Onko ketään muista joita ahistaa että kirkossa ei noudateta Raamattua?

Ja sinä "teologina" kyselet tällaiselta nettipalstalta, mihin sinun pitäisi liittyä erottuasi ev.lut. kirkosta. Etkö opiskeluissasi perehtynyt muihin kirkkokuntiin vai onko niin, ettei täydellistä lyödy muutoin itse oman perustamalla?

Mistä olet saanut tehtävän muistuttaa ihmisiä Jumalan vihasta? Eikös se pienoisevankeliumi ala: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut... (ei siis vihannut). Jumalan rakkaus kutsuu ja puhuttelee ja sitä sanomaa kristityt on lähetetty viemään eteenpäin. Monen epätoivoisen ihmisen kysymys on, onko ylipäätään Jumalaa olemessa tai jos on, miksei Jumala auta ja vastaa pyyntöihin. Ja siihen haavaan sitten pitäisi ripauttaa päälle vielä suolakiteitä Jumalan vihasta. Jumalan pyhyyden tajuaminen vaientaa ihmisen ja saa hänet nöyräksi ihmisen paikalle, Jumalan saadessa Jumalan paikan.

Mitä ap, teet työksesi? Työskenteletkö ihmisten parissa?

Rakas kolmonen, ap on teologi ja kaiken lisäksi nainen. Ei ole ihmisten vihasta kyse vaan Jumalan. Totuudesta. Jumalan rakkaus ei ole halpaa.

Ihan varmasti siellä ei tulisi koskaan mitään riitoja mistään tulkinnoista vaan olisi auvoisaa aina.

Siksi koska en kuulu enää noin tekopyhään laitokseen jonka oppina on ihmisaatteet eikä puhdas Raamatun oppi

että Jeesuksen perusoppia lähimmäisen rakastamisesta ei noudateta eikä pidetä missään arvossa joidenkin työntekijöiden keskuudessa.



Meidän seurakunnassa yksi alkoholisti työntekijä, uhkailee muita työntekijöitä, työpaikkakiusaamista ollut yhteisössä aiemmin muidenkin työntekijöiden harjoittamana.. Seurakunnan varoja käytetään siihen, että juopon töitä ulkoistetaan, kun hän yksinkertaisesti jättää osan töistään tekemättä. Kukaan ei uskalla asiaan puuttua, koska uhkaa väkivallalla.



Toisessa tietämässäni seurakunnassa kirkkoherra oli työpaikkakiusaaja ja todella julma joillekin työntekijöille, tosin monien mummojen suuresti kunnioittama, kun osasi näyttää toisenkinlaiset kasvot. Nyt jo eläkkeellä. Oli kerran pahoinpitelystä oikeudessa.



En ole lainkaan sitä mieltä mitä kirkko lässyttää, että kirkosta eroaminen johtuu vain ihmisten maallistumisesta. Seurakuntien ongelmat pitäisi muka painaa täysin villaisella siksi, että "inhimilliähän mekin olemme". Niin ovat joo, mutta ei juoppoja ja luonnehäiriöisiä muillakaan työpaikoilla yleensä vuosikymmeniä siedetä. Kuinkahan paljon seurakuntalaisten rahoja menee seurakunnissa hukkaan johtuen sellaisista asioista, jotka eivät siedä päivänvaloa. Yksi kavallus olikin julkisuudessa pari vuotta sitten, ja tiedän toisen, joka ei ole ollut.



En osaa viitata, mikä tutkimus se oli, mutta seurakunnissa on paljon työpaikkakiusaamista.



Osassa varmasti on kaikki kunnossa, mutta tympii todella. En tunne kuin muutaman seurakunnan hyvin ja näissä jo tällaista.

