Lue keskustelun säännöt.
Jos perhe asuu kaukana kaikesta, miten lapsi sopeutuu siihen?
23.09.2009 |
Tarkoitan nyt perhettä joka asuu tosi syrjässä tai kaukana muista lapsiperheistä. Miten vähän isompi lapsi, esim. ala- ja yläasteikäinen sopeutuu siihen tilanteeseen? Jos lapsi haluaa lähteä harrastmaan, tarvitsee hän AINA kyytiä. Jos hän haluaa mennä kaverille, taas sama juttu. Harrastusten sumpliminen varmaan vaikeaa jos perheessä on monta lasta ja kaikkeen pitkä matka.
Pienten lasten kanssahan sijainnilla ei ole niin suurta merkitystä, mutta voin kuvitella että vähän isompien lasten kanssa jo on...
Itselläni tuttavaperhe, jotka asuvat n. 13 km päässä keskustasta. Lähellä ei ole yhtäkään muuta lapsiperhettä. Ajattelin vain että nuo lapset eivät koskaan voi lähteä mihinkään ITSE esim. fillarilla. Matka on liian pitkä ja tie on vaarallinen (valtatie).
Tää äiti on kyllä joskus valittanut että poika (11v) valittaa välillä kun asuvat siellä missä asuvat eikä poika ikinä pääse minnekään. Täytyy sanoa että ymmärrän poikaa täysillä. Miksi perheet päätyvät tuollaisiin ratkaisuihin?
Kommentit (36)
on liukastelua auraamattomilla kaduilla ja valoissa kököttämistä.
Maalla 15 kilsaa on helppo hurauttaa.
Molemmista on kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se mitään kärsimystä ollut. Siellä harrastettiin sitä mikä siellä oli mahdollista, ja leikittiin niiden lasten kanssa, ketä sattui asumaan riittävän lähellä. Eli kyllä siellä oli kavereita lapset monen vuoden ikäeroillakin, eli siinä kaverivalinnoissa opittiin olemaan vähän joustavampia.
Koulussahan sitten kuitenkin leikitään ikätovereiden kanssa. Niille mentiin kylään koulusta suoraan, ja sit äiti haki muutaman tunnin päästä kotiin.
Mutta kieltämättä nyt ajat ovat toiset. Sielläkään kylällä ei ole nyt kuin yksi lapsi yhtäällä ja toinen viiden kilsan päässä. Kyllä meitä aikanaan oli tiuhemmin.
Mutta yleensä ne, jotka tuollaisen asuinpaikan valitsevat, ovat myös valmiit elämään sen paikan ehdoilla. Eli joko vanhemmat tykkäävät roudailla lapsia tai sitten lasten harrastusten määrää rajoitetaan tai rohkaistaan toisen tyyppisiin harrastuksiin.
Mua kyllä ihmetyttää lehtien palstoilla valittajat, jotka ensin muuttaa johonkin hornan kuuseen, ja sit huomaavat, että tännehän posti kannetaan vasta puolilta päivin, ja nostavat siitä kamalan haloon. Kyllä mun mielestä pitäisi olla itsestään selvää, että jos asuu korvessa, niin ei siellä voi olettaa kaiken käytännön jatkuvan samanlaisena kuin keskustassa. Eli vähän niin kuin maassa maan tavalla.
Samat kokemukset. Lapsuudessani siellä kylällä oli harrastuksia (kansalaisopisto, nuorisoseura), koulu, kauppa ja posti. Kirjastoauto kävi, taitaa tosin käydä vieläkin. Mutta nykyään asiat on toisin. Muutamia lapsia siellä on, mutta koulua ei enää. Harkittiin vakavasti muuttamista kotikylään, mutta nykyään on oppinut liian mukavuudenhaluiseksi ja haluaa kävellä kauppaan tarvittaessa. Ja se autoralli tosiaan tympii, lapsia pitäisi viedä hoitoon ja harrastuksiin aina autolla.
Monet ihmiset viihtyy asuessaan syrjäkylällä, tunnen niitä monia. Mutta en suosittele sitä elämäntapaa ellei ole todella harkinnut tarkasti, mitä se käytännössä tarkoittaa. Itsellä on ainakin turha romantiikka maalla asumisesta haihtunut :D.
ihan hyvin, mutta jo isommalle koululaiselle tai teinille yhtäkkinen muutto maalle voi olla hankalaa. Minua otti aikoinaan päähän juuri se, että teini-iässä vanhempien piti pitkin hampain kuskata rientoihin, silloin kun niitä menohaluja olisi ollut. Lapsena en osannut kaivata mitään sellaisia harrastuksia, joita ei olisi lähistöltä löytynyt. Ja sitten se vielä, että meillä oli sellainen periaate, että lähikavereiden (alle 10 km) luo ei autolla juuri viety, talvipimeälläkin piti itse potkurilla kitkutella, jos halusi kyläilemään mennä.
