^ Ensikot vk 22 ^

Syre: mä todella uskon että ovuloin vasta verikokeiden jälkeen. Oireet ainakin olivat vasta myöhemmin sillä viikolla. Multa otettiin uudet verikokeetkin, mutta en ole vielä niistä tuloksia saanut.. Pitää varmaan ens viikolla soittaa ja kysyä. vaikka nythän tiedän mitä ne sanoo.

Toivotaan sulle nyt plussaa ja kaikille muillekin. Mäkin muuten kerkesin saada ajan lapsettomuustutkimuksiin viime viikolla. Tosin aika olis vasta ens syksynä. Toivotaan ettei tarvii sitä aikaa käyttää.



ON: Epäuskoinen olotila jatkuu. En ole tehnyt uusintatestiä, mutta ens viikolla pitää käydä apteekissa. Nippailee ja yöllä jopa herään kun alavatsassa jotain tapahtuu. Tätä ei tapahtunu viimeks. Paha olo miltei koko ajan ja tissit!! En kärsi nukkua kun tietyssä asennossa. Heräilen jatkuvasti, koska olen liikkuva nukkuja. Pyörin paljon ja nyt ei onnistu se. Kaikki tämä tuntuu ihanalta, koska ne konkretisoi tän plussan mulle. Odottelen koko ajan lisää oireita jotta uskoisin itse tätä.



HIRVEESTI PALJON PLUSSIA TÄNNE!!!! Ja ajetaan täti jonnekin missä pippuri kasvaa.



Irish jolla ei harmainta aavistusta missä mennään viikkojen osalta =)

Hyvää kesää kaikille!

Täällä täti alkaa tehdä lähtöään, ellei päätä jäädä uudestaan vielä kylään kuten viime kierrossa... Tällä kertaa todella niukat ja kivuliaat kuukautiset, joka on mulle hyvin epätavallista. Yleensä just ennen tädin tuloa & ekana päivänä vähän kramppaa, mutta ei mitään sellaista, mistä ei yhdellä tavallisella särkylääkkeellä selviä. Tällä kertaa vähän toisella tavalla, eli pe-la niin kauheat kivut, ettei mikään lääke auttanut, ja siihen sitten päälle vielä kuvotus ja tuskanhiki siitä kivusta, niin ehkä vähän saa kuvaa, mitä täällä kävin läpi. Ei siis niin pahaa kuin joiden kohdalla saa kuulla (sairaalareissut yms) mutta omaan kroppaan nähden todella kipeä... Lisäksi iho on mennyt aivan kamalaan kuntoon, mulla on otsa ja posket täynnä pientä näppylää, selässä vähän isompaa ja leuassa on kunnon "vesuvius" odottamassa purkautumista...



Ensi viikolla on aika gynelle, jos ei muuta niin täytyy pyytää jotain kunnon lääkettä noihin kipuihin, etenkin jos jatkuvat tulevaisuudessa. Tätä kiertoa jaksaa ehkä vähän piinailla, vaikka päätin että nyt otan rauhallisesti, ja se vauva tulee jos on tullakseen. Lämpöjen seurantaa jatkan vielä kun pystyn, ennen lomia kun on vielä säännöllinen rytmi, ja voi olla että käytän ostetut ovistikut pois, mutta muuta en tässä kierrossa jaksa. Sen jälkeen alkaakin sitten piiiiiiitkä kesäloma, joten silloin on muutakin mietittävää kuin kierto ja raskautuminen ;)



Tulipahan omanapainen viesti, mutta tätähän tämä välillä on...



marjapensas

Ei sit viime kierrosta tullut vauvaa ei. Mulla oli aivan ihme oireet. Ennen kun menkat alkoivat, mulla oli migreenityyppistä päänsärkyä, jota seurasi huimausta ja pahoinvointia. Ja lämpöäkin. Olin tosi kipeä kunnes menkat alkoivat kp 25:na eli 24:ään jäi viime kierto (vaihdellu tän vuoden puolella 24-28 pv). Menkkakipuja ei ole ollut ollenkaa, vuoto on suht niukkaa ja muutamia limppejä tullut. Tosi outoa.