Ap ei ahdista Siksi koska en kuulu enää noin tekopyhään laitokseen jonka oppina on ihmisaatteet eikä puhdas Raamatun oppi

Onneksi olkoon, jos olet löytänyt virheettömän ja erehtymättömän paratiisin maan päältä! Minun itsen täytyy vain tyytyä vajavaisten ihmisten muodostamaan vajavaiseen kirkkoon. Eikä ahdista, kun ei tarvitse kytätä kaikkea sitä kauheutta, mitä väärin uskovat sanovat ja tekevät. Ihan syntisten solidaarisuudella tässä kitkutetaan elämää eteenpäin. Ehkäpä taivaassa tavataan, ei haukuta sitten toisiamme, Jumalan luomia ja Kristuksen jalanjälkiä haparoiden kulkevia, eihän!

En tiedä, miten olen mielestäsi pilannut kirkon. Surullinen olen kristittyjen keskinäisestä sapelien kalistelusta. Paljon energiaa menee kankkulan kaivoon keskinäisessä juupas eipäs - nahistelussa. Tässä olisi maailma ympärillä, joka huutaa apua, armoa, oikeutta, ihmisarvoa, uskoa. toivoa ja rakkautta. Eikö laitettaisi voimamme yhteen ja lähdettäisi talkoisiin hädänalaisten tukemiseksi ja toivon sanoman viejiksi?

Naispapit pilaavat kirkon, avioerot ja avoliitot hyväksytään (pahemmista jutuista puhumattakaan), verta syödään yms. Olen miettinyt kirkosta eroamista, mutta mihin sitten liittyisin?

Pitäisivätpä kaikki papit noita asioita tärkeinä. Diakoneja arvostan, heistä tunnen vain ihania, auttavia ihmisiä. Ja siis arvostan kaikkia kirkon työntekijöitä, jotka parhaansa tehden täyttävät paikkansa - vaikka eivät aina onnistuisikaan. Kunhan yrittävät eivätkä sabotoi seurakuntaa.

T. se joka aiemmassa viestissä kertoi srk:n varojen väärinkäytöstä ym.

Ei te tarkoita että olisi jotenkin ulkoa ohjautuva, vaikka kyseleekin muiden mielipiteitä. Ei täydellistä löydy, ei, ei edes itse perustamalla. Mutta kiva olisi löytää mahdollisimman lähellä sitä oleva. Enkä minä naisena edes voisi perustaa seurakuntaa, naisenhan ei kuulu olla seurakunnan johtaja ;)

Mihin on unohtunut nykypäivänä opetus siitä että Jumala on yhtä aikaa pyhä ja rakastava? Hän kyllä vihaa syntiä edelleen yhtä paljon kuin ennenkin ja vaatii verta majesteettirikoksesta. Mutta Jeesuksen ristinkuoleman tähden meillä on mahdollisuus rauhaan hänen kanssaan. Sitä rauhaa kristinusko tietysti julistaa. Mutta sen voi saavuttaa vain parannuksenteon kautta. Niin että ihminen näkee oman syyllisyytensä ja vastuunsa Jumalan edessä ja etsii siihen apua Jeesukselta. Ei siihen voida päästä julistamalla synti sallituksi.

Ap toimii uskonnon opettajana peruskoulussa ja lukiossa ja olen kuule erinomaisen objektiivinen opettaja, mikä ei tarkoita sitä että vaikenisin tästäkään näkökannasta :D

Ja sinä "teologina" kyselet tällaiselta nettipalstalta, mihin sinun pitäisi liittyä erottuasi ev.lut. kirkosta. Etkö opiskeluissasi perehtynyt muihin kirkkokuntiin vai onko niin, ettei täydellistä lyödy muutoin itse oman perustamalla?

Mistä olet saanut tehtävän muistuttaa ihmisiä Jumalan vihasta? Eikös se pienoisevankeliumi ala: "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut... (ei siis vihannut). Jumalan rakkaus kutsuu ja puhuttelee ja sitä sanomaa kristityt on lähetetty viemään eteenpäin. Monen epätoivoisen ihmisen kysymys on, onko ylipäätään Jumalaa olemessa tai jos on, miksei Jumala auta ja vastaa pyyntöihin. Ja siihen haavaan sitten pitäisi ripauttaa päälle vielä suolakiteitä Jumalan vihasta. Jumalan pyhyyden tajuaminen vaientaa ihmisen ja saa hänet nöyräksi ihmisen paikalle, Jumalan saadessa Jumalan paikan.