Keskustaan oli n. 18 km. Minulla ei ole kyllä mitään valittamista ko. tilanteeseen. Minua vietiin kavereiden luo aivan tarpeeksi, kouluun pääsi hyvin, tekemistä oli kotona vaikka kuinka paljon. Ei siis automaattisesti ole mikään maailman huonoin juttu asua kaukana keskustasta. Itse asiassa se saattaa varjella lapsia monelta huonolta asialta...
ajaa autolla 13 kilsaa päästäkseen harrastuksen tai kavereiden luo. Saahan sitä helsingissä istua autossa vaikka kuinka paljon, jos väkisin valitsee sellaisia harrastuksia joita ei löydy läheltä kotoa ja alittaa lapsensa erikoiskouluun, niin että luokkakaverit asuu eri puolella kaupunkia. Mutta jokaiselta löytyy koulu myös kävelymatkan päästä ja harrastusmahdollisuuksia pyörämatkan päästä. Ja viimeistään yläasteiässä lapset osaavat mennä bussilla kaverille tai treeneihin eivätkä ole enää riippuvaisia kuskaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajaa autolla 13 kilsaa päästäkseen harrastuksen tai kavereiden luo. Saahan sitä helsingissä istua autossa vaikka kuinka paljon, jos väkisin valitsee sellaisia harrastuksia joita ei löydy läheltä kotoa ja alittaa lapsensa erikoiskouluun, niin että luokkakaverit asuu eri puolella kaupunkia. Mutta jokaiselta löytyy koulu myös kävelymatkan päästä ja harrastusmahdollisuuksia pyörämatkan päästä. Ja viimeistään yläasteiässä lapset osaavat mennä bussilla kaverille tai treeneihin eivätkä ole enää riippuvaisia kuskaamisesta.
Asumme mekin erään kaupungin lähiössä 10 km päässä keskustasta. Kouluun, kauppaan, päiväkotiin ja leikkipuistoon on kuitenkin 1 km, taloja ja muita lapsia on parin kilometrin säteellä vaikka kuinka paljon. Linja-autopysäkille on matkaa 100 m ja linja-auto keskustaan kulkee kaksi kertaa tunnissa.
On vähän eri asia, jos oikeasti lähimpään kouluun ja kauppaan on se 10 km, bussipysäkille pari kilometriä ja bussi kulkee pari kertaa päivässä jne.
ajaa autolla 13 kilsaa päästäkseen harrastuksen tai kavereiden luo. Saahan sitä helsingissä istua autossa vaikka kuinka paljon, jos väkisin valitsee sellaisia harrastuksia joita ei löydy läheltä kotoa ja alittaa lapsensa erikoiskouluun, niin että luokkakaverit asuu eri puolella kaupunkia. Mutta jokaiselta löytyy koulu myös kävelymatkan päästä ja harrastusmahdollisuuksia pyörämatkan päästä. Ja viimeistään yläasteiässä lapset osaavat mennä bussilla kaverille tai treeneihin eivätkä ole enää riippuvaisia kuskaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väliaikaisparakissa kaksi luokkaa. Sitten pitää mennä naapurialueelle, jonne on vaarallinen koulumatka.
Silloin on ihan sama kuskaako vähän kauemmas ja kuskaako sinne naapurialueelle. Helsingissä ei todellakaan aina ole toimivaa koulua lähialueella.
On erilaisia perusteita asua maalla. Joku etsii sitä punaista mummonmökkiä ja perunamaata puolentunnin automatkan päästä miehen työpaikasta.
