Minkä laskette pettämiseksi parisuhteessa?

Kaikki sellainen on pettämistä, jota ei voisi tehdä, jos puoliso on paikalla.



En tiedä kummankaan koskaan lipsuneen. Ulkopuolisista voi kyllä moiselta näyttää, sillä esim. mulla on 5 miespuolista ystävää.

Mulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa vaihdetaan hyvin yksityisiä ajatuksia, ja ajatus siitä, että joku katsois oikeudekseen lukea ne puolison saamat viestit... :x. Minusta parisuhteessa saa olla ja pitääkin olla jotain omaa, omaa tilaa, tilaa ajatuksille, tilaa haaveille, tilaa unelmille. IHan kaikkea ei tarvitse tilittää toiselle.

Pettäminen... Minä ajattelen, että toisen naisen paneminen loukkaa mua, mies tietää sen. Jos hän haluaa loukata mua tarkoituksella, niin se on pettämistä. Ihastumisista en katso voivani loukkaantua, flirtti kuuluu osana ihan normaaliin elämään, suutelu vaikka kavereiden kesken on ok, hitaat samoin. Mieheni varmasti loukkaantuu jo flirtistä, nutta ei omalla kohdallaan pidä sitä tai muuutakaan niin vakavana. Että meillä ei ole vielä yhteisiä rajoja näissä asioissa.

että siinä vaiheessa, kun toisen viestejä ja sähköposteja ei saa enää vapaasti katsoa, niin syntyisi jonkinlainen haloo.

Mutta sitten taas liityn aiemmin kirjoittaneeseen, että ei ihan pienistä heti kuitenkaan avioeroa tulisi. Flirtti ja suukot olisi vielä selviteltävissä. Mutta ihan sitten perinteisesti seksi tai esileikki voisi jo johtaa eroonkin. Kerrasta olisin vielä valmis pariterapiaan, mutta useammassa kerrassa tuskin on enää mitään terapoitavaa.

ihan samaa mieltä 14 kanssa!

Muutenhan toinen tekee sallittua, vaikka tanssii ja toinen sitä pitää pettämisenä.



Pettäminen on yksityinen asia, henkilökohtasesti jokanen sitä ajattelee omat kantansa, pervous on sama asia. Mikä on sinusta pervoa saattaa kumppanista olla mukavaa ja kiinnostaa.



Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja on näitä asioita puitu välillä. Milloin mikä nyt mietityttää. Eri asioita katsoo erilailla 20- vuotiaana kuin 30- vuotiaana, ehkä?

Jos Kumppanin katselu toisia mietityttää niin kissa tarttee nostaa pöydälle, senkin riskillä että ilmoittaa omasta mustasukkasuudestansa.



Kaatuuko suhde sitten vaikka toisen tanssiin tai suudelmaan, panoon? Kyllähän asioista nimenomaan pitää suhteessa puhua ja asioita antaa anteeksi ja pyytää anteeksi ja parantaa tekojaan.



Ei suhteessa toinen (tiukempi) voi yksin päättää mikä on pettämistä ja kieltää kumppaniaan vaikka jos siinä ei ole mitään petosta tai puhutaan mustasukkasuudesta.



Meillä on vapaasuhde, joten ei -et voi olettaa että ulkopuolisen kanssa paneminen olisi pettämistä! ;)

mutta mielestäni se toinen on juuri se henkilö jonka kanssa voin jakaa kaikkein salaisimmat haaveeni ja unelmani. Hän on juuri henkilö joka ymmärtää ajatukseni ja hyväksyy ne kyselemättä.

Luottamus on juuri sitä ettei niitä tekstareita ja meilejä tarvitse kytätä vaan se on joka tilanteessa mahdollista. Mun mielestä parisuhde ei ole sellainen jossa minun tai hänen pitää salata yksityisiä asioita. Jos minä olen kumppanilleni täysin avoin kirja niin odotan sitä myös häneltä. Täydelistä tasa-arvoiuutta. Jos suhteemme on laatua omat taloudet, omat asiat omat ystävät jne, se on silloin sitä tasapuolisesti molemmille.

