Te kenen "maidontulo on loppunut tai vähentynyt" vauvan ollessa muutaman kkn ikäinen,

miten se on tapahtunut?

Ihan vaan uteliaisuudesta kyselen, kun niin usein kuulee näitä selityksiä, että maito ei enää riittänyt yms. Kun luonnonlakejen mukaan sen maidontulon pitäisi kyllä lisääntyä kysynnän mukaan..



Ja tiedän että poikkeuksiakin on ja ihmisillä erilaisia ongelmia, mutten jaksa uskoa että ihan niin monella kuitenkaan..

että vauvalla on tiheän imun kausi, vatsavaivoja tai ihan mitä tahansa, mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä. Äiti menee paniikkiin ja uskoo kaiken johtuvan maidon loppumisesta ja antaa lisämaitoa. Sen jälkeen maito tietenkin oikeastikin alkaa vähenemään.

Kaverilla kävi näin, koska vauva ei koskaan oppinut kunnon imemistekniikkaa.

niin, että tuntui ettei vauva saa tarpeeksi maitoa. Kyse ei ollut lyhyestä "lisätilaus" jaksosta vaan kesti pidempään. Ehkä jos kyseessä olisi ollut esikoinen olisi mulla ollut aikaa sen 24/7 keskittyä imetykseen, mutta näin ei silloin ollut.



Imetys kuitenkin jatkui. Ongelmia tuli seuraavan kerran kun vauva teki lakon. Tällä kertaa vain ei kelvannut pullokaan.



Aina se ei vain mene noin ihanteellisesti, että kysyntä lisääntyy ja maito lisääntyy. Esim. rintaraivarit OVAT yleisiä. Kyse voi olla ihan fyysistä esim. korvatulehdus kuten meillä oli, tai sammas tms. tai jotain psyykkistä. Siinä kyllä maidontulo kärsiin kun aikansa yrittää selvittää miksi vauva lakkoilee...

Vauvan paino nousi hyvin vähän, imetin ja imetin, koska en halunnut luovuttaa. Lapsi itki ja huusi ja tunsin itseni huonoksi äidiksi. Vauvan ollessa 5vk iässä hain korvikkeita, imetettyäni ja pumpattuani useimpia tunteja tuloksetta. Itku loppui vauvalta, kun sai ruokaa ilman että joutui imemään tunteja saadakseen edes tilkan maitoa.



Sain kyllä kuulla olevani äiti, joka ei tee parastaan lapsensa eteen ja joka luovuttaa liian helpolla.

.. että maidon tulo välillä väheni niin, että jouduin melkein tyhjää rintaa tarjoamaan lapselle, mutta parin päivän kuluttua maitoa tuli taas niin paljon, että jouduin lypsämään.. Neuvolassa sanottiin vauvann vaan tilaavan lisää maitoa.



Siskollani imetys loppui, koska maitokin loppui. En usko hänen lopettaneen sen vuoksi, ettei viitsisi yrittää.

Ja miettinyt, että varmaan tiheän imun kaudet on sellaisia, että tyypit luulee, että maidontulo jotenkin olisi loppumassa... Tai sitten tuo saattaa joillain olla vain tekosyy kun ei haluakaan imettää, mutta ei kehtaa sanoa, että ei huvittanut. Mulle siis ihan sama vaikka eivät imettäisi, mutta musta on vähän hölmöä selitellä tekosyillä jos siitä on oikeastaan kyse..

ja syöminen oli hankalaa. Rintakumin kanssa pystyi jotenkuten imettämään, ilman sitä ei tullut mitään. Tuli rintaraivarit enkä jaksanut enää kolmatta kuukautta taistella ja itkeä kun hän ei vaan osannut syödä rintaa. Ja koska ei saanut rinnasta kunnolla syötyä, vaikka oli siinä neljäkin tuntia niin annoin vihdoin korviketta ja poika oli tyytyväinen. Maito siis väheni kun poika ei osannut imeä rintaa.



Toisen kanssa sairastin pitkän ja vaikean rintatulehduksen. Maito väheni sen seurauksena. Lisäksi antibiootin maku maidossa ei vauvaa miellyttänyt ja hän kieltäytyi lähes kokonaan syömästä rintaa kahden viikon ajan. Ja kun olin 2 viikkoa imettänyt kerran-kaksi vuorokaudessa ja vauva oli päässyt pullon makuun niin eipä enää huolinut rintaa yhtä hanakasti..



