Lue keskustelun säännöt.
Miksi harrastukset on paha ja kaverit hyvä?
02.10.2009 |
Av-mammat kilvan kehuu, miten kiva, kun lapsilla on naapureissa paljon kavereita. Siellä ne ulkona (tai missä lie) pyörii kaiket päivät. Tämähän se onkin NIIIIN hyvä juttu! Vanhemmilla ei ole aavistustakaan, mitä jälkikasvu puuhailee. Ja usemmiten niiden tekemiset ei ole kovinkaan järkeviä!
Mutta annas olla, kun lapsi onkin kolme kertaa viikossa tapaamassa kavereita harrastuksen parissa, niin hui olkoon, onpa kamalaa!
Kommentit (8)
mieluummin näkisin lapseni harrastuksissa, jotta tietäsi, että paikalla on joku joka vähän katsoo perään. Lapsi ei vain itse halua tätä, vaan haluaa nähdä kavereita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en ainakaan mitenkään vertaile harrastuksia ja keverieta pihapiirissä, nehän on aivan eri asia. Meillä harrastuksiin viedään ainakin osaksi sen takia, että lapsi oppii sääntöjä ja kuria muuallakin kuin kotona. Myös pidemmälle ajateltuna harrastus teini-ikäisenä on HUOMATTAVASTI parempi kuin hengailu kartsalla kavereiden kanssa.
Tämä on vain minun mielipiteeni!
minä en ainakaan mitenkään vertaile harrastuksia ja keverieta pihapiirissä, nehän on aivan eri asia. Meillä harrastuksiin viedään ainakin osaksi sen takia, että lapsi oppii sääntöjä ja kuria muuallakin kuin kotona. Myös pidemmälle ajateltuna harrastus teini-ikäisenä on HUOMATTAVASTI parempi kuin hengailu kartsalla kavereiden kanssa.
Tämä on vain minun mielipiteeni!
Harrastuksia vastustavat argumentit tuolla toisessa keskustelussa olivat sitä, että harrastukset ovat pois perheen yhteisestä ajasta jolloin pelataan lautapelejä, keskustellaan ja leikitään yhdessä.
Mielestäni siis ihan aiheellinen kysymys, koska kavereiden kanssa vietetty aika on ihan samalla tavalla pois lautapelien pelaamisesta, keskustelusta ja äidin ja isin kanssa leikkimisestä (isi ja äiti joutuu leikkimään kauppaa kahdestaan kuun Liisa ja Lasse on kavereiden kanssa pyöräilemässä).
kuka nyt tommosta mieltä muka on?
sillähän harrastamattomuutta just puolustellaan, että on aikaa vaan olla kavereiden kanssa!
Ajattelepa, minun lapseni eivät hillu kavereiden kanssa päivät pitkät eivätkä myöskään harrasta LIIKAA! Meillä sovitaan vielä äitien kesken leikeistä, koska etäisyydet ovat kuitenkin aika pitkät. N. kerran pari viikossa 8-v poikani leikkii toisten kanssa. Muuten on meidän kanssamme tai sitten 2 krt viikossa harrastuksessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monelle 6-9 -vuotiaalle ja sitä vanhemmallekin, kaverit olisivat tärkeämpi juttu kuin joku harrastus. Toki harrastuksessakin VOI tavata kavereita mutta yleensä se on niin ohjattua, ettei niiden kavereiden kanssa ehdi yhtään puhua tai leikkiä:(.
Moni lapsi leikkii liian vähän kuitenkin nykyään.
Koulun jälkeen tullaan monesti kotiin, sitten on läksyjä ja sitten kun haluaisi leikkiä kavereiden kanssa niin monella on just jotain harrastusta, etteivät ehdi tulla leikkimään.
Esim. mun tyttärelläni on yksi 8-v kaveri jonka kanssa hänellä on tosi vaikea löytää mitään yhteistä aikaa kun tällä tytöllä on joko itsellä jotain harrastusta tai jollain hänen sisaruksellaan tai vanhemmilla. Ja heillä on vain yksi auto käytössä ja jos sillä juuri kuskaillaan jotain sisarusta harrastukseen niin voi voi.
Ajattelepa, minun lapseni eivät hillu kavereiden kanssa päivät pitkät eivätkä myöskään harrasta LIIKAA! Meillä sovitaan vielä äitien kesken leikeistä, koska etäisyydet ovat kuitenkin aika pitkät. N. kerran pari viikossa 8-v poikani leikkii toisten kanssa. Muuten on meidän kanssamme tai sitten 2 krt viikossa harrastuksessaan.
Entäs kun täällä joku harmittelee sitä, kun ei ole naapurissa lapsille kavereita, niin kuorossa tullaa huutamaan, että mitäs muutit korpeen. Kun MEILLÄ valittiin asuinalue just naapurilasten takia. Ja on NIIIIIIIN kiva, kun naapurustossa on miljoona lasta, jotka yhdessä kirmaavat aamusta iltaan.
hyväksi, JOS lapsi siitä itse pitää. Sitten se on paha, jos lapsi pakotetaan johonkin harrastukseen vain vanhempien oman kunnianhimon vuoksi.