Lue keskustelun säännöt.
Otan eron koska en enää jaksa olla mieheni äiti.
02.10.2009 |
Mua vituttaa suunnattomasti kun lastenhoidon lisäksi pitää huolehtia 45-vuotiaasta lapsesta. Mies ei tajua käydä suihkussa ilman muistutusta, ei pese käsiään, unohtelee tavaransa mm. avaimet ja puhelin, kaikki lasten vaatteet pitää etsiä valmiiksi ja ei se edes heräisi töihin jos en herättäisi.
Eikä mies edes tienaa mitään, eli rahankaan takia tätä liittoa on turha jatkaa.
Eroan ja pääsen eroon isoimmasta ja avuttomimmasta lapsestani.
Kommentit (25)
Yksinkertaisesti vain jätin tekemättä sen hommat ja karjuin naama punaisena, jos se ei itse niitä tehnyt. Elpyi. Tosin en kyllä tiedä, miten noin pitkään hoivattavana ollut mies enää nousee omille jaloilleen, joten ero voi olla hyväkin ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haisevana pieneen toimistoon töihin jos en olis suihkuun pakottanut. Parta viikonkin ajamatta ja jos se ei muista pestä työvaatteitaan, vetää ne märkänä pesukoneesta päälle.
Vituttaa ja karjun jatkuvasti.
vasta viimeisenkin lapsen synnyttyä?
synnyttyä homma on mennyt ihan mahdottomaksi. Ei käy suihkussa, ei aja partaa, juo joka ilta punaviiniä ja on samoissa vaatteissa viikon ja aina tavarat hukassa. Onkohan ukolla synnytyksenjälkeinen masennus?
onneksi nyt kymmenen vuoden jälkeen jo tekee asiat itse, en vain ole enää jaksanut.. Omaa syytäni osaksi oli, kun edes rupesin passaamaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...olet erehtynyt. Sen sijaan saat jotain todellista vitutuksen aihetta:joudut riitelemään elatusavusta ja lasten tapaamisista, hoitamaan todellakin kaiken ihan yksin, lisäksi sinua vituttaa exäsi uusi hoito, johon lapsesi ihastuvat jne jne jne.
Suihkussa nyt kävi ja fiksut vaatteetkin sai päälleen - tosin kaikki muut jäi sitten minun harteilleni. Jopa osa hänen työasioistaan jäi minun hoidettavakseni - vaikka hoidin oman haastavan työni lisäksi kodin ja lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suihkussa nyt kävi ja fiksut vaatteetkin sai päälleen - tosin kaikki muut jäi sitten minun harteilleni. Jopa osa hänen työasioistaan jäi minun hoidettavakseni - vaikka hoidin oman haastavan työni lisäksi kodin ja lapsen.
Ei millään pahalla, mutta et kyllä itsekään ole mikään täysipäinen. Hoitaa nyt aikuisen ihmisen työasioita? Jos ei kerran saa niitä tehtyä niin jääkööt tekemättä. Itsepähän siitä kärsii...
Helpottuiko elämä? Saitko isomman asunnon, enemmän rahaa, lisää vapaa-aikaa, paremman työn, ihanamman miehen tai kiltimmät lapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...olet erehtynyt. Sen sijaan saat jotain todellista vitutuksen aihetta:joudut riitelemään elatusavusta ja lasten tapaamisista, hoitamaan todellakin kaiken ihan yksin, lisäksi sinua vituttaa exäsi uusi hoito, johon lapsesi ihastuvat jne jne jne.
ja erityisesti se, että exä löytää uuden naisen, joka ei tuohon äidin muottiin suostu, ja mies ryhdistäytyy silmissä ja lakaa hoitaa kotia vastuullisena aikuisena.
Oikeasti, muutos alkaa sinusta. JOs nyt naputat ja holhoat, se on vakiintunut tilanne. Anna miehen olla ja haista pahalle, katso missä vaiheessa hän itse tajuaa.
Ja jos ei tajua alkeellisia hygienia-asioita, eikä osoita mitään kinnostusta oppia, anna olla ja häivy.
Miksi kukaan järkevä mies ottaisi jonkun elähtäneen av-mamman? Vähemmälläkin vaivalla kunnollinen mies löytää helposti esim lapsettoman, naisellisen, nätin ja kiltin venäläisnaisen. On muuten vähän eroa johonkin elähtäneeseen av-palstan kaikille miehille jakavaan yh:seen.
ei kunnon miehet kiinnosta naisia. ensin pitää ottaa narsisti hullu vaikkakin komea. sitten tullaan häntä koipien välissä täynnä kiinnostusta.
kunnon miehen tulee olla aika epätoivoinen kun sitten ottaa elämää koluneen väsyneen mamman ja hänen lapsensa huostaansa.
minä en vain voin ymmärtää miksi tässä järjestyksessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kukaan järkevä mies ottaisi jonkun elähtäneen av-mamman? Vähemmälläkin vaivalla kunnollinen mies löytää helposti esim lapsettoman, naisellisen, nätin ja kiltin venäläisnaisen. On muuten vähän eroa johonkin elähtäneeseen av-palstan kaikille miehille jakavaan yh:seen.
ei kunnon miehet kiinnosta naisia. ensin pitää ottaa narsisti hullu vaikkakin komea. sitten tullaan häntä koipien välissä täynnä kiinnostusta.
kunnon miehen tulee olla aika epätoivoinen kun sitten ottaa elämää koluneen väsyneen mamman ja hänen lapsensa huostaansa.
minä en vain voin ymmärtää miksi tässä järjestyksessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luuletko että uusi mies on erilainen
Mulla on yksi mies kaverina ja hän on juuri mainitsemasi kaltainen, kertoo avoimesti että vaimo korjaa kotona hänen kaikki jälkensä. Muuten mukava ihminen, muttei mielestäni olenkaan aviomiesainesta.
