++++TALVIMAHAT LOKAKUUSSA++++

Johan on taas aikaa kulunut edellisestä kirjoittelusta, mutta eipä tänne vallan ihmeitä kuulukaan. Töissä olen taas koittanut olla, vaikka aika tiukkaa on tehnyt. 2 viikkoa olisi vielä äitiysloman alkuun ja koitan sen sinnitellä, mutta saa näähdä joudunko luovuttamaan.



Kylkikivut siis vaivaa edelleen, jos joudun pitkään istumaan. Nukkuminen alkaa olla huonoa, kun on vain 2 asentoa (siis molemmilla kyljillä), joissa voi olla. Ja aina kääntyessä pitää asetella tyynyjä jalkojen väliin jne. Lonkkia on alkanut särkeä öisin, mikä ilmeisesti on aika tavallinen loppuraskauden vaiva. Poju on myöskin usein hyvin aktiivinen yöllä ja pitää muksinnallaan hereillä.



Muutenkin tuo liikehdintä on nykyään usein kaikkea muuta kuin mukavaa, kuten Smillakin on huomannut. Täällä köllötellään edelleen perätilassa ja "mukavasti" sitten aina potkiskellaan suoraan virtsarakkoon aika kivuliaastikin välillä.



Tiistaina olisi sitten taas neuvola ja katsotaan millaisen saarnan tällä kertaa saan tuosta painon noususta. Muistinko kertoa, että viimeksi mua jo kovasti varoiteltiin tuosta raskausdiabeteksesta, vaikka sokerit on aina olleet ok, eikä mitään varsinaisia riskitekijöitä ole. Ilmeisesti asia on nyt kovin "in" neuvoloissa ja tietty ihan tärkeä asia seurata ja tarvittaessa hoitaa.



Smilla: onko siellä fysioterapeutin neuvoista ollut hyötyä?



En tiedä oletteko miettineet tuota sikainfluenssarokotetta ja sen ottamista tai ottamatta jättämistä. LAitan tähän kumminkin yhden asiallisen linkin THL:n sivuille, jos joku ei vielä ole osannut kantaansa muodostaa. Ei siis ole tarkoitus tässä ruveta miksikään rokotusfanaatikoksi ja yrittää teitä painostaa rokotukselle, mutta olen työnikin puolesta huomannut, että varsinkin raskaana olevilla on usein pelkoja asiaan liittyen ja päätös voi olla vaikea tehdä, kun siitä liikkuu niin ristiriitaisia tietoja medioissa.



http://www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/p…



Itse otin perjantaina kausi-influenssarokotuksen ja maanantaina saan tuon pandemiarokotuksen.



Killa 32+5

Eilen palailtiin mökkireissulta ja tänään taas töissä. Vähän kyllä laiskoittaisi edelleen...



Olin viime torstaina äippäpolilla ja niin kuin arvelin, seurannassa olen edelleen tämän verensokerin takia ja kotitestejä jatketaan. Olin kyllä laihtunut kilon eli nyt yhteensä koko raskauden aikana tullut vain 1 kg! Ja vauva painaa nyt 949 g eli siinähän se kilo sitten onkin... :) Oli kyllä mukava nähdä taas ultrakuvaa ja sain tietää, että synnytystapa-arvio on mulla rv 36 joka tapauksessa vaikka kaikki testit olisivatkin hyviä (pelätään suurta vauvaa). Joo,Killa, taitaa olla nuo sokeritestit vähän muodissa nyt kun verrataan edelliseen raskauteeni. Silloin en ollut missään kotitesteissä eikä tässä vaiheessa siis edes tiedettäisi, onko niissä arvoissa jotain vikaa vai ei kun pissanäytteet on aina olleet puhtaat.

Tosin ei ollut niitä paria ylimääräistä kiloakaan... Mutta nyt on hyvä kun seurataan, tosin ystävälläni kävi myös niin, että varoiteltiin jatkuvasti raskausdiabeteksesta, kun painoa kertyi yhteensä yli 20 kg, eikä sitten mitään kuitenkaan ollut. Ystäväni on pieni ja hoikka, joten on ihan normaalia, että sitä painoa kertyy, kun ei vararavintoa löydy omasta takaa...



Kiitos, Killa, kovasti sikainfluenssarokote- linkistä. Olin jo päätynyt rokotteeseen, mutta tämä vähän helpotti oloani, kun olen kuitenkin paininut syyllisyyden kanssa eli siis sen, että laitan oman terveyteni vauvan terveyden edelle. Olemme kuitenkin perheenä päätyneet siihen tulokseen, että enemmän kai syyllisyys kalvaisi, jos ei nyt toimisi. Onhan tämä vähän sellaista arpapeliä mutta päätöstäni vahvisti se, kun osa hoitohenkilökunnasta ei halua rokotetta, joten se merkitsee, että pandemia saattaa levitä myös heidän kauttaan vastasyntyneeseen kuin myös minuun. Rokote siis turvaa vauvaakin, vaikka kai enemmän äitiä. Kun siis kuulun riskiryhmään myös tämän diabetesepäilyn kautta ja kun työskentelen paikassa, jossa pandemia leviää nopeasti, on tämä kai kuitenkin aika selkeä päätös.