Itkeä tihrustin pikku kännissä (niin, lupasin vetää perseet olalle jos menkat alkaa ja näin tein) sitä et ei taaskaan tärpännyt. Eihän me nyt silleen tosissaan olla yritettykään, mut silti olin pettynyt. Mitä mies siihen.. ihanasti että "jätetään vaan ehkäsy kokonaan pois ja kattellaan, ei tässä kiire oo". Mikä on totta. Järkevämpää ois vaan hieman ootella.



No, minä siihen että "ei tasan jätetä, mä haluan käydä kesällä vielä terassilla ja viettää jussia kavereitten kans jne". Saa nähdä siis miten käy.. Mutta vois kyl ainakin tän kesäkuun pitää taukoa, sillä oli aika rankkaa kuitenki koko ajan toivoa ja oottaa et onko tärpännyt vai ei. Nämä nyt on varmaan täällä monelle tosi tuttuja fiilareita.



Ja oishan toi hyvä jättää viä muutama kk omalle kropalle aikaa tottua kilpparihormoonin isompaan annokseen niin se pääsis tolpilleen sitä myöden.



Kuitenki viimestään loppukesästä sit alotetaan varmaan kunnolla yrittämään.

(Varoitus, viestini on liian pitkä joten se on pakko laittaa osissa...)



Loman ja Kissin keikan jälkeen paluu arkeen on taas tapahtunut ja olo on sen mukainen (eeeeeeeeeeii jaksa...) Viikko Roomassa oli ihana vaikka vettä satelikin päivittäin ja halpis hotellimme suihku meni loppuviikosta tukkoon. Työasiat ja vauvanhankintapiinailut jäivät kuitenkin Suomeen joten niiltä osin loma oli erittäin onnistunut. Tärppipäivät osuivatkin matkalle tai ihan heti sen jälkeen ja nyt on ihan suunnaton piinailu käynnissä..



Onko kukaan muu samassa tilanteessa? Asia pyörii päässä koko ajan ja olen saanut kehitettyä itselleni jo lieviä oireitakin... Puuh, pitäis vielä jaksaa odottaa loppuviikkoon ennen kuin on järkeä testata. Ei meinaa nyt tämä töihin keskittyminen onnistua lainkaan.



Irish 79:lle älyttömän isot onnittelut plussan johdosta! IHANAA!! Koeta nyt vaan pysyä hyvillä mielin ja ottaa päivän kerrallaan. Raskausoireet on varmaankin aika kamalia mutta samalla ihania, koska sillälailla odotus konkretisoituu. Miulla ei niissä kolmessa kesken menneessä raskaudessa missään ollut suuren suuria oireita joten en siksi osaa asiaan oikein ottaa kantaa, mutta itsekin kovasti odotan niitä :)



Danja 80: Kivaa että gynekäyntisi oli mukava ja sait kysymyksiisi asiallisia vastauksia (vaikka näihin asioihin ei taida oikein vastauksia ollakaan..)



Jatkuu toivottavasti seuraavassa viestissä...