14

Jos parisuhteen ulkopuolellakin on elämää, voi niihin meileihin, viesteihin ja kirjeisiin sisältyä myös sitä, että toisen puoliskon läheinen ystävä purkaa niissä salaisimpia haaveita tai unelmiaan. Omasta yksityisyydestään saa toki vapaasti parisuhteessa luopua, mutta sitä päätöstä ei voi eikä saa tehdä myös ystäviensä puolesta.

Käytännön ratkaisuina täytyy sis joko hyväksyä se, että henkiökohtaisiksi tarkoitetut viestit pysyvät hanekilökohtaisina eikä puolison viestejä lueta - ei edes ajatella sitä mahdollisuudeksi tai vaihtoehtoisesti ilmoitetaan heti kättelyssä ystäville, että "tästä lähtien mä olen epäluotettava ja kerron kaikki salaisuutesi myös miehelleni, päätä itse haluatko enää jakaa yksityielämääsi kanssani".

pettämistä on jo tanssiminen / suuteleminen. oikeastaan se flirttailukin. mutta nuo voisin vielä antaa anteeksi mutta seksiä en.



mutta sitten toisaalta, vaikka voisin antaa anteeksi niin miksi jatkaisin suhdetta miehen kanssa joka selvästi osoittaa kiinnostusta muita naisia kohtaan?

Minua ei voi pettää flirttailemalla, tanssimalla, suutelemalla eikä seksillä. Minut voi pettää suunnittelemalla yhteistä tulevaisuutta: esimerkiksi sopimalla tapaamisesta, josta en saa tietää.



Minulla ja miehelläni on kuitenkin erilaiset käsitykset ja sen takia olemme sopineet, että tässä suhteessa myös seksi ilman yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia on pettämistä.



Minulle henkinen on paljon tärkeämpää kuin fyysinen.

kysyn että mistä niitä isättömiä lapsia oikein tulee?????

Niin ja monenko isä on oikeasti tiedossa?

nyt käsi sydämmelle ja rehellisesti mietitte montako nimeä ilmoititte kun lasten isyyttä on alettu selvittää....

mutta mielestäni se toinen on juuri se henkilö jonka kanssa voin jakaa kaikkein salaisimmat haaveeni ja unelmani. Hän on juuri henkilö joka ymmärtää ajatukseni ja hyväksyy ne kyselemättä.

Luottamus on juuri sitä ettei niitä tekstareita ja meilejä tarvitse kytätä vaan se on joka tilanteessa mahdollista. Mun mielestä parisuhde ei ole sellainen jossa minun tai hänen pitää salata yksityisiä asioita. Jos minä olen kumppanilleni täysin avoin kirja niin odotan sitä myös häneltä. Täydelistä tasa-arvoiuutta. Jos suhteemme on laatua omat taloudet, omat asiat omat ystävät jne, se on silloin sitä tasapuolisesti molemmille.

14

Mulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa vaihdetaan hyvin yksityisiä ajatuksia, ja ajatus siitä, että joku katsois oikeudekseen lukea ne puolison saamat viestit... :x. Minusta parisuhteessa saa olla ja pitääkin olla jotain omaa, omaa tilaa, tilaa ajatuksille, tilaa haaveille, tilaa unelmille. IHan kaikkea ei tarvitse tilittää toiselle. Pettäminen... Minä ajattelen, että toisen naisen paneminen loukkaa mua, mies tietää sen. Jos hän haluaa loukata mua tarkoituksella, niin se on pettämistä. Ihastumisista en katso voivani loukkaantua, flirtti kuuluu osana ihan normaaliin elämään, suutelu vaikka kavereiden kesken on ok, hitaat samoin. Mieheni varmasti loukkaantuu jo flirtistä, nutta ei omalla kohdallaan pidä sitä tai muuutakaan niin vakavana. Että meillä ei ole vielä yhteisiä rajoja näissä asioissa.

että siinä vaiheessa, kun toisen viestejä ja sähköposteja ei saa enää vapaasti katsoa, niin syntyisi jonkinlainen haloo. Mutta sitten taas liityn aiemmin kirjoittaneeseen, että ei ihan pienistä heti kuitenkaan avioeroa tulisi. Flirtti ja suukot olisi vielä selviteltävissä. Mutta ihan sitten perinteisesti seksi tai esileikki voisi jo johtaa eroonkin. Kerrasta olisin vielä valmis pariterapiaan, mutta useammassa kerrassa tuskin on enää mitään terapoitavaa.

