5v istui 45min syömässä pientä lihapullan palaa.

tuttua juttua... valitettavasti...

Kyllä olen tyytyväinen. Aiemmin olisin karjunut punaisena ja silti lihapulla olisi jäänyt maistamatta. Nyt selvitin rauhallisesti miksi haluan, että lapsi syö sen pienen murun. Ja lapsi söi. Ei itkenyt, ei kiljunut, ei viskonut rukaa.

Mitä hyötyä tuosta on? Miksi lapsen pitää olla kaikkiruokainen?

Meillä on toiminut se, että pöydästä kaikki lähtee samaan aikaan ja se aika on kun minä olen syönyt. Jos sinä aikana ei syö sitä mitä on tarjolla, niin oma häpeä. Seuraava ruokailu on vasta sitten seuraavalla aterialla.



Me ei olla koskaan istutettu maratoneja eikä koskaan ole ollut pakko maistaa. Aterioiden välillä ei saa kuin vettä.

Tuo lapsi on muutenkin kuin luuranko. Jos saisi iotse päättää, söisi yhden makaronin ja lusikallisen jugurttia päivässä. Tai no herkut kyllä kelpaisi. On aika hankalaa varmaan tulevaisuudessa päiväkodissa jaksaminen, kun ei syö mitään. Yritän pikkuhiljaa ja perustellen totuttaa erilaisiin ruokiin. Kaikesta ei tarvitse pitää mutta syötävä on jotain.

Liha on omasta mielestäni ällöttävää, ja se on ollut sitä niin kauan kuin muistan. Mutta minunkin piti aina MAISTAA, ja 12 vuotiaana lopetin lihan syönnin kokonaan.



Maistatelkaa vaan tunti pöydässä, kohta hän ei syö enää mitään.

voi syödä hyvin,vaikka kotona ei mitään menisi.Meillä just ylinirso lapsi aloitti kerhon,ja kuulema joka kerta syö ison annoksen ruokaa kerhossa=)

Ja edelleenkin aikuisena syön mieluiten kasvisruokaa vaikka kyllä me ollaan ihan sekasyöjä perhe. Jos on jotain mun inhokkia niin otan mahdollisimman vähän ja syön kumminkin ettei lapset saa musta mitään huonoa esimerkkiä...

voi syödä hyvin,vaikka kotona ei mitään menisi.Meillä just ylinirso lapsi aloitti kerhon,ja kuulema joka kerta syö ison annoksen ruokaa kerhossa=)

Ja se on muuten taistelu, jonka vanhemmat aina häviää. En käsitä, että vielä 2000-luvulla ruuasta tehdään ihme numero.

Meillä viime vuonna 4-v istui välillä jopa tunnin pöydässä jonkun säälittävän kokoisen palasen takia ja tämän jälkeen AINA söi. On ollut lapsesta asti nirso ja haluamme, että tämä asia muuttuu. Sinnikkyys on palkittu, sillä nyt sama lapsi syö mukisematta kaiken kasviksista liharuokiin ja pitää näistä ruoista. Typeriä kommentteja täällä tyyliin "miksi lapsesta pitää opettaa kaikkiruokainen", sen takia, koska nirsous on ärsyttävää ja aikuinen nirsoilija on jotain aivan kamalaa. Ja he ivät sitä kyllä koskaan itse tajua, vaan kuuluttavat kovaan ääneen kuinka "en oo koskaan maistanu" jne.

Hyvä ap ja tsemppiä!

Katsoitteko tänään ohjelmaa jossa 29v mies ei ole 28 vuoteen syönyt lämmintäruokaa. Pienenä lapsena oli tullut jo traumoja kun pakotettu syömään. Laitto vähän meikäläistäkin miettimään.

Mä en tiedä, jos syömisestä ei tule tuollaista valtataistelua, niin lapset kyllä syövät sen minkä tarvitsevat.