Syren kanssa olen kokenut samanlaisia tuntemuksia, eli muiden plussat, vauvamahat ja vauvat ahdistavat, ärsyttävät ja suututtavat, vaikka tajuan ettei muiden onni ole multa pois. Niin sitä vaan pettyneen mieli on kavala :( Ekan km:n jälkeen oli kerrankin todella pitelemistä, etten laukaissut muutamaa valittua sanaa kassajonossa edessäni olevalle pariskunnalle kun säteilivät kassaneidille, ettei hihnalla oleva pehmolelu ole kärryissä istuvalle taaperolle vaan tulevalle vauvalle... (kävi ilmi että plussattu oli ihan juuri). Muutamia törkeitä "eikös teillä olisi jo hyvä aika lapsille" kommentteja on saanut kuulla kanssa ja ihan oudoissa tilanteissa (kuten keskellä palaveria korvaan kuiskaten) ettei ole päässyt sanomaan kunnolla takaisin. En voi mitään, että on olo, että minulta on lopullisesti viety pois jotain palauttamatonta, ensiraskauden onni ja varmuus siitä että plussan jälkeen kaikki menee aina hyvin ja lasketun ajan lähellä taatusti saa syliinsä oman pienen nyytin. Huh kylläpä taas nousi pintaan tämä tuska ja katkeruus... Sori.



Christina 84: sinulla on kai ollut vähän samanlaisia tuntemuksia vauvojen ja vauvamahojen suhteen mutta onneksi viikonlopun juhlat menivät loppujenlopuksi hyvin. Voit onnitella itseäsi hyvästä suorituksesta, joka ei varmastikaan ole ollut helppo!



Sinullako on tälle kesälle kaasoilu-urakka? Toivotan onnea ja otan osaa... :) Minulle jäi viime kesäisestä kaasoilusta huonot fiilikset: morsian (mieheni sisko) pyysi minut kaasoksi jo edellisenä talvena ja kun eka plussa tuli pyysin häntä valitsemaan toisen henkilön tilalleni koska la olisi ollut juuri ennen häitä. Km:n jälkeen hän kuitenkin pyysi minua uudelleen ja minä sitten lupauduin toistamiseen (jälkeenpäin on minulle sanonut, että silloin ekan plussain aikaan hän aavisti että kesken menee, eikä kai siksi ketään muuta pyytänyt...) Toinen plussa ei sitten kaasoiluja haitannut, mutta toinen km tekikin jo tiukkaa (tapahtui 2 viikkoa ennen polttareita) Näin jälkeenpäin ajatellen minun olisi siinä vaiheessa pitänyt viheltää peli poikki ja surra menetykseni rauhassa (koska nyt en ehtinyt asiaa käsitellä lainkaan ja homma kostautui ensin häiden aikaan kamalilla vatsakivuilla ja muilla (psyko)fyysisillä oireilla ja lopuksi syksyllä kolmannen km:n jälkeen pitkänä sairaslomana ja masennuksena). Polttarit menivätkin ihan poskelleen vaikka kaikkeni yritin, morsio itse oli ko. päivänä kun sitruunan niellyt eikä mikään, mitä olimme järjestäneet, miellyttänyt (hänen käytöstään ihmettelivät myös morsion ystävät). Hääjuhla meni jotenkuten vaikka sieltäkin taisi vähän sanomista tulla. Oletko kaasovastuussa yksin vai onko teitä useampi? (omalla kohdalla olisi helpottanut kovasti jos olisi voinut jakaa vastuuta enemmän muille, mutta bestmaninkin tapasin ensimmäistä kertaa päivää ennen häitä!) Toivottavasti teillä juhlat sujuvat paremmin (olen kyllä varma että niin käy!)



Marjapensas: Ajoittuuko sinulla iho-ongelmat johonkin tiettyyn vaiheeseen kiertoa? Miulla iho kukki kamalasti juuri ennen lomaa joten ajattelin, että siihen voisi olla osasyynä myös stressi?? Tauko yrityksessä tekee oikeasti hyvää (jos siihen vaan pystyy) Me pidettiin se kk sitten ja oli todella ihanaa olla kerrankin varma jostain ja täysin ilman piinailuja loppukierrosta.



