Loppuraskaus ja järjetön väsymys

Viikkoja 34 ja ihan veto pois. Hyvä et jaksaa edes sapuskaa laitella esikoiselle. Rautaa ja vitamiineja menee. Itse ainakin huomannu et ruokavaliolla jonkun verran vaikutusta. Koitan syödä paljon hedelmiä ja välttää isoja ruoka annoksia. Lenkillä ei pysty/jaksa enään käydä. Vinkkejä tännekin kaipaillaan. Onneks ei ole enään paljoo jäljellä. Ei lainkaan nautittavaa.

mutta kun ei jaksaisi kiinnittää niihinkään huomiota....vaikka kait se pakko kohta on...eihän tällasena voi mennä synnyttämäänkään, mistä sen energian siihen sit repii....



Olo on ihan kuin ois pahasti masentunut kun vois vaan nukkua ja mikään ei kiinnosta vaikka kaikki asiat on paremmin kuin hyvin.

t: totaalinen unikeko rv38

eikä ole ollut tällaista väsymystä koskaan kolmen aikaisemman raskauden aikana. Hb on 125, ei voi siis johtua siitäkään. En jaksa ulkoilla kun pitäisi vahtia noita 1, 2 ja 3-vuotiaita ja se on todella fyysistä ponnistelua. Hedelmiä ja vihanneksia pitäisi varmaan syödä enemmän.. ja mennä aikasemmin nukkumaan, heti kun lapset nukkuvat, eikä jäädä nauttimaan rauhasta.. mutta kun sekin olisi tärkeää henkisen jaksamisen kannalta.



Välillä tulee kamalia väsymyskohtauksia, jolloin on vain pakko mennä makaamaan, usein nukahdankin vaikka lapsia pitäisi vahtia.. eihän siinä kauan saa rauhassa olla kun joku hyppii jo päällä mutta kuitenkin. Eikä kiinnosta siivota, laittaa ruokaa, leipoa tms mikä normaalisti olisi ihan mukavaa. Kuluis äkkiä tää aika!!!! Ja tulispa kiltti vauva.. :)



Tsemppiä kohtalotovereille.

ja tuntuu, että pari viikkoa sitten oli semmoinen spurttivaihe, nyt ei pysty enää kun nukkumaan. Viime yönä nukuin reilut 12 tuntia putkeen.



Hb on ollut ihan ok, syödä olen koittanut kovin terveellisesti, mutta aina vaan väsyttää. Muistan, että esikoisen raskaudesta saman homman, vikat viikot meni ihan koisatessa. Jos ei päiväunille pääse, niin tuntuu illalla, että on niin väsynyt, ettei jaksa edes hengittää.

Mulla alkaa nyt rv 37, enkä oo täs muutamaan viikkoon enää mitään jaksanu. Eikö vauvanvaatteiden laittaminenki olis mukavaa, mut ku ei jaksa, ni ei jaksa... Ei oo yhtään mitään valmiina. Esikoinen on hoidossa, ku opiskelen ja tänäänki nukuin 12:en ja siitäkin niin huono omatunto, ku pieni siellä viettää työpäivää ja äiti vain nukkuu :(

Ja sit jotkut väittää, että ihan normaaliahan pieni väsymys raskausaikana on. Mutta musta tuossa ei ole mitään normaalia, eikä se väsymys ainakaan pientä ole.



Minä oon epäillyt, että voisko se johtua siitä, että odottaa poikaa. Mulla kaks poikaa, ja tuo kammottava väsymys oli molemmissa raskauksissa kiduttavaa.



Ja mulle on aivan tuntemattomia nuo pesänrakennusvietit sun muut keskiraskauden virkeät vaiheet. Ei oo mitään sellaisia ollut. Ja oon todella kateellinen niille, jotka kukoistavat raskausaikana ja ovat elämänsä kunnossa. Minä nimittäin vihaan raskaana olemista kokoaikaisen huonovointisuuden ja tuon elämänvievän väsymyksen vuoksi.

Ei naurata kun olen ihan poikki ja mitään en saa tehtyä rv 36. Uniongelmat todella pahohoja ja alkoi n.3 viikkoa sitten nyt kyllä Ok saan jopa nukuttua 5 tuntia.. päivisin en jaksa mitään..

Tällästä täällä--autoa en pysty ajaa tai mitään kun olen niin kuollut...HB 129 et sekin ok.

Ei naurata kun olen ihan poikki ja mitään en saa tehtyä rv 36. Uniongelmat todella pahohoja ja alkoi n.3 viikkoa sitten nyt kyllä Ok saan jopa nukuttua 5 tuntia.. päivisin en jaksa mitään..

Tällästä täällä--autoa en pysty ajaa tai mitään kun olen niin kuollut...HB 129 et sekin ok.

Rv 38 on ja mitään ei saa enää tehtyä, kotityöt kasaantuu ja vauvan kamat ei oo pestynä. Tänään vihdoin sain osan niistä tungettua koneeseen, että on jotain pukea, jos sattuu jo lähipäivinä syntymään.