Jos joku olisi minulle esikoisen aikoihin kertonut imetystukitoiminnasta niin varmasti olisin ottanut yhteyttä ja tehnyt vielä enemmän saadakseni jatkaa imetystä.

Tällöin vauvalla on siis ollu tiheän imunkausi ja noin viikossa taas kysyntä vastasi tarjontaa. Päivisin sai syöttää 2h välein ja yölläki maksimissaan 4h välein.



Monella saattaa olla just tää eka kunnon tiheän imunkausi yhdistettynä itkupiikkiin (6vkon iässä vauva huutaa ajallisesti eniten vuorokaudessa) syynä siihen, että annetaan korviketta ja imetys vähenee ja mitä luultavimmin loppuu sen takia vähän ajan päästä.



Ja ite oon imettäny kahta vanhimpaa lasta vuoden ikään ja toiveissa ois tätä kolmattakin jatkaa sinne asti, en tosin tiedä miten tuleva töihinmeno vaikuttaa, että loppuuko imetys kokonaan ennen vuoden ikää, mutta tarkotus ois ainaki osittaisimettää sinne asti.

No minulla ainakin maidontulo loppui ja vähentyi ihan tasan siitä syystä, että tyttö ei huolinut rintaa, oli pakko antaa pullosta kunnon raivarin iskiessä päälle ja loput varmaan arvaattekin. Tyttö nukkui myös alusta alkaen pitkiä öitä, synnärillä jo kuuden tunnin yöunia, joten en viitsinyt maidontuotannon takia herätellä öisin syömään.



Esikoisen kohdalla siis näin ja joo, tiedän, että oli itsestä kiinni, että olisi vain pitänyt yrittää hampaat irvessä, mutta kun kuukauden ajan oli pumppaillut, päätin armahtaa itseni. Mutta en ole väittänytkään, että olisi ihan itsestään loppunut tai että yhtäkkiä se maidontulo olisi loppunut kuin seinään. Kai se kaikilla joskus loppuu.

katsomassa sivuja imetys.fi, sieltä itse sain paljon hyvää tietoa imetyksestä

Sitkeästi yritin imettää mutta ei niin ei. Ei edes pumppaamalla tullut. Pullon otin lisäksi. Ja vaikka kuinka yritin ensin tissille, niin ei vain yksinkertaisesti tullut maitoa. Enkä lopettanut päivässä sitä. Viikon yritin. Kauemminkin. En sitten enää jaksanut ja siirryttiin kokonaan pullolle.

En itse vedä mitään hernettä nenään, mutta tiedän asian olevan monelle kipeä ja arka paikka. Tuntuu kummalliselta, että sinulla ap on tarve "Ihmetellä" asiaa, joka ei todellakaan mene kaikkien osalta samalla kaavalla.

Itse imetin vain kuukauden, mutta lopetus johtui minun osaltani omasta lääkityksestä. Vaikka imetyksen lopetus oli minulle pakko, eikä vaihtoehtoja ollut, tuntui lopetus minusta TODELLA pahalta. Minun on vaikea kuvitella, että kukaan ihan huvikseen lopettaisi imetyksen. Joku syy siihen löytyy. Ja toisen elämää on paha mennä vierestä arvostelemaan...

kun osittain imetin ja osittain pulloruokin kaksosvauvojani. Oppivat pullolle ja kieltäytyivät rinnasta kokonaan.

ja siirryin sen takia osittaisimetykseen Tirrien kanssa. Tirrit olivat n. 3 kk vanhoja, kun alkoivat kitistä syöttöväliksi korkeintaan paria tuntia ja halusivat roikkua rinnalla pitkään. Jonkin aikaa odottelin, josko maidontuotanto paranisi, mutta kun painonnousu pieneni selvästi ja tyytymättömyys jatkui parisen viikkoa vain pahemmaksi muuttuen aloin antaa korviketta lisäksi jolloin Tirrit alkoivat taas kasvaa, nukkua paremmin ja omakin oloni koheni kummasti. Osittaisimetyksellä sitten jatkettiin 10 kk vanhoiksi.

oli muistaakseni juttua siitä, että jo ihan kivikaudella vauvat siinä 4 kk iässä rupesivat saamaan kiinteää ruokaa, aluksi niin että äidit omassa suussaan mössäsivät ruoan pieneksi. Joten eiköhän se ole ihan biologisperäistä että siinä vaiheessa maidon tulo joillakin vähenee ja siirrytään pikku hiljaa kiinteisiin.