Onnellinen84: Miulla kolme vuotta sitten häävalmistelut imaisivat aivan täysin mukaansa (tosin järjestettiinkin juhlat 3 kk varoitusajalla) Mutta mites lyökö hääpiinailu vauvapiinailun ohitse?? Lyhyestä kierrosta ei varmaankaan kannata kamalasti huolehtia, kroppa kun kuitenkin toimii omaan tahtiinsa ja tunnetusti on kovin arvaamaton (vai onko sulla kierto aina kovin säännöllinen?). Jotenkin huvittaa miten sitä itsekin pillereitä käyttäessä välillä pelkäsi että vahingossa tulisi raskaaksi... Nyt olen tullut siihen tulokseen että kyseessä on vain villi legenda eikä sitä koskaan tapahdu...! :p



Ainoanis: Ymmärrän täysin. Kropasta on tullut aika oikullinen kumppani, eikä mihinkään omiin tuntemuksiin voi oikein luottaa... Mitä ehkäisyä olette käyttäneet? Piinailu on tosiaankin rankkaa joten tuo tauko yrityksessä tekee oikeesti hyvää, mutta jos pystyy rennolla otteella menemään päivän kerrallaan ei kai siitäkään haittaa ole, vauva tulee jos on tullakseen..



Huh, mikä viesti... meniköhän kommentit ja kirjoittajat nyt onnellisesti sekaisin??? Nyt on kai kuitenkin pakko psyykata ajatukset jonnekin ihan muualle





T: Zeria kp 28/29-32 (yritys aloitettu heinäkuussa 06)

*zeria*: joo, tiedän liiankin hyvin noi itsenkin yllättävät negatiiviset ja surulliset tunteet. Olen purkanut sekä tähän että edelliseen ketjuun varmaan jo liikaakin tuntojani. Kiitos vielä kerran teille kaikille tuestanne ja myötäelämisestä, se on ollut todella tärkeää. Keskenmenosta tulee ke täyteen 2 viikkoa. Välillä vain tuntuu, että muille plussaaminen tietää 100% varmasti auvoista onnea ja riemuparaatia koko 40 viikon ajaksi. Mä sen sijaan pelkään kaiken aikaa, että vuoto alkaa ja sitä pientä alkua ja toista viivaa testissä ei enää seuraavana päivänä olekaan. Kaiketi tässä tilanteessa on kaikkein suurin palvelus itselle yrittää pitää ajatukset valoisina, pitää itsestään hyvää huolta, tehdä mukavia asioita ja nauttia kesästä. Suru vaatinee aikansa ja tilansa, mutta en halua jäädä siihen makaamaan ja katkeroitua, vaikka asia onkin edelleen hyvin kipeä ja päivittäin mielessä.



Olen yksin kaasona, häät ovat parin viikon päästä. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin rennolla otteella :koputtaa puuta:, morsian ollut rauhallinen ja järjestelyt sujuneet omalla painollaan :)



Aivan ihanaa, kun on näin kesäinen ilma :x



Christina kp 13/28-33

*zeria*: puit hyvin sanoiksi ajatuskeni ensiraskauden onnesta. Sitä miettii, jos joskus vielä onnistuu, millaista jännitämistä, pelkoa ja epävarmuutta siitä tulee. Kirjoitin edelliseen pinoon aika paljon tästä viimeisimmästä km:sta. Elämänilo oli aika tavalla kateissa usean päivän ajan. Hyvä, että jaksoi hengitää sisään ja ulos ja itkeä. Vaikeaa tässä on ollut myös se, että asiasta on niin vaikea puhua kenellekään. Ainoastaan mies ja pari ystävää tietävät. Mies on ollut aivan mahtava; kuunnellut, lohduttanut, tukenut parhaalla mahdollisella tavalla.



Millainen tilanne sinulla on noin muuten yrityksessä? Oletko hakenut/saanut tilanteeseesi apua?

Zeria, me käytetään ihan kondomia silloin kun käytetään :D Mitään hormonaalista ehkäisyä en ole käyttänyt yli kahteen vuoteen ja kuukautiset on tulleet säännöllisesti pillerien lopettamisen jälkeen, kierto on vain vaihdellut.





