Paljonko teillä on rahaa ns. säästössä? Meillä miehen kanssa hieman eri ajatukset

Ei se ihan noin mene, vaikka tiedän kyllä, että monet vähemmän rahaa omistavat noin ajattelevat.



Oikeasti se menee juuri päinvastoin: Siellä tilillä on sitä rahaa KOSKA siellä kaupassa on katsottu, ostetaanko kalliimpaa vai halvempaa, eikä niitä vaunuja ja turvakaukaloita ole välttämättä ostettu uusina. Eikä sitä jääkaappia tosiaankaan osteta vertailematta hintoja!



Minua nimittäin vi****aa tuollaiset marisijat, jotka tuhlaavat kaiken mitä tulee ja sitten marisevat, kun toiset "saavat" rahaa. Ei sitä rahaa "saada", sitä hankitaan ja säästetään! Minä tottavie nautin nyt itse hankkimastani omaisuudesta ihan hyvillä mielin ja tarjoan lapsilleni parempaa kuin mitä olen itse saanut. Ei tulisi pieneen mieleenkään "lahjoittaa köyhille" tai tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että toisilla ei ole (ainakaan täällä Suomessa, kehitysmaiden köyhät eri asia)..



En ole mitään lahjana tai perintönä saanut, lapsuuteni oli ankea, alkoholistivanhemmat jne. Itse olen omaisuuteni hankkinut, säästämisen aloittanut koululaisena kesätyörahoista. Tehnyt paljon töitä ja vähitellen kerryttänyt omaisuutta, säästänyt, ostanut halvalla ja käytettyä, vertaillut hintoja, tinkinyt monesta asiasta ja tehnyt hirveän määrän työtä. Ja sitten tulee joku, joka on tuhlannut kaiken eikä ole viitsinyt töitä tehdä ja jonka mielestä on epäreilua kun toisilla on rahaa!



t. Velaton miljoonan asunto, vähävelkainen sijoitusasunto ja 50 000 euroa tilillä. Edelleenkin katson kaupassa hintalaput ja ostan monet tavarat kirpparilta.

omakotitalosta vielä noin 45 ooo. Maksamme taas vuodenvaihteessa "ylijäämistä" isomman erän pois lainasta. Ostimme ensimmäisen asunnon velaksi vuonna 2001 ja omakotitalon (260 000) kaksi vuotta sitten. Käteen jää nyt kuukaudessa noin 4700 euroa, mutta olin vuodet 2001-1006 vanhempain/hoitovapailla. Minä en siis ymmärrä niitä töissä käyviä ihmisiä, joilla ei jää mitään säästöön ja rahaa ei ole ostaa koskaan omaa asuntoa.

Meillä ei ole mitenkään huonot palkat, mutta ei nyt erityisen huiputkaan. Olemme matkustaneet yleensä kerran vuodessa perheen kanssa etelään ja muutenkin elämme ihan mukavasti. Kaupasta ostan se, mitä tarvitsemme. Tosin ihan periaatteesta kierrätän tehokkaasti ja ostan kyllä kirpparilta esim. lastenvaatteita tms.

Tuohon ekaan asuntoon oli säästettynä markkoina noin 100000 eli 16 000 euroa.



Minäkään en siis tajua niitä, joilla on joka tilipäivä rahat piipussa. Eri asia on yksinhuoltajat, jotka ovat kyllä asumismenojen myötä tiukilla.

pelkäsin kovasti hoitovapaalle jäädessä, että rahat loppuu kesken. Ei loppuneet. Parin vuoden aikana syötiin säästöistä yhteensä noin kolme tonnia, jemmassa oli siihen nähden kymmenkertainen summa. Vuoden hoitovapaan jälkeen lyhensinkin rutkasti asuntolainaa kun huomasin, että rahat kyllä hoitovapaallakin riittää kun ei elä mitään kulutusjuhlaa.



Minäkin olen sitä ihmistyyppiä, jolle on mielenrauhan kannalta tärkeää olla vähän jemmassa. En uskaltaisi elää "kädestä suuhun", vakava sairastuminen takavuosina opetti jotain. Ap:n mies kuulostaa ihan järkevältä : )



Näin yksinhuoltajana talous on ehkä helpompi pitää kasassa kun kaikki raha-asiat on kokonaan omissa näpeissä.

jo sijoitettu: 1500€ sohvaan ja 1300€ kesän matkalippuihin.



Eli meillä ei säästetä siten kuin monet täällä säästämisen ymmärtävät; meillä säästetään tarpeen mukaan. Matkaan, moottoripyörään, remonttiin tms.



Jos ongelmia tulee myydään "säästöpossu" eli talo ja muutetaan pienempään ja halvempaan.



Toki toivoin vuosia sitten kun lapset syntyivät että olisi ollut varaa jäädä hoitovapaalle - pienistä tuloista ei jäänyt penniäkään säästöön joten hoitovapaista luovuttiin.

jos ylimääräistä jäisi sillä lyhennettäsiin lainaa. Säästäisi kuitenkin korkokuluissa. Jos tulee jotain yllättävää menoa, niin meillä on visa ja joustoluotto sitä varten.