Kihlajaiset - millaiset teillä?

eikä edes menty kihloihin. Siinä on mun mielestä jotain niin kornia...Nykyäänhän siis kaikki 14v. teinit menee kihloihin viikon seurustelun jälkeen.

juhlittiin sitä perheen kesken :)

ihmiset enää juhli kihloja?

Ymmärrän, että jotkut ovat saattaneet olla useastikin kihloissa ja silloin ei ainakaan sukulaiset/ystävät jaksa niitä juhlia, mutta minusta pitäisi aina juhlia, kun siihen on aihetta :) Huoh. Kai suurin osa suomalaisista sitten on sellaisia hapannaamoja...

-ap

Kihlapäivä pyhitettiin toisillemme. Haettiin sormukset ja kantakapakassa laitettiin kuohujuoman kera sormeen. Rukakaupan kautta kotiin ja tehtiin hyvää ruokaa, saunotiin ja juotiin punaviiniä...

Myöhemmin lähisuvun kesken pienet kahvikekkerit.

Ilmoitettiin tekstarilla ja soittamalla, ja aika monet muistivat meitä lahjoin ja kortein.

Naimisiin aiotaan mennä lähiaikoina maistraatissa tai kirkossa ihan kahdestaan ja juhlia tätäkin tapausta ihan kahdestaan.

Eli jos ootte sopinu, et meette naimisiin, niin sehän on kihlaus, oli sormuksia tai ei.

todennäköisesti isot juhlat.



Naimisiin menenne vain vanhempien ja sisarusten läsnäollessa.

Tai no, aivan sama mulle, näät asian miten haluat. Itse en kuitenkaan miellä olleeni "kihloissa". Naimisiinkin puhtaasti järkisyistä, koska vastustan avioliittoa instituutiona. Nih.

Eli jos ootte sopinu, et meette naimisiin, niin sehän on kihlaus, oli sormuksia tai ei.

eikä meillä ollut edes kihlasormuksia. Mies oli ollut mua edellisen tyttöystävän kanssa kihloissa, joten se vähän vähensi minun intoa näyttävään kihlaukseen. Toinen syy oli se, että minunkin mielestäni kihlaus on kärsinyt inflaation nykyään.



Kihloissa olemista meillä oli siis se aika, kun sovittiin että mennään naimisiin, siihen asti että mentiin naimisiin. :) Ei kyllä kumpikaan siitä puhuttu "kihloissa olemisena". Molempien vanhemmat kyllä onnittelivat hääkutsun kuultuaan, että ai te olette menneet kihloihin, mikä tietysti oli teknisesti ottaen totta.

Kihlaus=lupaus avioliitosta.

Sillä ei ole mitään väliä menitkö kihloihin->naimisiin rakkaudesta vai järkisyistä.

silloin, kun ihmiset sopivat menevänsä naimisiin, ovat he kihloissa riippumatta siitä, onko juhlallisuuksia, sormuksia tms.



Me mentiin kihloihin, kun mies kosi ja minä vastasin myöntävästi. Ei pidetty minkäänlaisia juhlia, "karattiin" ihan kaksisteen vihille kolme kuukautta myöhemmin (todistajina olivat viran puolesta suntio ja kanttori).



Ja kumpikaan meistä ei ole ollut aiemmin kihloissa, olemme olleet jo lukiosta asti yhdessä, joten olemme myös toistemme ensimmäinen vakava parisuhde. Me ei vaan haluttu minkäänlaisia kihlajais- tai edes hääjuhlia.

Ei ennen eikä jälkeen.

Sauna on intohimomme ja niinpä oli luonnollista, että saunan lauteilla pujotimmen sormukset sormiin. Eipä siinä kummempia.

mutta naimisissa ollaan.

Mitenhän tämä on mahdollista nykyaikana.

Eka kerta oli nuoruuden päähän pisto. Taidettiin vetää kännit sen kunniaksi. En edes muista. Seukattiin yhteensä reilu vuos.



Toisella kertaa olin seurustellut vuoden. Pidettiin kihlajaiset joissa oli vanhemmat, sisarukset ja lähimmät kaverit. Noin 20 henkee. Täti oli tehnyt ihania pikkunaposteltavia. Hän on kokki. Mukavat pirskeet oli.