Nämä viimeisimmät kuukautiset olivat tosi merkilliset. Kierto tosiaan 24 pv, ennen menkkoja kamalat oireet (migreenityyppistä päänsärkyä + pahoinvointia yms ekaa kertaa mun elämässä) ja kuukautiskipuja ei ollut ollenkaan. Menkat kesti 2 pv.. Eli nyt siis kaiken järjen mukaan KP3.





Ja juu tuntuu tyhmältä valittaa parin yrityskerran jälkeen epäonnistumista kun huomasin sun allekirjoituksen, yritystä kohta 2 vuotta.. Tsemppiä kovasti sinne. Mä koitan olla järkevä.





Musta tuntuu että me jatketaan yrittämistä mahdollisesti heinä-elokuussa. Se olis järkevämpääkin, vaikka ei heti tärppäis niin vauva syntyis sitten kuitenkin vasta kun mieskin pääsee muuttaan tänne kokonaan (nyt siis lomat ja viikonloput ja niin paljon ku muuten koulultaan pystyy).





Mut ihmeesti myös meidän tunteita toisiamme kohtaan on syventänyt se että kumpiki on valmis tähän vauvajuttuun. Mä ainakin oon niin in-laav... <3

Hengissä ollaan ja edelleen mukana Ensikoissa, vaikka en ole juurikaan nyt kirjoitellut. Vapaapäivää viettelen, viime viikko oli kuusipäiväinen ja vei mehut aika tehokkaasti... Tällä viikolla kerkeää onneksi lomailla vähän enemmän, kolmenä päivänä vaan töitä.



Irish:lle suuresti onnea, ihanaa <3 !!! Paljon kaikkia tykötarpeita vauvanalulle ja kaikkea hyvää seuraavalle 9:lle kuukaudelle :)

Jännä, että tämmöisiä "ylläri"-raskauksiakin aina välillä ilmenee! Missä vaiheessa aloit oikein epäillä, että saattaisit olla raskaana? ;) Vai ajatelitko, että mieli & keho tekee tepposet? Raskausviikoista ei siis taida olla tarkkaa tietoa, mutta tulehan tänne sitten raportoimaan?!



Terkkuja vaan kaikille muillekin Ensikoille! Ja paljon tsemiä meille näin kesän kynnyksellä ;)



-baulie-

kp 6

(täti ei ole vielä kunnolla poistunut paikalta...)

Väärä nappula sormen alla=)

baulie mä tosiaan ajattelin että mun pää on menossa ihan pehmeeks kun oireita alko tulemaan. Mulla oli tiedossa ovuloimattomuus ja en uskonut sitä tähän kiertoon tulevan vaikka olin oireita siitäkin tuntevinani. Viime viikon kärvistelin ja yökkäilin yms. Todella paha olo ja menkkatuntemukset oli mahtavat. Ei vaan vuotoa tullut ja olotila paheni koko ajan. Ihan huvikseni yks aamu testasin ja uskoin loppuun saakka että negatiivinen se on. Kyllä itku tuli kun sitä tikkua tiirasin. Pakko oli mies herättää samantien katsomaan. Viiva oli niin vahva että sen näki jopa hämärässä makuuhuoneessa ilman valoja=)



Tämä oli todella ylläri, mutta erittäin toivottu sellainen. Tuleva mummokin oli pudota penkiltä kun kerroin. Muile ei vielä olla puhuttu mitään, koska km kummittelee mielessä. Äitini tietää mun edellisestä raskaudesta ja tuntui vaan hyvältä saada kertoa, että ehkäpä tästä nyt jotain hyvääkin tulee..



Irish

Christina: häävalmistelut on ihan hyvällä mallilla. Kutsut on saatu juuri lähetettyä ja nyt odotellaan ilmoittautumisia;) Kaikki tärkeimmät on hoidettu oikeastaan, että loppu on sellaista viilausta ja tarkempaa suunnittelua.