Koska kyllä ihmiselle jolla ei ole maidontulo loppunut, se yhtäkkinen loppuminen tuntuu aika mahdottomalta jutulta. Samat tiheät imut, rintaraivarit jne. sitä kuitenkin (ainakin melkein) kaikki käyvät läpi. Joten sitä ihmettelee, että voiko se maidontulo tosiaan loppua, vai onko kyse tietämättömyydestä vai siitä että keksitään "sallittu" selitys sille, että ei haluta imettää.



En kyllä ymmärrä sitäkään, että joku mieluummin vaihtaisi imettämisen helppouden siihen pullorumbaan....että ehkä monilla on tosiaan kyse loppumisesta, mutta minusta se tuntuu oudolta, ja ihan niinkuin ap:kin sanoi, ihan luonnonvastaiselta. Että on tosi kummaa jos niin todellakin yleisesti käy!

ja sitten eivät oikein rintaa huolineetkaan. Lääkärin mukaan mulla on niukka maidoneritys, kukaan ei tiedä miksi, oli jo esikoisen kanssa sama ongelma joten miksi olisi pitänyt sitten kauheesti stressata asiasta. Riitti mitä riitti, rintamaitoa saivat sentään edes vähän.

Ja minusta on kummaa kun yhtä aikaa ihmetellään, että miten se maidontulo muka loppuu ja sitten taas toisaalta miten joku haluaa aloittaa sen pullorumban. Eli ensin syytetään, että äiti haluaa vain päästä helpommalla, mutta kuitenkin se pullorumba onkin hankalampaa. Niin haluaako se imettämisen lopettava äiti päästä helpommalla vai ei?



Jos valitsee sen pullorumban, eikö ole aika ilmeistä, että se imetys on ollut melko hankalaa, eikä välttämättä kyse ole pelkästä tiheän imun kaudesta?

selviää siitä hengissä. Maidontulon ehtymistä tapahtuu muillekin nisäkkäille kuin ihmisille, se ei ole edes mitenkään erityisen harvinaista. Esimerkiksi koiria pidempään kasvattaneet tietävät tästäkin mahdollisuudesta. Luonnollista toki olisi, että heikosti maitoa tuottavien jälkeläiset kuolisivat nälkään, mutta kun ihminen on jo pitkään pystynyt jossain määrin vaikuttamaan asiaan ja pitämään lapsiaan elossa, vaikka imetys epäonnistuisikin, niin ei ole yhtään omituista, että tällainen ominaisuus on ihmispopulaatiossa luonnonvaraisia nisäkkäitä tavallisempaa.

Tosin nythän tässäkin tuntuu olevan osittain trendinä paluu luontoon ja osa imetyspropagandisteista tuntuu toivovan paluuta luonnonvalintaan antamalla huonosti maitoa tuottaville äideille ohjeita, jotka johtaisivat vauvojen kuolemaan. Tässä tavoitteessa ei tosin yleensä onnistuta, kun neuvolassa huomataan lapsen painon nousun loppuminen tai lapsen kuivuminen ja lapsi alkaa taas saada ruokaa. Ja jos paha kuivuminen tapahtuukin niin sopivasti neuvolakäyntien välissä, että sieltä ei asiaan ehditä puuttua niin huonotuottoiset äidit usein hylkäävät näiden luonnonvalintaan uskovien ohjeet ja kaikesta huolimatta vievät lapsensa sairaalaan ja vauva ei sitten luonnonmukaisesti kuolekaan imetyspropagandistien hyvistä yrityksistä huolimatta.

En kyllä ymmärrä sitäkään, että joku mieluummin vaihtaisi imettämisen helppouden siihen pullorumbaan....että ehkä monilla on tosiaan kyse loppumisesta, mutta minusta se tuntuu oudolta, ja ihan niinkuin ap:kin sanoi, ihan luonnonvastaiselta. Että on tosi kummaa jos niin todellakin yleisesti käy!