hänen pitää ansaita auktoriteetti eikä uhata äidillä tai isällä.
Mitkä teillä on keinot kotona tottelemattomuuteen? Entä päiväkodissa? Jotenkin täytyisi niitä varmaan saada lähemmäksi toisiaan. Esim. samanlainen jäähykäytäntö tmv. Ei meillä ainakaan paljon auta jos kolme vuotiaalle puhuu järkeä kotona, tuskin muistelee niitä tarhassa.
Kyse on 3-vuotiaasta. Sillä miten käyttäytyy 3-vuotiaana ei ole kovinkaan paljon tekemistä teini-iän kanssa :D
Minunkin lapsellani on ollut ongelmia päiväkodissa. Koskaan ei ole kuitenkaan haukuttu lastani. Keskustelu on aina ollut rakentavaa..etsitään ratkaisua hyvässä yhteishengessä. Hoitajat ovat nähneet vaivaa oppiakseen tuntemaan lapseni. Hänen hyviä puolia arvostetaan ja pyritään kehittämään.
Tuohon auktoriteettiongelmaan täytyy puuttua. Selvästi hoitohenkilökunta on huolissaan ja väsynyt lapsenne vuoksi. Pian lapsi tajuaa, ettei kukaan voi hänelle mitään. Surullista. Joskus lapsi on kotona kiltti mutta tarhassa ei(meillä oli näin). Lapsen edun nimissä kodin ja päiväkodin välille pitäisi saada hyvä yhteistyö.
Hoitajassa on vika ei 3-vuotiaassasi.
Hoitaja ei saa pidettyä kuria tavalla jonka 3-vuotiaasi tarvitsee. Jotkut lapset näkevät porsaanreiät paremmin kuin toiset. Joillakin uhma-ikä on paha, ei kaikilla--hoitaja voisi katsoa peiliin, aika paha virhe alkaa syyttämään lasta ja tämän äitiä, jos ei pärjää hoitolapsen kanssa. Lapsi huomaa kyllä että täti ei pärjää.
sillä kiusaksi kirjoittaja on laittanut kommenttinsa, ei ole asiallista keskustelua ja on siis aiheeton...
Mitä hoitajan käytökseen tulee, on epäammattimaista, sellaista kasvatustapaa ei yleensä käytetä. Uhkailut voi käsitää henkiseksi pahoinpitelyksi. Lapsi ei noilla keinoilla saada parempikäytöksiseksi.
Millainen johtaja mahtaa olla päöiväkodiss? Tietääkö mitä keinoja hoitaja käyttää, eikö muu ryhmän henkilökunta puutu älyttömään ja lapselliseen touhuun vai ovatko he mukana tässä, samoja aikaansaamattomia?
Sinulla on täysi syy kääntyä suoraa johtajan puoleen, asiallisesti kerrot mitä tiedät, ei enää vaivannäköä kyseisen hoitajan kanssa - se ei tuota tulosta. Jos hoitaja on ollut tällainen, ei hän siitä muutu keskusteltuasi.
Hoitohenkilökunta on vastuussa lapsesi päiväajasta siellä. Sinä vastaat tekemisistä muuna aikana. Vähät ovat keinot jos kiristykseen turvaudutaan - se ei ole hyväksyttävä tapa, vaan jos oikein vaikeaa on, asia annetaan eteenpäin, vastuu siirretään kasvatuksesta paremmin tietäville, jonka johtaja saa järjestää.
Jos johtaja ei saa asasta parempaa, on johtajallakin esimies, mene tarpeeksi pitkälle jos tarvitsee. keinoja on muitakin, sen päättävät hoitoajan puitteissa muut kuin Sinä äitinä.
Juu, käytös ei lapselta ole todellakaan hyväksyttävää, mutta on vasta kolme ja kyllä poika yrittää minuakin pomottaa. Meillä on kyllä kotonakin jaksamista, meillä on toinenkin poika ja kyllä kuria saa olla pitämässä.
Hoitaja meuhkasi minulle myös siitä, että lapsi ei kunnioita vanhempia. En nyt ihan tulkitsisi kielennäyttöä noin. Tai sitä se kyllä taitaa olla, ilmaistu vain aika voimakkaasti.
Olen sanonut puremisesta hoidossa jo ennenkin. Sen pitää loppua. Kaksi kertaa menee vielä joten kuten vahingoksi, mutta kolmannella kerralla on kyllä vika jo hoitajienkin, jos eivät huomaa ajoissa tilannetta. Enkä nyt sano sitä, että poika olisi kuin enkeli...
Lapsesi kunniaa on myös loukattu.
tuntuu että lapset savta aika vapaasti olla joissain paikoissa, missä ei hoitaja pysty ennekoimaan tapahtumia? Onko päiväkodissanne useita huoneita, yläparveja jne. joissa puremista tapahtuu? Pureminen ei ole hyväksyttävää ilman valvontaakaan, muta poikasi tapauksessa on puremista tapahtunut, - ehtinyt ennen kuin kukaan huokaa, vai? Kun ryhmän henkilökunta tietää näinkin ikävän poikasi menettelytavan kavereita kohtaan, tulee heidän olla enemmän läsnä lapsesi kanssa. Toisten lapsia ei saa päästää saamaan kipuja ja merkkejä "väkivallasta", johan muut purtujen lasten vanhemmat luulisi puuttuvan, miksi pääsee tapahtumaan, eikö yhtään katsota jne. tavallisia sanontoja.