Hienoa, että sulla on jo noin hyvä asenne vaikka km:sta ei ole vielä kun pari viikkoa. Onneksi on tosiaan kesä, niin on paljon parempi fiilis kaikin puolin;)



Irish: eipä taida olla tarvetta toiselle testille sinulla, kyllä se ihan totta on että olet RASKAANA:D Ihana, kun osaat nauttia noista toisaalta ikävistä oireista. Se kertoo juuri siitä, että vauvaa on odotettu pitkään ja hartaasti. Mutat kyllä kannatti odottaa ja jaksaa yrittää;)



zeria: ei olis voinut kyllä huonompaan aikaan sulla keskenmenot tulla. Koskaanhan sille ei tietenkään hyvä aika ole, mutta tuossa tilanteessa on erityisen vaikeaa kun on "pakko" jaksaa olla toisen tukena ja keskittyä hääjärjestelyihin.. Onneksi siitä selvisit ja olet taas tolpillasi:)



Häitä ruvettiin jo vuosi sitten suunnittelemaan, joten on nyt ihan hyvällä mallilla. Välillä otan siitä stressiä, mutta eiköhän ne häät saada järjestettyä.. Odotan vaan innolla, että hääpäivä koittaa ja saa vihdoin nauttia odotetusta päivästä:) Ei voi kyllä sanoa, että hääpiinailu menisi vauvapiinailun ohitse, piinailen molempia tasapuolisesti:D Tietysti mitä kiireempi on häiden kanssa, sitä vähemmän ehtii piinailla vauvaa. Mikä on ihan hyvä asia, koska muuten en varmaan muuta ajattelisikaan kun vauva hanketta:) Ehkä tuon viime kierron lyhyys ihmetytti juuri siksi, kun on ennen ollut niin tasainen. Tässä välissä on kuitenkin jo pitkään ollut hormonaalinen ehkäisy käytössä, joten ei varmaan ole ihme ettei kroppa käyttäydy enää samaan malliin kuin ennen.



Tsemppiä piinailuun, zeria!



ON: kp 13/yk4 ja taitaa olla ovis tulossa tai menossa. En ole siitä oikein perillä, koska se on:) Tissit on taas ollut arat, niin kuin joka kierrossa. Pupuiltu on aika hyvin, taisi jäädä vain yksi päivä väliin. Vielä kellistän miehen joka päivä ennen hänen lähtöä matkalle lauantaina;) Ihanaa, kun ennen niin vastenhakoinen ja hieman pelokas mieheni tekee nykyään aloitteen pupuilulle, vaikkei pupuilu fiilistä kauheasti olisikaan:) Voi kun se pieni jo saisi alkunsa..

tunnustan=)

tein eilen uusintatestin kun on epäuskoinen olo. Ihan kirkkaasti kaks viivaa ja tunti edellisestä vessakäynnistä. Tulos tuli ihan muutamassa sekunnissa esiin. Pakko kai uskoa nyt. Toivotaan tärppiä teille!!!

*Irish*: Onnea, vielä kertaalleen :)



Omaa napaa: Meillä miehen päätöksestä tää kierto meneekin yritystaukoa pitäessä. Toisaalta voi tehdä ehkä hyvää joo, mutta toisaalta.. Onnistuminen ja oman lapsen saaminen tuntuu taas kerran niin mahdottoman kaukaiselta.



Kesäistä plussatuulta +++

Voi että, meitsi piinailee täällä nyt oikein urakalla... Kärsimätön kun ole testasin tänäaamuna vaikkei mulla aiemminkaan oo plussat näkynyt kun sitten kun menkat on aika paljon myöhässä. Nytkin ekaks katoin että puhdas negahan se sieltä taas tupsahti, mutta sitten tarkkasilmäisenä olin näkevinäni (ihan sen puolen tunnin tarkasteluajan lopulla tosin) haamuakin haamumman viivan!!