Ja siinä on se huono puoli että jos päädytte yhteishuoltajuuteen niin saa aina olla huolissaan että osaako se pukea lapset tai antaa niille kunnon ruokaa, puhumattakaan tapaamisajankohdista jos on unohteleva mies (mulla myös melko epäluotettava.
Helpotti, kun ei tarvi ottaa vastuuta aikuisesta miehestä. Joskus jätin herättämättä aamulla, mutta onhan se aika ilkeää, ettei herätä miestä töihin, jos itse kuitenkin on hereillä. Nyt kun asutaan erikseen, en voi "vittuillessa" olla herättämättä. Joutuu ottamaan siis vastuun itse.
Ei käynyt suihkussa kovin usein. Joo, meillä ei haitannut, kun seksiäkään ei ollut. Ostin vaatteita, mutta sen lopetin muutama vuosi sitten, kun marmatti ostamistani vaatteista. Ikinä ei ostanut omatoimisesti minulle vaatetta.
Kyllä helpotti, kun ei tarvi siivota miehen jälkiä, kerätä hikisiä sukkanyttyröitä lattioilta, kerätä olutpullon korkkeja roskiin, vanhoja kahvikuppeja pitkin pihoja koneeseen (pakko jos aikoo itse käyttää kuppeja), laittaa sen karkkiroskia roskiin (osan aikaa sulloin henk.koht. roskat sen vaatekaappiin, mistä vaan raivostui. Minun tehtäväni olisi siis olla hyvä siivoaja. Ruon laittajan ja kotihengettären lisäksi.
EN kestä avuttomia aikuisia ihmisiä.
Meillä siis aika sama juttu, että teen aivan kaikki kotihommat, mies hoitaa vain pihan ja joitain autojuttuja.
Käymme kummatkin töissä, mies vie aamuisin lapset, sillä lähden itse töihin jo ennen kuin heräävät. Kaikilta muilta osin kuitenkin hoidan talon ja kotityöt; pesen pyykin, teen ruuan, käyn kaupassa, siivouskin 85%:sti on mun. Lisäksi astiapesukoneen päällelaitto ja tyhjennys on mun juttuja. Eikä mies viitsi lasten kanssakaan koskaan leikkiä. Kun mulla on omia menoja, mies on kyllä kotona, mutta makaa sohvalla, tekee omia juttuja tms, ja lapset leikkii itsekseen. Saattaa olla, että kun tulen kotiin esim. jumpasta, saan alkaa jumppakamat päällä laittamaan iltapalaa lapsille, kun mies ei ole sitä muistanut/jaksanut/viitsinyt laittaa. Samoin nykyisin lähtee aina mun tultua harrastuksista tai itse syötyään ruuan puuhailemaan oman harrastuksensa pariin (romuauto), ja mä jään lasten kanssa sisälle puuhailemaan tai siivoan tai teen seuraavan illan ruokaa. Hoidan lasten iltapesut ja iltasadut ja nukkumaan laittamiset.
Olen yrittänyt nalkuttaa, puhua, neuvotella, riidellä jne, mutta asiat vain pahenevat. Noin vuosi sitten mies sentään luki aika usein esikoiselle sadun, pienempi ei vielä silloin satuja kaivannut. Nyt kun on kaksi odottamassa satua, saan hoitaa hommat kaikinpuolin itse.
Mies kyllä päästää mut hyvin omille asioille, mutta kyllä mun mielestä pitäisi olla enemmän tasa-arvoa kotihommissakin. Anoppi on kaiketi päästänyt miehen nuorena aika helpolla, ja siitä se sitten on vaan pahemmaksi mennyt.
Olen uhannut jättää miehen pyykit pesemättä, mutta en ole toistaiseksi toteuttanut uhkausta, samoin miehen joululahjat(!) jäi viime vuonna useaksi kuukaudeksi lojumaan eteiseen, kun ei niitä "tarvinnut" eikä niistä ollut kiinnostunut. Lopulta sulloin ne muovikassiin ja vein meidän vaatehuoneen perukoille, jossa ne taitavat olla osittain vieläkin... Ei tartte ens jouluna ostaa uusia lahjoja kun voi paketoida entiset uudelleen : )
että näin...
yh:na en tulisi toimeen, tai lasten päivät hoidossa pitenisivät hurjasti, enkä pääsisi harrastamaan koskaan ja se on mun ainoa henkireikä tän koti-hel*etin keskellä.
Suihkussa nyt kävi ja fiksut vaatteetkin sai päälleen - tosin kaikki muut jäi sitten minun harteilleni. Jopa osa hänen työasioistaan jäi minun hoidettavakseni - vaikka hoidin oman haastavan työni lisäksi kodin ja lapsen.
Ei millään pahalla, mutta et kyllä itsekään ole mikään täysipäinen. Hoitaa nyt aikuisen ihmisen työasioita? Jos ei kerran saa niitä tehtyä niin jääkööt tekemättä. Itsepähän siitä kärsii...
Ensin tuli yksi ihan pikkuhomma - ja sitten toinen ja kolmas. Eiväthän nämä nyt paljoa aikaa vie - ja sitten vielä tämä neljäs ja viides. Sitten kun halusi lopettaa tekemisen niin alkoi kamala haukkuminen. Puhelimeen ahdisti vastata miehen soittaessa kun saattoi tulla mitä tahansa hommaa, vaikkapa tien neuvomista kun mies oli eksyksissä tai jonkun puhelinnumeron etsimistä.
Hullu olin - nyt olen eronneena onnellinen =)
onpa yksi lapsi vähemmän