Torstaina on neuvola, sieltä saan sitten varmaan lisäinfoakin.

Katariina 26+5

Paljon poikia tulossa tämän ketjun odottajille.. myös meille

Paljon poikia tulossa tämän ketjun odottajille.. myös meille.Viimeinen kolmannes on alkanut ja vaivat sen mukana. Lääkärineuvolassa kävin pari viikkoa sitten ja jatkuvat supistukset olivat saaneet aikaan jo pehmenemistä ja lyhenemistä. Toisaalta se saattaa kuulua asiaan uudelleensynnyttäjällä näillä viikoilla? Lääkäri olis pistänyt jo saikulle, mutta edellisen kerran kun jouduin olemaan viikonlopun pois töistä jouduin pomon kanssa aikamoiseen nokkapokkaan. No nyt on viikonlopputöistä selvitty ja olen kolmen viikon ajan lomalla! Ihanaa, en ole YHTÄÄN kaivannut töihin. Muutama viikko pitäis siellä kärvistellä vielä ennen äl:n alkua. Katsotaan nyt miten jaksaa. Opinnotkin ovat onneksi loppusuoralla, enää muutaman tentti ja koulupäivä jäljellä.



Supistukset jatkuvat edelleen, niitä on useita kymmeniä päivässä. Istuminen ja kävely niitä eniten aiheuttavat. Osa on tosi kipeitä ja tuntuvat jo reisissä ja selässäkin, hikeä pukkaa. Närästys on valtaisaa ja yöunet alkaa olla katkonaisia. Yöllä olen joutunut käymään vessassa jopa 5-6 kertaa. Ihan liikaa mielestäni. SI-rokotteen aion käydä ottamassa, työnikin puolesta sen saisin muutenkin.



Pikkuhankintoja pitäisi alkaa tekemään, kohta koittaa myös esikoisen neljävuotissynttärit. Kivaa puuhastelua siis tiedossa.



Voikaapa hyvin kaikki!

H rv 28+2

Hiljaista on ollut kirjoittelu täälläkin. Työpäivät ovat sen verran kiireisiä ja iltaisin olen aina ihan poikki, ei aivoissa liiku mikään. Eilenkin menin nukkumaan jo ennen yhdeksää ja tänään sitten heräsin kuudelta...



Killa: sinulla ei tosiaan enää ole montaa päivää jäljellä töitä! Minullakin on enää neljä viikkoa, tuntuu ihan järjettömän vähältä, en tajua miten saan työni järjestykseen siihen mennessä!



Minäkin ajattelin ottaa sikainfluenssarokotteen, ensi viikon lopulla olisi tarkoitus mennä. Toisaalta kyllä uutisia lukiessa mietin jo että olisiko järkevä mennä jo heti alkuviikosta. Vaikka tässä kuluneella viikolla meni hermo mieheen ihan totaalisesti kun hän oli sitä mieltä että tätä koko sikainfluenssaa on turhaan hysterisoitu >:/ Totesin että olipa taas tilannetajua esittää näkemyksiään aiheesta raskaana olevalle vaimolle!



Katariina: miten sinulle on voinut tulla vain kilo lisää painoa? :O Minulle on tullut jo reilut 15 kiloa, ai kamala. Onneksi eivät ole ainakaan vielä neuvolassa sanoneet mitään aiheesta. Sokerirasituksenkin arvot oliva oikein hyvät.



Ja alanko minä olla kohta ketjun ainoita, joka ei tiedä vauvan sukupuolta? Itseasiassa jännä miten moni työkaveri ja tuttu on ollut todella yllättynyt siitä, ettemme tiedä lapsen sukupuolta emmekä aio ottaa selvää. Ennen rakenneultraa mietin, että olisihan se kiva tietää, mutta kun emme siellä kysyneet, en sitä enää haluakan tietää ennen synnytystä. Nyt jos tulisikin vielä joku ultra ja se vahingossa selviäisi, olisin varmasti lähinnä pettynyt.



Muuten täällä jatkuvat normaalit krempat. Selkä on fysioterapautin neuvoilla parempi, mutta liitoskivut ovat melkoiset, onneksi vaivaavat vain liikkuessa. Kylki sen sijaan oikuttelee välillä ihan levossakin, välillä tekee todella kipeää. Mutta ei tässä enää ole kuin reilut 2 kuukautta kärvisteltävää :)



Smilla 30+6

Moikka, täällä sama tilanne kun Smillalla kirjoittamisen suhteen: olen ollut koko ajan töissä ja välttynyt sairaslomilta, mutta iltaisin on kyllä nykyisin jo niin poikki, että mitään ei oikein saa aikaiseksi. Mutta nyt on töiden loppu lähellä, yksi viikko ja yksi päivä jäljellä! On kyllä tosi hienoa jäädä jo pois töistä, kyllä luonto näköjään tämänkin asian hoitaa: siinä missä alkusyksystä vielä mietin, että miten saan kaikki hommat hoidettua ja mikä jää tekemättä ja voin kun sääli kun tuotakaan projektia ei pysty viemään loppuun...., niin nyt on tosi helpottunut, että pystyy vihdoin unohtamaan työt ja käyttämään päivän voimavarat kodin siivoamiseen (meillä remonttien jäljeltä riittää tavallista enemmän siivottavaa!) ja muihin valmisteluihin.