mutta pussailu ja edes kiihkeämpi halailu on on jo pettämistä meillä, ei siihen ole mitään tarvetta... Ja rajat on samat molemmilla ja en ole lipsunut niistä ikinä 10 vuoden aikana.. Mieheni pussasi jotain tyttöä seurustelun alkualkoina ja oltiin tosi nuoria, joten annoin sen anteeksi, mutta muistuttelen siitä vieläkin, ja se on johtanut meillä siihen etten edelleenkään mieheeni luota ja hän ei käy esim.baarissa ilman minua ja se sopii hänelle, ottaa kännin noin kerran vuodessa...

Hän halusi jatkaa ja silloin sanoin,että sitten mennään minun säännöilläni ja se sopi hänelle..

Vaikka mun mies tuntee minut paremmin kuin kukaan muu, niin emme elä symbioosissa, meillä on myös omat sisäiset maailmamme. Minusta on ihan hyvä, että on jotain omaa, jotain mitä ei tarvitse jakaa. Kaikkein tärkein asia tässä oli se, että vaikka esimerkiksi ystäväni (jotka olen tuntenut paljon pidempään kuin mieheni) haluavat jakaa asioita minun kanssani, he eivät varmasti halua asioitaan muiden tietoon! Enkä itse haluaisi jakaa asioitani jonkun ystäväni miehen kanssa.

mutta mielestäni se toinen on juuri se henkilö jonka kanssa voin jakaa kaikkein salaisimmat haaveeni ja unelmani. Hän on juuri henkilö joka ymmärtää ajatukseni ja hyväksyy ne kyselemättä.

Luottamus on juuri sitä ettei niitä tekstareita ja meilejä tarvitse kytätä vaan se on joka tilanteessa mahdollista. Mun mielestä parisuhde ei ole sellainen jossa minun tai hänen pitää salata yksityisiä asioita. Jos minä olen kumppanilleni täysin avoin kirja niin odotan sitä myös häneltä. Täydelistä tasa-arvoiuutta. Jos suhteemme on laatua omat taloudet, omat asiat omat ystävät jne, se on silloin sitä tasapuolisesti molemmille.

14

Mulla on paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa vaihdetaan hyvin yksityisiä ajatuksia, ja ajatus siitä, että joku katsois oikeudekseen lukea ne puolison saamat viestit... :x. Minusta parisuhteessa saa olla ja pitääkin olla jotain omaa, omaa tilaa, tilaa ajatuksille, tilaa haaveille, tilaa unelmille. IHan kaikkea ei tarvitse tilittää toiselle. Pettäminen... Minä ajattelen, että toisen naisen paneminen loukkaa mua, mies tietää sen. Jos hän haluaa loukata mua tarkoituksella, niin se on pettämistä. Ihastumisista en katso voivani loukkaantua, flirtti kuuluu osana ihan normaaliin elämään, suutelu vaikka kavereiden kesken on ok, hitaat samoin. Mieheni varmasti loukkaantuu jo flirtistä, nutta ei omalla kohdallaan pidä sitä tai muuutakaan niin vakavana. Että meillä ei ole vielä yhteisiä rajoja näissä asioissa.

että siinä vaiheessa, kun toisen viestejä ja sähköposteja ei saa enää vapaasti katsoa, niin syntyisi jonkinlainen haloo. Mutta sitten taas liityn aiemmin kirjoittaneeseen, että ei ihan pienistä heti kuitenkaan avioeroa tulisi. Flirtti ja suukot olisi vielä selviteltävissä. Mutta ihan sitten perinteisesti seksi tai esileikki voisi jo johtaa eroonkin. Kerrasta olisin vielä valmis pariterapiaan, mutta useammassa kerrassa tuskin on enää mitään terapoitavaa.

Kaikki sellainen on pettämistä, jota ei voisi tehdä, jos puoliso on paikalla.

Sellainen, mitä pitää salailla toiselta on pettämistä tai ainakin väärin.

kun kertoo on rehellinen ja kaikki unohdetaan vai?