Väsymys paheni jossain rv 36 paikkeilla mulla. Siihen asti pystyi jossain määrin touhuilemaan. Mutta nyt alkaa olla jos niin, että tuo vaatteiden järjestelykin saa niin inhottavat supistukset aikaan, että koko ajan on levähdettävä. Hommat ei siis etene yhtään ja sit ei viitsi edes aloittaa, kun se on niin vaivalloista.



MUTTA SILTI en kutsuisi tätä järjettömäksi väsymykseksi, sillä on mulla sitäkin ollut edellisissä raskauksissa. Ja sitä voi todella kutsua järjettömäksi. Tässä tilassa väsymys on nimittäin järjellistä: Vauva möyryää mahassa, se väsyttää. Supistukset ovat jo voimakkaita, se väsyttää. Olo on raskas ja liikkuminen vaikeaa ja kivuliasta, se väsyttää. Se aiempien raskauksien järjetön väsymys on ollut siellä alkukolmanneksessa, kun ei vielä ole noita raskausvaivojakaan, mutta olo oli vain niin väsynyt, ettei pysynyt hereillä eikä silmät auki. Istahtaa ei voinut, tai nukahti sillä sekunnilla istualleen. Autoa ei uskaltanut ajaa, kun pelkäsi nukahtavansa rattiin. Se oli ihan järjetöntä. Tää tällainen väsymys on kuitenkin ihan normaalin tuntuista, vaikka tietenkin on kovempaa kuin milloinkaan normaalissa olotilassa (ei-raskaana).

tääl kans! rv 38 ja pakko levähtää aina kun saa yhden pienen asian tehtyä ja edes kävelyllä ei jaksa käydä kun väsyttää ja sattuu ja hengästyttää, mutta toisaalta kivaa vaan olla ja levätä kun vielä voi, siivoukset ja muut jaksaa sitten vauvankin kanssa varmasti paremmin kuin tässä tilassa..kai

Mulla tuo väsymysvaihe oli rv 32-35 välillä mut nyt rv 36 yhtäkkiä ei tarvitsekaan ottaa päikkyjä :D Pikemminkin vauvan kassi valmiiksi ja tuntuu että h-hetki lähenee supistuksia kun on sopivasti ;)

Täällä rv41 ja yöpaita päällä vielä sängynpohjalla makaan. Niin on saamaton ja väsynyt olo ja huonoa omaatuntoa poden tästä vötkistelystä...

Rv34 ja tänää nukuttu kahdet päiväunet. Saa tosissaan pakottaa ittensä jos jotain pitäis saada tehtyä. 3 lasta ennestään enkä tällaista aiemmin kokenut... Hb124, verenpaineet ja sokerit aika matalalla. Hyvä että löytyi tällainen kohtalotovereiden viestiketju, olisin luullut muuten itseäni vakavasti sairaaksi.

Mulla enteili vaikeaa synnytyksen jälkeistä masennusta. 

Mulla oli tollanen totaaliuupumus rv 25-30 ja mä epäilin että se ois liittynyt alhaisiin verenpaineisiin, ne jostain syystä laski koko alkuraskauden ja tuolla välillä ne oli alimmillaan, sitten ne taas nousi. Hyvä ku seistä jaksoi ku uuvutti.

Täällä kans neljättä odotellessa rv 34.
Ja väsymys ollut pahempaa kuin kolmen ekan kohdalla.
Onneks on kuitenkin vauvajutut jo valmiina, kassia tosin en vieläkään ole pakannut.

Täällä rv 34 ja esikoista odotan. Ongelmana unettomuus, päivätmenee vetelehtien sohvalla. Sairaslomalla olen supistelun vuoksi ja paikatkin pehmenneet jo. Selkä kipeä, kitään ei jaksa tehdä, mutta unikaan ei tule vaan nukun Noin 4-5h / vrk muutamassa pätkässä.  En olisi uskonut että tämä on nöinhaastavaa-miten pärjäävät ne joilla vielä esikoinen pieni jaloissa, hatunnosto!

Vko 33 ja töitä pitäisi urakalla etänä tehdä kotoa käsin. Nukun öisin n 8 tuntia 3-4 erässä ja osin sohvalla. Päivisin päälle 2-3 päikkärit yhteensä 2-4 tuntia ja silti nukkuisin. Totaslinen väsymys. Jos ponnistelen fyysisesti niin pakko levätä sen jälkeen. Alkuraskaus meni sumussa, silloinkin väsytti mutta jotenkin oli "utua" päässä. Nyt pää on siht kurkas mutta energiat kateissa. Jää kohta palkka saamatta. Huono omatunto aivan kaikesta. Iso saavutus kun jaksaa suihkussa käydä tai laittaa itselleen ruokaa. Keskimmäiset kolme kk oli hyviä aikoja.

Rv 34 ja roikun netissä kännykällä etten nukahtaisi tähän sohvalle. Lapset leikkii vieressä.

Varsinkin aamupäivät on tuskaa, kun silmät painuu väkisin kiinni, olo on heikko ja pakko tehdä kotityöt, ruoka ja katsoa lasten perään. Välillä olen vain nukahtanut sohvalle vaikkapa kesken satukirjan lukemisen.

Normaalisti olen energinen ja aikaansaava lyhyilläkin yöunilla. Nyt saan pakolliset jutut just ja just tehtyä ja olen ihan zombie.