Aikuisia ei ole aina vuorossa montaa, mutta sitten kun ryhmän kannalta on vaikeata hallita, tulee ongelmat ja riittämättömyys päivän osalta kertoa eteeenpäin, tässä tapauksessa teille sekä kerrottava on mitä tapahtuu myös johtajalle. Johtaja voi hyvinkin sanoa jälkeen päin ja ihmetellä miksei hänelle ole kerrottu, ilman tietoa hän ei voi asialle mitään. Puremisesta kärsineiden lasten vanhemmat saattavat kyllä otaa suoran yhteyttä johtajaan, purtu lapsi voi pelätä hoitoon tulemista, jossa aikuiset eivät takaa koskemattomuutta.
Minulla on työssäni ollut lukuisia vastaavia tapauksia 25 vuoden aikana. Vaikeissa tapauksissa ei yleensä oteta vastuuta enää yksin ryhmän kesken, vaikeudet kerrotaan ylemmäs ja toimitaan sieltä saamien ohjeiden mukaan, jotka eivät ole esim. uhkailua soittaa vanhemmalle kun lasta ei saada tottelemaan.
Joskus joudutaan ottaman esim. avustaja lisäksi, jolloin aikuisen valvonta tehostuu ja on silmällä pitäjiä.
Lapsesi ryhmässä ei ole kypsiä ihmisiä vastaamaan hastavasta tilanteesta. He olisivat antaneet vastuuta ylemmäs sen sijaan että turvaudutaan ei-hyväksyttävään rankaisuun, uhkailuun ja kiristykseen. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa olisit huomannut onko yritetty muuta keinoa. Niin se vain on, että näissä tapauksissa on aikaa annettava vaikealle lapselle enemmän, silläkin uhalla että kiltimpiä jää sivuun, sillä ensin taataan kaikkien turvallisuus ilman muuta, ja jos se saadaan antamalla aikaa läsnäoloa tarvitsevalle, sitä annetaan mutta myös pyydetään lisäresursseja takaamaan ryhmän suunniteltu toiminta arvoineen ja asenteineen.
Päiväkotinne ryhmän aikuiset tarvitsevat ohjaavaa tukea muualta, heidän ympyrässään olevat keinot eivät tuota tulosta, sanoisko että on ihan peestä ryhmän hallinta.
En varmaankaan ole itse mikään mallikasvattaja ja siksi tuntuu kurjalta sättiä päiväkotia, mutta juuri tuo toisten satuttaminen on sellainen juttu, minkä PITÄÄ loppua siellä hoidossa. Kyllä meillä kotona veljeksetkin tappelevat, mutta yleensä tunnistan tilanteet jo ajoissa ja esim. erotan heidät toisistaan hetkeksi, sitten taas leikit voi alkaa sujua.
En enää kohta kehtaa kohdata lasten vanhempia, joita poikani on purrut (tämä ei siis ole päivittäistä, mutta usein on kohdistunut samaan poikaan). Samainen hoitaja muuten sanoi toisella kerralla minulle, että jos pureminen vielä toistuu, hän pyytää X:n vanhempaa torumaan meidän poikaa, kun tulee hakemaan X:ää hoidosta?? Mielestäni tämä oli ennen kuulumatonta, suu loksahti auki ja olisi pitänyt todeta hoitajalle, että eiköhän toruminen ole ihan sinun hommiasi, mutta jäi silloin sanomatta.
Kuitenkin lapsi saa käyttäytymismallinsa kotoa. Hoitaja olisi tietenkin hieman fiksummin asian esiin, mutta kasvattamisvastuu on vanhemmilla, ei päiväkodin työntekijöillä!
Jos, niin tuollainen se on kaikille.
eikä saa otetta lapseen.
Jos lapsi käyttäytyy päiväkodissa huonosti, ja sitten hoitaja sanoo: soitan äidillesi. Soitan isällesi.
Sehän kertoo lapselle, ettei ko hoitajalla ole mitään keinoja häneen, ettei tommosta tätiä tarvitse edes totetaa.
Minä ottaisin ytheyttä päiväkodin johtajaan, jos hoitaja puhuisi lapsestani noin.
Päiväkotiympäristö ja kotiympäristö ovat täysin erilaisia paikkoja ja on hölmöä vetää johtopäätöksiä että päiväkodin käytös suoraviivaisesti kotitavoista kiinni. Reipas ja puhelias ja uhmakas lapsi saattaa olla pk:ssa tosi kiltti ja tottelevainen ja toisinpäin !!
nyt olisi varmaan aika istua alas juttelemaan pojan ongelmista.
Hoitajalla ei ilmeisesti ole enää keinoja toimia. Yhdessä pohtiminen voisi auttaa. Hyvässä hengessä, ilman KUMMANKAAN syyyttelyjä.
lapsi käyttäytyy usein päiväkodissa eri tavalla kuin kotona. Yhdessä pohtiminen tuottaa varmasti tuloksia. Jos hoitaja ei itse tätä ehdota voit itse ehdottaa.
Olen siis 34 nrolla aiemmin vastannut.
Kotona tosiaan puri ja löi siskoaan ja tuo pureminen saatiin kyllä loppumaan arestilla. Täytyy sanoa, ettei mieleenikään tullut purra 1 v lasta!
Päiväkodissa otin keskustelussa itse esille sen, että onko poika heidän mielestään jotenkin epänormaalin väkivaltainen (ajattelin, että heillä on perspektiiviä enemmän kuin minulla), mutta siellä sanottiin vain että pureminen tms on lasten tapa kommunikoida, kun sanallisesti ei vielä osaa tuoda itseään julki.
Päiväkodissakin on tilanteita ollut, mutta koskaan ei ole soiteltu kotiin kesken päivän. Lasta hakiessa on joskus sanottu, että Ville oli tänään huonolla tuulella ja on joutunut olemaan tuolissa pariin otteeseen. Mutta lapsen persoonaa -saati minun- ei ole koskaan arvosteltu!