Ja kiitos samoin: meikäläinenkin joutuu sinne sokerirasitukseen sittenkin, vaikka se edellisellä neuvolakäynnillä jo peruttiin. Mulla sokerirasitus päätettiin tehdä heti raskauden alussa, kun painoindeksi oli 25,4 - ja 25 on ilmeisesti se raja. Mutta mulla alun nopea painonnousu on sittemmin tasoittunut, painoa on tullut nyt vajaa 10 kiloa ja testi päätettiin tosiaan jo perua. Mutta sitten: kaverit järkkäsivät yhtenä viikonloppuna vauvakekkerit (aivan ihanaa, melkoiseksi itkemiseksihän sekin taas meni!) ja tulivat kylään suklaakakun ja jäätelön kera. Ja voitteko kuvitella: narahdin seuraavana maanantaina neuvolassa saman tien! Olen syönyt tosi terveellisesti, mutta tuo yksi viikonloppu herkuttelua ja ensimmäisen kerran sokerit koholla! Neuvolantäti vaan selitteli, että ilmeisesti mun keho reagoi sokeriin tosi herkästi. Selvästi... Nyt voin sitten juhlia äitiysloman alkua loman ekana päivänä menemällä siihen testiin, jonka ihanuutta täällä onkin jo kehuttu.



Olen muuten itse vaate- ja muita hankintoja enemmän hurahtanut kestovaippoihin. Erityisesti harsovaippa & villahousu -yhdistelmään ja saanut nyt hommattua kolmet villahousut. Ne vauvojen villahousut ovat niin ihania....! Harsoja on vasta ne muutamat, mitä äitiyspakkauksessa on. Mies on hieman skeptinen kuinka kauan jaksan pesurumbaa, mutta ainakin haluan kokeilla. Onko täällä kenties muita jotka ovat ajatelleet kokeilla kestovaippailua?



Voikaa ihmiset mahdollisimman hyvin ja muistakaa ottaa rennosti, eikös tässä vaiheessa tärkeintä ole lepäillä ja nautiskella.... :)

Kiireistä aikaa on juuri nyt myös minullakin! Töissä on kiirettä kun marraskuulle ja joulukuun alkuun osuvat kaikki kokeet ja tutkielmat ja sitten kaikki viikonloput hupenevat läheisen sairauden ja surutyön merkeissä. Ja seuraavana viikonloppuna saadaan sitten avaimet uuteen kotiimmekin ja muuttorumba voi alkaa... Välillä ihan ihmettelen, miten ihmeessä tulen selviämään näistä kaikista, kun tuo energiataso on todella alhainen (miten niin tämän pitäisi olla energisintä aikaa raskaudessa!!!), mutta jotenkin tässä koko ajan on selvitty. Mitään pahempia kremppojakaan ei ole, jos noita sokereita ei oteta huomioon eikä sitä ärsyttävää oikean lonkan särkyä öisin.



Viime viikolla olin neuvolassa, ja hb oli 127 eli siis noussut!!! Sen perusteella sitä energiaa pitäisi riittää... Tosin kun normaalisti se mulla on lähellä 140, niin ei kai ihme jos vähän väsyttää. Myös verenapaine 120/74, paino ei ollut noussut yhtään ja vauva potkiskeli kivasti. Eli kaikki siltä osin kunnossa eikä mitään sairaslomaa tiedossa, vaikka vähän ehkä tässä marraskuussa tekisi mieli ottaa rauhallisemmin! ;)



Smilla, ekassa raskaudessa kiloja tuli mulle kaiken kaikkiaan 8, niistä puolet ihan viimeisen kuukauden aikana, ja silloin ei ollut näitä ylimääräisiä kilojakaan eli olin melkein 8 kg laihempi lähtöpainoltani kuin nyt. Silloinkaan en ollut painoindeksin alarajoilla eli sitä vararavintoa taisi löytyä omasta takaa. Ristiäisiin mennessä kaikki kilot olivat lähteneet ja yksi kilo vielä kaupan päälle! Harmi vaan, että imetys sai järkyttävän nälän ja söin nopeasti itseni 10 kg painavammaksi ja olen taistellut sen jälkeen kilojen kanssa jatkuvasti...:( Eli on ihan hyvä, että vielä ei paino ole lähtenyt nousemaan, maha on kuitenkin iso, melkein ylärajoilla.



Melvina, mulla sokerit nousevat heti kaikesta makeasta. Näin kotitestauksessa pääsin sen huomaamaan eli tiukalla ruokavaliolla kaikki on ok, mutta jos yritän elää "normaalisti" niin en saisi syödä edes yhtä kaurakeksiä - seuraavana aamuna on jo paastoarvo pielessä... :( Ja myös ruokamäärät vaikuttavat eli olen tottunut syömään pääaterioilla paljon ja sitten vastaavasti jättämään välipalat ja iltapalat pois tai vähemmälle. Ja sekään ei ole hyvä asia! Nyt kun syön koko ajan tasaisesti, vältän selkeää sokeria, valkoista viljaa ja hedelmiä, pysyy sokeriarvot toivottavasti kurissa. Hassua vaan, että ekassa raskaudessa en tiennyt tästä mitään, mutta eipä tehnyt mielikään mitään makeaa ja varmaan tietämättäni noudatin samantyylistä ruokavaliota.