Edellisenä yönä muuten unessani oli haamuja/henkiä tms, pikkuvauva (ei tosin minun), koira (ei sekään minun) ja entisen työkaverini äiti(!). Ja nämä kaikki meillä kotona ihan omin nokkineen kutsumatta. Outoa...



Voi että... Miten nämä muutamat päivät voivatkin olla niin tuskaisia??? Kuvittelen itselleni oireita mutta samalla odotan kokoajan tätiä saapuvaksi. Huomenna en testaa mutta ehkäpä sitten lauantaina..



Christina84: Näinä piinallisina hetkinä voin vaan todeta että on siinä tauossakin hyvät puolensa. Nauti siitä :)



No koetan taas keskittyä töihin vaikka kokoajan ajatukset karkaa jonnekin muualle...kumma juttu.. =)



Zeria kp 31/29-32

zeria: Toivotaan että se näkemäsi haamun haamu olisi tuloillaan oleva plussa! Tsemppiä jännäilyyn!



ON: Päätin olla menemättä siihen luokkakokoukseen. Tänä kesänä on ainakin neljät eri juhlat joten jostakin päästä piti "kuluja" vähän karsia ja toi luokkakokous oli sitten helppo päätös kun bensan hinnat ovat mitä ovat X-(



Tämän asunnon kohtalosta ei edelleenkään ole kuulunut mitään joten alkaisin vähitellen olettaa että se ostaja päätyi johonkin toiseen taloon; hyvä meille siis, eli emme saa häätöä :)



Painonpudotusasioihini en ole aivan tyytyväinen. 26.5 verrattuun tulokseen paino näytti nyt VAIN -300g :( Tosin tuossa välissä oli menkatkin ja nesteturvotus taisi jäädä pysyvästi kun neste% lukema oli edelleen normaaliin verrattuna +0,4%.



Kierron puolesta elellään lähes puoliväliä ja tänään olisi tarkoitus aloittaa tikutus apteekista ostetuilla ovistesteillä; gyne kun suositteli niitä kokeilemaan halpatestien sijaan...

Viimeyönä myös tunsin ja huomasin ensimmäistä kertaa limatulpan irronneen; ällön näköinen limainen klöntti. Eli ovis lienee todella lähellä... Tänään tai huomenna pitäisi siis mies kellistää makkarissa ;)



Danja, kp 11/27-30, yk10

Jos tää ei oo ovisplussa niin mie olen erkki :p

Tähän asti olen käyttänyt netistä tilattavia halpoja testejä enkä ole kertaakaan saanut testiviivaa tummemmaksi kuin kontrolliviiva. Olihan noi testit apteekissa kalliita mutta ovat näemmä hinnan arvoisia.



Danja, kp 12/27-30
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=1a6be19a-33f3-11dd-a840-…!

*Danja*: tuon näkisi vaikka korvallaankin, mahtavaa :) !!



Omaa napaa: Tämä yllättäen puskista tullut ohisektorikierto tuntuu tekevän entistäkin vaikeammaksi vauvojen ja vauvamahojen näkemisen, niistä puhumisen tai edes aiheesta käytävän keskustelun seuraamisen vierestä. Vaikea yrittää olla edes suunnilleen normaalisti vaikka sisällä kuohuu. Tästä onkin ollut tässä ketjussa jo aikaisemminkin puhetta, joten toivottavasti tiedätte, mitä tarkoitan. Siinä vaiheessa, kun tätä tyhjän sylin suremista on tietyllä tavalla kestänyt 8kk (varsinaisessa yrityksessä tämä kierto olisi ollut 3.) miettii, miten pitkään ja mitä kaikkea pitääkin jaksaa. Sen sijaan vaihtoehtoja ei taida edes olla, vaan yhä uudelleen on purtava hammasta ja koitettava kaivaa jostain sisua ja edes hippuselinen positiivisia ajatuksia.