Mitä ap, teet työksesi? Työskenteletkö ihmisten parissa?

Rakas kolmonen, ap on teologi ja kaiken lisäksi nainen. Ei ole ihmisten vihasta kyse vaan Jumalan. Totuudesta. Jumalan rakkaus ei ole halpaa.

ei yhtänä mitään muuta.. TE OLETTE PAKANOJA! ette kristittyjä.

Opetatte ihmisoppeja, jumala on teistä kaukana.

Asiallisesti enhan pakanoita ovat kaikki kristitytkin, jotka eivät ole juutalaisia. Vain juutalaiset ovat se Jumalan valittu kansa, joiden tulee noudattaa myös Vanhan Testamantin määräyksiä sen lisäksi että heidän tulisi uskoa Jeesukseen.. Me pakanakristityt olemme vähän niin kuin "vapaamatkustajia", jotka pääsemme helpolla Jumalan seulan läpi. Mutta ei kieltämättä niin helpolla kun luterilaisessa kirkossa nykyään yritetään uskotella. Mutta sama vika se on kaikissa isoissa kirkkokunnissa. Uskon kuitenkin että niitten kaikkien sisältä löytyy se oikeakin Jumalan kansa. Helpointa tietenkin olisi jos se olisi koottuna jonnekin yhteen paikkaan ;)

ap

ei yhtänä mitään muuta.. TE OLETTE PAKANOJA! ette kristittyjä.

Opetatte ihmisoppeja, jumala on teistä kaukana.

Minun teologiani lähestyy asioita toisesta näkökulmasta. Minä itsen kavahdan kaikkea toisten ihmisten "hyväntahtoista" höykyttämistä ja kysymysten ja vastausten tyrkyttämistä kunntelematta mitkä kunkin ihmisen omat elämän kysymykset ovat. Ei Jeesus ole vastaus joka kysymykseen! Syyllistäminen herättää vastareaktion ja ärsyyntymisen, mikä lukitsee korvat innokkaalta tuomiopäivän julistajan "ilosanomalta".

Minä ajattelen, että jokaisessa ihmisessä on kaipuu Jumalan yhteyteen. Toisten kristittyjen tehtävänä ei ole torpata sitä herkkää etsintää ja kyselyä (saanko ajatella vielä ihan itse, vaikka uskoisinkin Jumalaan, saanko nauttia elämän iloista tunnustavana kristittynäkin vai pitääkö minun panna kiristävä panta pään ympärille ja pukeutua juuttisäkkiin jne.). Jos ihminen kohtaa Jumalan rakkauden, hänessä herää pohdinta siitä, onko omassa elämässä jotain sellaista, joka hiertää ja vie kauemmaksi Jumalasta, mistä tulisi luopua, miten korjata elämää. Tähän ei tarvita ulkoapäin tulevaa tikulla osoittamista, vaan herkkäkorvaista kuuntelijaa (ystävää, ihmissuhdeammattilaista tai pappia tms.), joka luottaa siihen, että Jumala on läsnä, eheyttää ja hoitaa ihmistä tasapainoisempaan elämään. Ihmisen on mahdollista "tulla siksi mitä on" eli löytää ihmisyyden ja hyvän elämän ainekset sisimmästään. Raamatun tekstit, rukoileminen ja hiljaisuus muokkaavat ihmistä syvällisesti "uuteen elämään", missä Kristuksen elämän, opetusten, kuoleman ja ylösnousemuksen pohtimisessa ja sisäistämisessä hurahtaa hyvin ihmiselämä.

En siis itse ole kiinnostunut lähestymään asiaa siitä näkökulmasta, että ihmiset tulevat synnin tuntoon, katuvat ja pamahtavat uskoon, kun vain riittävästi ulkoapäin heitetään tuhkaa päälle ja vaaditaan parannuksen tekoa.