Kestovaippailua kokeilin kömpelösti esikoisen kanssa, en tiennyt hommasta mitään eikä kukaan ystävistäni ollut käyttänyt niitä, joten jouduin niistä luopumaan huteran alun jälkeen, kun karu arki iski vastaan. Täydellinen kuva omasta äitiydestäni kyllä romahti ja sain itselleni pienen kriisin, kun en kyennyt noudattamaan ihanteitani (vauva oli tunnin välein litimärkä ja vaatteet ja lakanat loppuivat nopeasti, kaikki aika meni siis pyykkäykseen enkä onnistunut edes kantoliinailussa...). Lopulta päätin keskittyä olennaiseen eli vauvan kanssa oleiluun. Jäi kyllä vähän harmittamaan, ja nyt otan uuden alun - tällä kertaa vähän maltillisemmalla asenteella. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, öisin laitan suosiolla kertakäyttövaipat, jos siltä taas tuntuu ja netissä on tosi hyviä sivustoja, joilta saa vinkkejä. Ja kantoliinailuun yritän panostaa nyt ihan tosissani ja tällä viikolla aion hankkia kantoliinan - sitä olen odottanut jo kuukausia!!! On nuo kaikki aika lailla sellaista tasapainoilua. Minulle sattui vauva, joka onnistui kertakäyttövaipatkin saamaan säännöllisesti vuotamaan... Ja kun omat odotukset olivat liian suuria, kävi vähän voimille tajuta, mikä tässä on tärkeintä. Eli tämän kokemuksen perusteella suosittelen hyvää perehtymistä asiaan, paljon vaihtoehtoja ja varasuunnitelmia sekä reipasta huumoria. En edes tajua, miksi jokainen märkä vaate ja lakana itketti niin kovasti silloin, nyt se vaan huvittaisi. Kyllä nuo hormonit ovat aika ihmeellisiä! Kaverini onkin jälkeen päin sanonut, että silloin kun vauvaa on odotettu kauan, omat odotukset äitiydestä ovat liian korkealla ja että hän jo vähän ihmettelikin, miten en tuon pahempaa kriisiä saanut aikaan...;) Kaverini itse on sairastunut masennukseen kahdesti synnytyksen jälkeen ja tietää aiheesta paljon.

Eli Melvinan sanoin, otetaan rennosti, nautitaan eikä stressata.

Katariina 27+5

Oon ollut hiljaiselossa kirjottamisen suhteen myös, kaikenlaista tässä ollut myös. :)

Kiva kuulla, että kaikilla menee hyvin ja GIRLIEZZ,(sori mahdolliset kirj.virheet nikissä) muistan sinut ja VOI MAHTAVA, että olet raskaana jälleen ja LUOMUNA!!!!! :) :)

Onnittelut ja tervetuloa joukkoon!!!



Omia kuulumisia:

mulla on ollut aivan kamalia liitoskipuja (siis voi olla myös montaa monessa:mulla lantion taipumus mennä vinoon, notko selkä, liitoskivut yms) ihan niin pahoja, että itku on purskahtanut, ja MINÄHÄN EN KIVUSTA OLE ITKENYT SITTEN LAPSUUDEN JÄLKEEN!

Eli täytyy sattua todella!!

Ihan kun elävältä sahattas kahtia, vas. jalka menee täysin halvaantuneeksi ja yksin en pääse mihinkään, mies joutui nostamaan jalan sänkyyn, kun itse en saanut!!

Aivan kammottavaa...

Hiukan helpompaa ollut nyt, mutta joka pv se vaivaa, kun jaloillaan on koko pvn ja tekee töitä niin illasta on ihan rampa.

Närästystä on, ja hain siihen resepti lääkkeet. Auttoi esikoisen odotuksessa täydellisesti!

Vauva liikkuu, potkii ja riehuu todella paljon, maha aaltoilee ja poukkoilee todella paljon :)

se onkin mun raskaudessa oikeestaan ainut ihana asia!! välillä tuntuu siltä..

en halua valittaa todellakaan ja kestän mitä vaan oman pienokaiseni eteen, muttei olo ole kyllä helppo.

Masu on jo iso ja tiellä, pituutta mulla kun ei oo kun se 155cm. :)



Mua ahdistaa tämä sikainfluenssa asia aivan kamalasti. Elämä heittää ihan häränpyllyä sen takia, kun joutuu niin vaikean päätöksen eteen sen rokotuksen ottamisen suhteen!

Ihan kamalaa ja ristiriitasta tietoa tulee siitä, että pää on ihan sekaisin kaikesta, eikä mihkään voi uskoa!

Tällä hetkellä en ole rokotetta ottamassa..eikös heviosokin ollut päätynyt samaan??

Muutko ovat ottaneet rokotteen?



Mietityttää miksi sveitsi, yksi johtavista lääketieteen maista, on vetänyt saman rokotteen kun suomessa pois raskaana olevilta ja lapsilta!!?

