Yksin synnyttämään

voin sanoa että ei sillä ollut suurtakaaan merkitystä vauvalle (joutui teholle aluksi). Mä taas olin pitkässä ja tuskallisessa synnytyksessä niin omissa maailmoissani että en saanut miehestä paljoankaan apuja. Miehelle taas jäi koko tapahtumasta "traumoja" ja sanoikin ettei mielellään tule uudestaan synnytyksiin mukaan jollen mä välttämättä tahdo. Oli vaan kokenut itsensä niin avuttomaksi koko synnytyksen aikana (joka kesti 33 h).



Toisen synnytyksen lähestyessä sitten pidimmekin molemmat itsestäänselvyytenä että mies jää 1,5-vuotiaamme kanssa kotiin kun minä synnytän (ei meillä edes olisi ollut muuta vaihtoehtoa kun meillä ei ole mitään huippumummoja hoitajiksi ja enemmän mua auttoi ajatus että esikoinen on "turvassa" kuin että mies on mun turvanani).



Kolmannessa synnytksessä ja nyt tulevassa neljännessä ei olla edes mietitty sitä vaihtoehtoa että mies tulisi mukaan. Se vaan on tärkeämpää mulle että tiedän että ei tarvii murehtia kotona olevista lapsista lainkaan.



Ja miehellä on aivan loistava suhde jokaiseen lapseensa -ei parempaa voisi ollakkaan (vaikka kuinka olisi synnytyksissä ollut mukana).



Joten tsemppiä!