Paras tapa "huolehtia" kanssaeläjien ja kansakunnan pakanallisuudesta on rukoilla ja elää niiden ihmisten rinnalla ja tukena, joilla elämänmielekkyys ja itsearvostus ovat painuneet niin alas, ettei mistään löydy voimia korjata elämänsä suuntaa. Ei ne paljot sanat, vaan edes vähät teot.

Mihin on unohtunut nykypäivänä opetus siitä että Jumala on yhtä aikaa pyhä ja rakastava? Hän kyllä vihaa syntiä edelleen yhtä paljon kuin ennenkin ja vaatii verta majesteettirikoksesta. Mutta Jeesuksen ristinkuoleman tähden meillä on mahdollisuus rauhaan hänen kanssaan. Sitä rauhaa kristinusko tietysti julistaa. Mutta sen voi saavuttaa vain parannuksenteon kautta. Niin että ihminen näkee oman syyllisyytensä ja vastuunsa Jumalan edessä ja etsii siihen apua Jeesukselta. Ei siihen voida päästä julistamalla synti sallituksi.

Raamatun keskeinen sanoma on unohdettu ihan kokonaan. Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi. Naispappeja syritään, homoja ei suvaita. Mihin tämä maailma on menossa?

tietämättömiä Paholaisen työkaluja. Opiskelu kannattaisi, Paholainen ei pääsisiteidän kauttanne viemään kirkkoa vihan linjalle.

Ei ole ihmisten vihasta kyse vaan Jumalan. Totuudesta. Jumalan rakkaus ei ole halpaa.

kirkko noudattaa ihmisoppeja ei muuta.

Tai jos meinaat verioppia noudattaa, niin ota sitten käyttöön kaikki muutkin VT:n kummalliset ohjeet.



Naispappeutta taas ei Raamatussa kielletä. Kielteinen suhtautuminen siihen on vain yksi tulkinta asiasta.



Voithan toki erota kirkosta, mutta valitettavasti et taida löytää mistään täysin "raamatullista" seurakuntaa. Pitäisikö sinun perustaa sellainen itse?

paitsi ettei sekään ole alkuperäisen Raamatun mukaista. Sellaista ei olekaan, ei ole ollut edes silloin kun Raamattu on kirjoitettu (siihen kun on kulunut tuhansia vuosia, joten se ei kokonaisuutena ole milloinkaan ollut ajantasainen)

eihän siellä puhuta koko pappeudesta muutenkaan. "Nainen vaietkoon seurakunnassa" sanoi Paavalikin. Millä sen kumoat?

Ihan oikeasti, fanaattisuus on kautta aikojen uskonnoissa aiheuttanut vain sotia. Kaikki uskonnot on siten ihan perseestä. Luulen, että jos Jumala olisi olemassa, niin kyllä hän varmaan olisi suvaitsevainen ja sovitteleva, eikös hänelle pitäisi kelvata kaikki kadonneet lampaat sellaisenaan. Ota ensin malka pois omasta silmästäsi!



Siis Jumalalle avioerot, homoparit, abortit ja naispapit sekä ehkäisy on oltava ihan ok-juttuja. Oikeesti kuka ihme nykymaailmassa enää näitä edes vastustaa. Tehokas ehkäisykin on keksitty jo 100 vuotta sitten, haloo! Päätämme itse ruumiistamme ja seksuaalisuudestamme, koska meillä on siihen nykyään kykyjä, nämäkin asiat ovat kehittyneet. Ja eiköhän niiden kehittyminen ole ihan Jumalan antamaa lahjaa.



Lakia ja yhteiskunnan normeja on noudatettava ja siihen kuuluu mm. suvaitsevaisuus homoja kohtaan! Fanaatikot voisi roudata jonnekin korpeen elämään omaa ihanneyhdyskuntaansa. Aika pian taitaisivat olla toisiaan tappamassa, joten sillä niistä päästäisiin eroon. Eli sinne vaan ap:kin mukaan.

vain seurakunnan vanhimmista.



9.