Ja viime vkolla oli julkastu kamala tutkimus b.hebatiitti rokotuksesta joka sisältää tiomersaalia (samaa kuin sikarokotteessa) ja mitä se sit on aiheuttanut .... :(



on niin pahamieli koko asiasta!

monet on kyllä pärjännyt ihan kotihoidolla...liian vähän puhutaan kuinka tartunnan saaneet oikeesti voi.

JOKAINEN ÄITI TEKEE KUITENKIN PARHAAN RATKAISUN OMALLA KOHALLAAN ja sitä ei voi arvostella, eikös niin?

molemmissa tapauksissa on riskinsä ja tilanteelle ei voi mitään :(

Jos tai kun saan tartunnan, hakeudun heti sairaala hoitoon ja toivon parasta..



oonko ihan hakoteillä?!? auttakaa..



anteeksi näin kurja aihe tähän loppuun...

meillä on tänään alkanut rokotukset ja kestää tämän vkon, pe on vapaa pv joten siihen saakka miettimis aikaa asian suhteen ..

Pitäisi aloittaa uusi pino marraskuulle, mutta nyt laiskottaa, enkä jaksa. Koitan tehdä sen myöhemmin, jos joku muu ei ehdi ensin. :)



Viimeistä viikkoa töissä viedään, enää kolme aamuherätystä töiden takia. Sitten toivottavasti saa levätä muutaman viikon ennen kuin aamuherätykset uudelleen alkavat. ;)



Vointi on ollut kohtuullinen. Pahimmat kylkikivut ovat helpottaneet. Liikkuminen toki alkaa olla jo hieman kömpelöä ja esim. kumartelu aiheuttaa helposti supistelua. Ei kivuliasta kumminkaan.



Viimeksi neuvolassa viikko sitten kaikki oli edelleen lähinnä ok, painon nousukin oli ihan vähän vähentynyt per viikko. Ainoa huoli on nyt se, että poju se vaan jaksaa istuskella tuolla mahassa, eikä vielä ole osoittanut mitään merkkejä pää alaspäin kääntymisestä. Parin viikon kuluttua on sitten lääkärineuvola ja jos vieläkään ei ole kääntynyt, niin saan lähetteen kääntöyritystä varten sairaalaan. Toivottavasti kääntyisi viimeistään silloin, kun en millään sektiotakaan haluaisi... :S



Hevioso: jäähän sitten suosiolla kotiin hyvissä ajoin, jos siltä alkaa näyttää. Aika hurjalta varsinkin nuo supistelut kuulostaa. :/



Melvina: mä olen aikonut kokeilla noita kestovaippoja myös, mutta koitan olla ottamatta asiasta sitten paineita. Jos ei tunnu omalta jutulta, niin sitten sen unohdan. En ole vielä ihan kamalasti ehtinyt/jaksanut asiaan perehtyä, mutta villahousuja aion minäkin kokeilla. Samoin kuori- ja taskuvaippoja. Kaikkia on jo muutamat koekappaleet valmiina. :)



Katariina: ikävää, että sattuu suruakin onnellisen olotilan keskelle. Niitäkään asioita ei vaan voi valita, mutta toivottavasti kaikki jotenkin parhain päin järjestyy.



Stinna: voi kurjaa, että tämä sikainfluenssa aiheuttaa sulle noin huolta ja murhetta. :( Hitsin ikävään saumaan kyllä tämä pandemia tuli, täytyy todeta. Minusta jokaisen pitää tehdä päätös rokotteen ottamisesta itse, sillä itse joutuu sitten asian kanssa elämäänkin. Minä en siis ainakaan tuomitse niitä, jotka rokotteen päättävät olla ottamatta, vaikka itse sen ottamista kannatankin! Mulla on vahva luottamus Suomen viranomaisiin ja on vaikea kuvitella, että he jättäisivät esim. vakavasti otettavat tutkimukset rokotteen haitallisuudesta huomiotta.



Tiomersaalista mun on kuitenkin sanottava vielä sen verran, että sillä ei laajassakaan käytössä ole todettu olevan vaaraa raskaudelle/sikiölle/Äidille. "Tiomersaali on elohopeayhdiste. Tämä elohopea ei kerry elimistöön. Rokotteen elohopeamäärä on niin pieni, että enemmän elohopeaa saa esimerkiksi kala-ateriasta." (tämä lainaus THL:n sivuilta. Suomessa nykyisin kätettävissä rokotteissa ei yleensä tiomersaalia ole. Toisin oli vielä muutama vuosi sitten, jolloin esim. jäykkäkouristusrokotteen säilöntäaineena toimersaalia käytettiin ja siten sen käytöstä rokotteissa on runsaasti tietoa. Näitä samoja, tiomersaalia sisältäväiä rokotteita, on käytössä myös mm kehitysmaissa, joissa kaikki raskaana olevat rutiinisti rokotetaan juurikin esim. jäykkäkouristusta vastaan. Mikäli siitä olisi jotain haittaa todettu olevan, olisi tämä tieto kyllä käytettävissä.



Kuten ehkä olette huomanneet, on rokotukset yksi mun "lempiaiheista", mutta koitan jättää tämän vaahtoamisen tähän. Monenlaista infoa on tosiaan saatavilla rokotteisiin liittyen, joten sitä kyllä löytää omaa päätöksentekoaan helpottamaan -vai pitäisikö sanoa vaikeuttamaan...