Meillä siis on toiminut se, että ruoka-ajat on säännölliset, niistä ei lipsuta eikä muuta ruokaa saa kuin mitä on tarjolla. Kaikki meillä on kasvaneet miinuskäyrillä, mutta niin olen minä itsekin. Kasvavat kuitenkin ja se on tärkeintä.



Jos lapsi on alipainoinen, niin on tärkeää huolehtia siitä, että ruoka on ravitsevaa. Pakottaminen saattaa vaan johtaa entistä isompaan ongelmaan, koska ruoasta tulee valtataistelun väline.

symään pakottanut jatkaa vielä sen verran, että meillä on myös nuorempi lapsi, joka on alusta lähtien ollut täysin erilainen syöjä kuin esikoinen. Tämä syö kaiken mitä eteensä saa, kasvikset yms. Kaikki onb alusta lähtien tehty samalla tavalla, joten tuo syöminen on synnynnäistä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö nirsoa lasta voi opettaa syömään monipuolisesti.

Täällä on selvästi kaksi koulukuntaa ruokailuun. Toisessa lapsi päättää mitä, minkä verran ja milloin syö. Toisessa sitten aikuinen on kuitenkin perheen asioista vastaava ja päättää milloin, mitä ja edes suurinpiirtein minkä verran lapsi syö. Jos meillä vanhempi lapsi (murkku) saisi päättää niin aamu- ja iltapala jäisivät väliin ja päivällä syötäisiin linjalla hampurilainen, pizza, grillimakkara, pihvi jne. Kasvikset ja vihannekset jäisivät kauppaa. Päivän kokonaisenergiasta tulisi hyvällä lykyllä täytettyä reilut puolet; vitamiini, kalkkimääristä ei kannattaisi edes puhua. Nyt kun pakotamme myös tämän ronkelin syömään monipuolisesti, niin terveys pysyy edes siedettävänä ja kasvua tapahtuu. Riitelyä, ruokapöydässä istuttamista, järjen puhumista ym on koetettu. Totuus kun on, että aikuisena on hyvä tapa syödä mitä tarjotaan (myös niitä ei niin mieleisiä ruokia) eli opetella tavat jo nuorena.

Siis ei meillä ainakaan lapset päätä mitä syödään, vaan aikuiset. Meillä ei kuitenkaan riidellä ruoasta ja vanhemmat lapset ovat olleet aina aika kaikkiruokaisia, tosin määrät yleensä hyvin pieniä. Kasvavat kuitenkin kaikki.



Meillä ei sen sijaan pakoteta syömään, vaan jos ei syö, niin on ilman. Tarjottu on. Meiltä ei saa mitään ruokaa ruoka-aikojen ulkopuolella.



Mun mielestä moni menee just siinä harhaan, että alkaa antaa vähäruokaiselle ennakkoluuloiselle vaan niitä ruokia, joita joskus on mennyt. Sillä vain vahvistaa sitä, että muuta ei mene. Ja jos ruoan määrästäkin tulee valtataistelu, niin lapsi panee vastaan ainoalla keinolla mikä on eli kieltäytyy syömästä.

ei se voi muistaa jos 1 veenä on kerran "pakotettu" maistamaan.. ihminen ei muista tapahtumia ennen 2 ikävuotta. eli tuo dokkarin mies on tottunut tuon 28 vuotta syömään jotain valkoista leipää ja mitälie, niin eihän sitä nytkään osaa juuri muuta syödä. tekosyitä tosin on monenlaisia. jos sitä oltaisiin vaika 3-4 vuotiaana alettu totuttamaan ruokiin, niin osaisi varmasti syödä jotain "lämmintäkin" ruokaa. on kyl variaatioita monia.



15 maistelukertaa totuttaa lapsen viimeistään ruoan makuun ja jopa tykkäämään... usein ei tarvita kuin oari kertaa. kyllä sitä maistaa täytyy erilaisia ruokia ja makuja että tietää mistä oikeasti tykkää. maistaminen on just se a ja o lapselle, mutta ei pakottaminen. itse valitsee palan tai kaksi mitkä syö.