Oltiin oltu vuos kimpassa kun mies kosi. Muutettiin samaan syssyyn yhteen asumaan. Mies muuttui todella mustasukkaiseksi. Alkoi elämäni helvetti. Taisi olla narsistikin. Puolen vuoden päästä tajusin ettei vika ole minussa ja muutin toiseen kaupunkiin. Ero ei ollut kaunis.



Kolmas kerta toden sanoo. Ollaan olta 14 vuotta kimpassa. Neljän vuoden seurustelun jälkeen mies kosi yksi juhannus. Seuraavana kesänä mentiin naimisiin. Sormukset laitettiin meren rannassa sormiin ja sitten tehtiin sukulais kierros. Ilmoitettiin jo silloin hääpäivä.

ei pidetty mitään kihlajaisjuhlia, se oli meidän kahdenkauppa, mentiin tilaamaan kultasepältä suunnittelemamme vihkisormukset ja otettiin kuulutukset, eli sehän se on kihlaus mielestäni.

Koruja voi ostella mielitietylleen muutenkin korviin, kaulaan ja sormiin..tai ihan mihin ruumiinosaan vain. Kihlasormuksia emme vaihtaneet.

Sen kummempia kihlajaisia ei vietetty.

Sovitte ilman sen kummempia kosintoja menevänne naimisiin ja sitä rataa?

Ei meilläkään mitään sen kummempia kosintoja ollut. Sovimme että menemme naimisiin, ostimme kyllä kihlasormukset ja naimisiin menimme.

Olimme siis kihloissa siitä päivästä lähtien, kun sovimme menevämme naimisiin, vaikkei mitään kosintoja ollut eikä kihlasormuksia sinä päivänä.

Siellä istahdettiin kalliolle, laitettiin sormukset sormeen ja juotiin lasilliset. Ei juhlittu sukujen kanssa millään lailla. Kerrottiin vaan että mentiin kihloihin, mutta hääpäivää ei vielä lyöty lukkoon siinä vaiheessa. Kihlaus kesti sitten kuitenkin vain puoli vuotta, kun syksymmällä tuli mieli kiirehtiä avioon. Pidettiin talvihäät kahden kuukauden valmisteluajalla.

ja paikalla oli (niinkuin aina juhannuksena) anoppi ja appiukko sekä miehen sisko perheineen. Tietysti juhlittiin, mutta oltas juhlittu ilman kihlausta, juhannus kun kerta oli.

Mun vanhemmille soitettiin ja kerrottiin samalla kun toivotettiin hyvät jussit. Kenellekkään muulle ei koettu tarvitsevan ilmoittaa kihlauksesta. Ja kyllähän ihmiset sitten huomasivat sormuksen ja onnittelivat ilman erillistä ilmoitusta.



Mutta mulle oli valtava shokki (ei mitenkään sillä tavalla että se mun elämääni haittaisi) kun eräässä suunnassa suomen maata on tapana siis lähettää kihlajaisiin yhtä "prameat" kutsut kuin häihin ja on lahjalistat tai rahapyynnöt kutsussa mukana. Ja todellakaan juhlat eivät ole pienet. Sinänsä mua tuo juhliminen nyt ei mitenkään haittaa, niinkuin joku sanoikin aiemmin, pitäisi aina juhlia kun siihen on vähänkin syytä, mutta että lahjalistat ja tilinumerot kihlajaiskutsussa....mulla tuli ainakin ekana mieleen vaan puhdas RAHASTUS!!!! JA sitten mennään naimisiin ja taas pitäisi syytää rahaa tai lahjoja....ei ymmärrä...ei

Kihlausta on yleensä pidetty kahden ihmisen välisenä juttuna ilman sen suurempia seremonioita.

koska sovimme menevämme naimisiin, Lapset joskus kysyneet, että koska menitte kihloihin. Olen ihan, että ööö...

Se, jota ei kosittu ja ei ostettu sormuksia, mutta naimisissa silti ollaan.

Sovitte ilman sen kummempia kosintoja menevänne naimisiin ja sitä rataa?

Ei meilläkään mitään sen kummempia kosintoja ollut. Sovimme että menemme naimisiin, ostimme kyllä kihlasormukset ja naimisiin menimme.

Olimme siis kihloissa siitä päivästä lähtien, kun sovimme menevämme naimisiin, vaikkei mitään kosintoja ollut eikä kihlasormuksia sinä päivänä.