Tämä on tosi hankala päätös monelle, sitä en epäile enkä vähättele. Harmi, että me joudumme nyt tämän päätöksen tekemään. Mutta tosiaan, jokainen tekee niin kuin parhaaksi asian omalla (ja varsinkin lapsensa) kohdallaan näkee.



Killa rv 34+1

Kestovaipoista: kestovaipat kiinnostaisivat teoriassa, käytännössä taas kylppäriimme ei mahdu pesukonetta joten käytämme taloyhtiön pesutupaa. Eli voi olla, että en jaksa pienen vauvan kanssa ravata ylimääräistä pesutuvalla ja päädymme kuitenkin kertiksiin. Jos olisi oma pesukone, niin ehdottomasti kokeiltaisiin kestoja. Mutta saa nyt nähdä.



Stinna: minullakin on ollut liitoskipuja, käveleminen on aika taapertamista ja välillä ihan tuskaa. Äkkinäisistä liikkeistä tulee ihan kyyneleet silmiin, bussissa saa aina jännittää että ehtiikö istumaan ennenkuin bussi singahtaa liikkeelle. Onneksi kivut eivät kuitenkaan vaivaa paikoilla ollessa, joten pitää vain välttää liikkumista (eh, mitenköhän se sitten onnistuu?). Mutta joo, se tunne on aika pitkälti kuin häpyluu paukahtaisi kahtia hetkenä minä hyvänsä...



Mitä tulee tuohon sikainfluenssarokotteeseen, tarkoitus olisi tällä viikolla mennä ottamaan. Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että rokote on pienempi haitta kuin mahdollinen sikainfluenssa. En ole oikeastaan kamalasti asiaa jaksanut tai osannut stressata - en rokotetta enkä itse influenssaakaan. Mitä tulee tuohon Sveitsin kieltoon, sen on spekuloitu olevan politiikkaa: siellä kiellettiin ulkomainen rokote ja sveitsiläinen sallittiin.



Killalle onnittelut pian koittavasta äitiyslomasta, ihan varmasti tulee jo tarpeeseen :) Minulle muuten neuvolassa viimeksi sanoi tuosta vauvan asennosta kun kyselin että miten päin mahtaa olla että tässä vaiheessa vaihtelee sitä ei pysty vielä oikein sanomaan, sillä vauva kuulemma voi vaihdella asentoa edelleen hyvin aktiivisesti. Itse kyllä kuvittelen että on pää alaspäin, sillä eniten liikettä tuntuu toisella puolen ylävatsaa- kuvittelen siis että se on jalka joka siinä nykii, ei ainakaan niin isolta tunnu että pää olisi :P



Ja hei, muistakaahan jumpata niitä lantionpohjalihaksia!



Smilla 31+3 (taas tuli hetkeksi totaalinen oikosulku että millä viikolla mennään...)

Kiitos Killa tiedoista...kyllä kaikki laittaa päänsekaisin, ja ihmettelenkin, että olen ottanut näin paljon pulttia asiasta, kun en yleensä ole näin huolehtiva tyyppi tämän tyyppisissä asioissa.

Ehkä se on se epätieto...

Kun kaveri linkitti just tosta tiomersaalista sen julkastun tutkimustiedon, että olisi aiheuttanut apinoille sikiövaurioo...että on kyllä niin ristiriitasta tietoa!

Mutta totta, jokaisen on tehtävä ratkaisunsa itse.

Kuinkahan sairastuneet raskaana olevat on taudista selvinny? Ei ainakaan mtn "kamalia" uutisia sellaisista ole tullu, ainutko riski on se ennenaikainen synnytys?? Kamala riskihän sekin on! Mutta molemmissa kun on riskinsä.

Ja mulla on nyt sellanen olo, että turhaa sitä enää haen, kun tauti on jo täällä pirkanmaalla, eli takuulla tulen saamaan sen kahden vkon sisällä kuiteskin, työskentelen lasten kanssa.

Niin sitä tilannetta en halua, että oon ottanut piikin että saanut taudin!

Mutta sama: en kans TIETENKÄÄN tuomitse ketään tai mitään päätöstä!! Ei ole yhtä oikeaa päätöstä, vaan jokainen tekee sen oikean ratkaisun juuri omalla kohdallaan.



Voi vitsit Killa oon kade kun pääset jo äippälomalle, sitä odotellessa!!! Itselläni olisi vielä 6,5vkoa töitä.



Smilla: juu, juuri noin, että liikkeelle lähdöt on monesti pahimpia, tai jos on maannu ja sit nousee niin on kun 100 vuotias pingviini..heh.



Minkäslaisia masuja teillä on??? Kuvia?? :)



Stinna rv 24+5

Heippa kaikki!