On sitten ihan eriasia jos perheen toimeentulon lähde on ihan oikea maatila. Siis silloin toimeentulo tulee pelloista ja ehkä myös eläimistä. Vanhemmat työskentelevät maatilalla, työajat ovat ehkä joustavia tai sitten tosi sitovia. (mm. lypsylehmät). Tällaisessa tapauksessa vanhemmat eivät ehkä voi rueta hirveesti ajattelemaan että mitenkähän nää lapset pääsee harrastuksiin ja kavereille, jos tää yrittäjäksi ryhtyminen on tapahtunut ennen perheen perustamista. Jokainenhan meistä on vapaa valitsemaan oman ammattinsa. Kun lähtökohta on tämä, siihen on asennoiduttu oikein. Ja lapsetkin tottuu siihen, että tuosta vaan ei pääse kavereille, jos niitä ei ole pyörämatkan päässä. Ja harrastuksetkin sovitaan sen mukaan, että vanhemmat voi hakea. Ehka 1 krt viikossa ja siihen siten yhdistetään kauppareissut ja ihanteellista että useamman lapsen harrastukset olis samana päivänä.
JA kaupassa ei hypätä joka päivä. Kerta max kaksi viikossa riittää.
Ja kun vanhemmat kuskaa lapset niin sillon ainakin tiedetään missä ne on, kenen kanssa ja millon tulevat kotiin!
On siis asennekysymys asua maalla, missä ei tosiaan mene niitä linja-autoja kuin yksi aamulla kouluun ja yksi tai kaksi iltapäivällä takaisin. Näitä käyttää myös eskarit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
just lasten kannalta, mutta ihan itsenikin takia. Mä en tykkää suunnitella ruokalistoja viikoksi eteenpäin, haluan käydä kaupassa kun siltä tuntuu!
Simple.
Saahan sitä helsingissä istua autossa vaikka kuinka paljon, jos väkisin valitsee sellaisia harrastuksia joita ei löydy läheltä kotoa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Simple.
Saahan sitä helsingissä istua autossa vaikka kuinka paljon, jos väkisin valitsee sellaisia harrastuksia joita ei löydy läheltä kotoa .
Tässähän tarkoitettiin just sellaista paikkaa jossa EI ole mitään mistä valita, ei ole ehkä naapureitakaan. Vai tarkoitatko että 12-vuotiaan on nyt tyydyttävä esim. rassaamaan autoja tai hoitamaan koiria, vaikka haluaisi mieluummin lähteä uimahalliin uimaan tai valita harrastus jossa tapaisi myös ystäviä?
ja lähimpiin palveluihin, koulut, kaupat jne. 8km, koulukyytihän on suomessa taattu, jos matka yli 5km, ei tarvitse vanhempien kuljettaa. Lapset kulkee pyörillä (polkupyöriinkin saa lamppuja nykyään!), mopoilla, bussilla ja vanhempien kyydeillä kavereiden luo, harrastuksiin jne. kulkuneuvon valitsevat sään tai fiiliksen mukaan, osa tykkää kulkea koulumatkatkin pyörällä aina kun suurinpiirtein ei tule räntää vaakatasoon, säähän on lähinnä pukeutumiskysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13-vuotias hurauttaa 17 km pimeää hiekkatietä talvipakkasella? Kun vanhemmat tulee kotiin 18 jälkeen? Aikuisten liikkuminen kyllä sujuu maalla näppärämmin kuin kaupungin ruuhkassa, ainakin jos ei laske lumipyryn jälkeisiä aamuja mukaan.
Nimim. vuosi korvessa ja 16-vuotiaana muutto takaisin kaupunkiin pieneen yksiöön.
13-vuotias hurauttaa 17 km pimeää hiekkatietä talvipakkasella? Kun vanhemmat tulee kotiin 18 jälkeen? Aikuisten liikkuminen kyllä sujuu maalla näppärämmin kuin kaupungin ruuhkassa, ainakin jos ei laske lumipyryn jälkeisiä aamuja mukaan. Nimim. vuosi korvessa ja 16-vuotiaana muutto takaisin kaupunkiin pieneen yksiöön.
mahdoton yhtälöhän tuo on. Oli varmaan mukavampaa muuttaa siihen yksiöön kaupunkiin:).
Maalla ne 15 kilsaa ovat PIMEITÄ. Ei katuvaloja, harvassa talojen ulkovalojakaan. Talvella ne ovat osaksi myös lumisia - aura-auto ei tule jo aamuyöstä. Ne ovat kylmiä, yksinäisiä, turvattoman tuntuisia ja pelottavia kävelevälle tai pyöräilevälle lapselle ja nuorellekin. Eikä maalla kulje bussit minnekään muualle kuin aamulla kouluun ja iltapäivällä koulusta kotiin. Jos myöhästyt bussista, se on sitten siinä.
Autolla ajavalle aikuiselle 15 kilometriä maalla on varmaan ihana lepohetki. Lapsen näkökulma ei ole sama.