En tiedä muistaako teistä kukaan enää mua? mutta mä muistan sut Stinna ja Mimosakin oltiin samaan aikaan siirrossa viime keväänä. Olen käynyt lukemassa teidän juttuja täällä, ja nyt ajattelin kirjoitella myös omia kuulumisiani hieman. Eli Stinnan kanssa plussattiin samaan aikaan viime keväänä, oltiin kahden alkion siirrossa missä toinen meillä kiinnittyi. Tätä iloa kesti kuitenkin vain hetken ja raskaus päättyi ennenkuin edes kunnolla alkoikaan :( Olin tietenkin aivan maassa, enkä jaksanut ajatellakaan lähteväni enää raskaisiin hoitoihin, kun 2 kuukauden päästä keskenmenosta, huomasin että kuukautiset oli myöhässä. En huomioinut sen kummemmin koko asiaa, ja tein testin vasta kun olivat 3 viikkoa myöhässä, ja olin aivan äimänkäkenä kun testitikkuun piirtyi toinenkin viiva ja oikein tummemmista tummin, olin raskaana ja siis ihan luonnollisesti. Nyt odotellaan kevätvauvaa!! olen rv 17, ja kovasti odottelen tuntevani ensimmäiset hennot hipaisut eli lapseni liikkeet. :)



Meillä ei siis hoidot tuottanut tulosta, mutta onnistuttiin ihan normaalisti ja kaikki on mennyt tähän asti hyvin ja siis sisarus on meidän pikku prinsessalle tulossa.



Tilasin tuon kotidobbelerinkin ja bongasin sillä sydänäänet ensimmäisen kerran rv 11, siitä asti olenkin aina välillä rauhoittanut itseäni ja kuunnellut pikku jumputusta.



Te olette kaikki jo niin pitkällä odotuksessani, mutta jos huolitte joukkoonne niin olisi kiva vaihtaa kuulumisia!



t. Maria rv 17+3

Tervetuloa joukkoon Maria :) Kiva kuulla että olette onnistuneet ihan luomusti hoitojen jälkeen, se antaa itselleenkin toivoa että ehkä toinenkin lapsi voi joskus tulla...



Minulle tuli eilen töissä totaalinen uupumus ja sellainen olo että kohta on seinä vastassa. Liitoskivut ovat olleet parina päivänä todella pahat ja siihen päälle olen vielä öisin valvonut. Tuntui vain että nyt ei jaksa enää töissä. Tänään onneksi oli parempi päivä.



Mutta kaikkinensa harmittaa että vielä pitää paahtaa ihan sata lasissa nämä viimeisetkin kolme viikkoa. Jotenkin tyhmänä sitä ajatteli että nyt jo olisi joku sijainen perehdytyksessä ja itse saisi ottaa vähän rauhallisemmin. Kaikkea kanssa. Sijaisuus hoidetaan talon sisäisin järjestelyin, ja hommani siirtyvät sijaiselleni kun äitiyslomani alkaa. Pomo kyllä aina on huolissaan etten tee liikaa töitä - ja samalla kuitenkin kantaa eteeni niitä ihan samaa tahtia kuin ennen! Ei varmaan itsekään tajua miten paljon tiettyihin asioihin menee aikaa ja että minähän niitä edelleen teen. Kun en itsekään osaa oikein hiljentää ja sanoa että enpäs muuten tee. Toisaalta kyllä varoittelin tällä viikolla etten ole ihan varma kykenenkö olemaan töissä ihan loppuun asti... Onneksi on viikonloppu, toivottavasti saan levättyä.



Smilla 31+5

Maria, sulle tuonne ylemmäs jo kommentoinkin, huomasitko? Ihanaa kun olet täällä meidän kanssa!!



Mää nyt päädyinkin ottamaan sen rokotuksen..itkin sitä päätöstä kaksi pvää hysteerisesti.. :,(

mutta en senkään kanssa voisi elää, jos jotain sattuisi enkä olisi käyttänyt MAHDOLLISTA apua...mutta ei tämäkään päätös miellyttänyt! Tulevaisuus näyttää...

En yleensä IKINÄ ole tällainen ihminen joka ottaa pulttia tällasista asioista...hormoonit, äitiys, vastuu ja huoli sen varmaan tekee.

Rupeen pikku hiljaa toipumaan rokotus reagoinnista..tuli tosi kipeäksi siitä, tosin vasta 12h jälkeen.



Ensi v.loppuna pitäisi mennä hommaan lisää lipastoja ja kaappeja, ja sitten alan pikku hiljaa laittamaan niitä valmiiksi vauvaa varten.

Mulla on vaan niin kamalia nuo liitoskivut myös, ettei kävely oikein onnistu enää.. :( ja selkä on alkanut vaivaan sen myötä, kun kävely on niin hankalaa ja huonoa.

Mutta mitä vain oman pienin eteen sitä tekee!!! En halua valittaa..

mutta mullei raskaus ole helppoa aikaa... :(



Mitä kaikille kuuluu? Oletteko välttyneet sialta? Muilta taudeilta?

Voikaa kaikki oikein hyvin!!

Täällä poitsu potkii niin, että mahaa hytkyy taukoamatta :)



Stinna rv 25+2

Pikkuvinkkinä, että ei kannata olla liian sitkeä, vaan oikeasti kuunnella itseään ja jädä saikulle, jos siltä tuntuu.



Täällä on flunssaa podettu pari viikkoa ja vikan viikon töissä olin tosi sairaana. Ajattelin kumminkin, että se on vaan väsymykset ja lähestyvän äippäloman aiheuttamaa ja päätin, että sisulla viikon kestää vaikka päällään seisten. No olin sitten ilmeisesti kumminkin oikeastikin kipeä, sillä nyt sain sitten jälkitaudiksi poskiontelotulehduksen. Hitto, että voikin olla karmea olo. :(



Ja yhdyn tuohon Smillan suositukseen lantionpohjan lihasten jumppaamisesta: itse aloin sitä harrastaa pari kuukautta sitten, mutta mitenpä se sitten unohtui muutaman päivän kuluttua. Nyt sitten yskän puuskien vaivatessa todella kaipaan jotain lihaksia tuonne alakertaan. Pissalla on pakko käydä tiheästi ja aina ennen yskimistä oikein ajatuksen kanssa jännittää lihaksia, sillä muuten meinaa lirahtaa pissa housuun. Enpä olisi arvannut, että näin voi mullekin käydä. HEti kun tästä taudista toivun, niin harjoitukset jatkuu ja täytyypä ihan perehtyä niihin harjoituksen apuvälineisiin, jos ne jotenkin motivoisi harjoittelua paremmin.



Ja tervetuloa munkin puolesta Maria. Sun nikki on mullekin tuttu, vaikka en muista että oltais samoissa pinoissa oltu. Onnea luomuihmeestä! :)



No nyt huippaa taas sen verran, että se on taas heippa!



Killa rv 34+6

Kyllä tää possutauti on saanut minutkin vähän varpailleen... Meillä on nyt ekat tapaukset koulussa, ja vähän jännittää, että ehtiikö se rokotus nyt suojata, kun siitä on vasta viikko! Mutta pahin epävarmuus kyllä osui elokuulle, kun koulut alkoivat. Silloin olin kyllä ihan paniikissa, nyt vaan huolestuttaa tuon meidän esikoisen suhteen, kun sillä rokotus on vasta joskus ihan loppukuusta. Käsi oli muuten tajuttoman kipeä rokotuksen jälkee, vaikka muita oireita ei tullutkaan! Särki kolme neljä yötä ja kolme päivää, ja on edelleen rokotuskohta melko turvonnut!



Tosiaan Smilla, kiitos vinkistä lantionpohjalihasten jumppaamisesta. Olin taas ihan unohtanut, ja nyt harjoittelu on jotenkin ihan oudon tuntusta - kuin olisi puhti poissa... Eli varmaan on ihan löysät ja saan odotella, koska alkaa lirahdella... :(



Killa, tsemppiä sairasvuoteeseen! Ota nyt rennosti, jotta jäisi voimia itse suureen koitokseen.



Tervetuloa Marialle!



Nyt ollaan muuttopuuhissa ja raskasta on, vaikka mitään en kannakaan!!! Meidän uuden talon muutaman portaat ottavat jo voimille... :)



Katariina rv 28+6

Heippa kaikille!



Ja kiitokset kaikille, kun huolitte mukaan tälle palstalle. Ajattelin että ei taida kukaan muistaa ja laitoin viestiä siksi parikin kertaa. Aivan mahtavaahan tämä on olla raskaana, viikkoja on jo ihan kivasti kasassa ja rakenneultra lähestyy. Oksentelen vieläkin silloin tällöin jos maha kovin tyhjä, mutta voitonpuolella ollaan jo pahoinvoinnin suhteen, edessä on liitoskivut mitä Stinnalla ilmeisesti on ja koviakin.. :( ne on kurjia mutta kuuluvat vain asiaan.



Itse kävin viime viikon torstaina ottamassa tuon possurokotteen, mulla oli vain samana iltana käsi kamalan kipeä (pistoskohta) ja sitten hieman särki päätä. Vauvan sydänääniä kuuntelin sen jälkeen ja ihan hienosti kuuluivat. Itsekin punnitsin että kummasta nyt sitten on enemmän haittaa itse taudista vai siitä että otan rokotteen. Päädyin ottamaan sen ja neuvolasta he kovasti sitä suosittelivatkin.



Viime viikonloppuna tunsin hentoja liikkeitä, tosin mulla on istukka etuseinämässä, ja näin oli esikoisestakin, ja tunnen varmaankin vain pienen osan vauvan liikkeistä.



Huomenna neuvola, jokohan mitataan kohdun kasvua.. masu alkaa olemaan jo aika pallo. :)



Laittakaahan kuvia masuistanne, olisi kiva tietää millaisia teillä jo on? Itsekin voin laittaa, kun saan otettua, taitaa olla perää että toisesta tosin pullahti nopeemmin näkyviin.



Mukavaa viikkoa kaikille!



t. Maria

Ajattelin käväistä kertomassa, että aurinko paistaa taas täälläkin...



Kesäkuisen keskeytyksen jälkeen odotamme nyt kaksosia rv 7+1.



Meillä piti olla laskettu aika kolmen viikon päästä eli kyllä se meidän menetetty poika edelleen mielessä on.



Hyvää jatkoa kaikille!



Yksis

Hieno uutinen, toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti :)

Huomasinkin suuret uutiset sattumalta tuolta Clomi-aloituksesta ja kommentoin sinne, mutta tähänkin vielä mahtavat onnittelut! :) Olen tosi onnellinen teidän puolesta ja toivon, että tällä kerta kaikki menee hyvin loppuun asti! Muista pitää meidät ajan tasalla sun voinneista!



Killa