Muuten, olisko kellään vinkkiä, mistä saisi mahd edullisesti ruusunterälehtiä häitä varten? Morsian on toistaiseksi vielä jalat maassa ja järki päässä, ehtii vielä varmaan villiintymään ensi viikon aikana :D



Christina kp 18/28-33

Ihanaa viikonloppua, ja Danjalle ovisplussasta onnea, nyt tuon kun hyödyntää kunnolla, niin tiedä mitä tapahtuu!!



Christina, me juuri lopeteltiin polttarikansion askartelu, ja samalla mietittiin myös miten hääparin kämppä koristellaan hääyöksi (menevät kotiin silloin). Mekin mietittiin noita ruusun terälehtiä, mutta yksi tytöistä kertoi että ne liiskaantuvat helposti ja sotkevat paikkoja, joten me päädyimme siihen, että ostetaan vain ruusuja, joita sitten laitetaan maljakoihin ympäri kämppää. Ainakin meidän lähimarketista saa halpisruusuja, jotka maksavan n. 3e/10 kpl. Suhteellisen rauhallista täälläkin, mutta saas nähdä mitä ensi viikko tuo tullessaan, kun morsian on vielä lomalla silloin....



Raskautumisen suhteen olen itse yrittänyt ottaa tosi rauhallisesti, ja vähän on tullut sellainen olo, että se vauva tulee jos on tullakseen, eihän tässä mikään kiire vielä ole. Olen jättänyt myös kaikki stressiä lisäävät apukeinot pois, paitsi lämpöjä olen vielä mittaillut kun on vielä arkirutiinit ennen lomia. Mutta ei greippimehua, ovistikkuja, jokahetkistä kalenterin katsomista. Ainakin itsellä on rauhallisempi ja stressittömämpi olo. Ensi viikon gyne vähän jännittää, mutta toivottavasti noihin menkkakipuihin saa kunnon lääkkeet, että pystyy elämään suht normaalisti myös silloin.



Kyllähän se vauvojen ja raskaina olevien mahojen näkeminen herkistää, mutta toisaalta olen yrittänyt ajatella sitä niin, että kyllä se meillekin joskus tulee, kun noille kaikille muillekin se on onnistunut. Tässä kuussa toivon tietysti raskautumista, mutta toisaalta en ehkä usko siihen, kun ei oikein ole edes jaksanut sen kummemmin pupuilla, ainoastaan silloin kun on tehnyt mieli. Tätiä siis odotellaan juhannuksen paikkeilla, kivaa mökkeilyä siis tiedossa :/ Siellä myös raskautuneita naisia, mutta jos se vaikka tarttuisi kun tiivisti vietetään aikaa yhdessä ;)

Tuulettelin tuossa perjantaina vahvaa ovisplussaa ja hyödynsimmekin sen ;)



Kuitenkin myös eilen lauantaina sain taas ovisplussan. Kummallakin kerralla siis testiviiva oli vahvempi kuin kontrolliviiva (testit tehty lähes samoihin aikoihin illalla). Tänään en ole vielä tehnyt.

Jos kuitenkin menee kalenterin mukaan 28pv kierrolla (säännöllinen kierto 28-29pv) niin mulla olis ovis kp15 eli huomenna... Eikös silloin tuo perjantain ovisplussa täsmäis...? Ja pupuilu oikeaan aikaan..?



Jos kuitenkin oikea ovisplussa olikin eilen ja pupuilua oli siis toissapäivänä ja jos vielä tänään niin eiköhän tässä kierrossa pitäis olla erittäin hyvät mahdollisuudet...



Hohhoijaa mitä rakettitiedettä tämä :/



Danja, kp 14/28-29 (1. kerran 30 ja 27), yk10

Irish: Onnea Plussasta!

Danja80: Onnea Ovisplussasta, nyt tsemppiä.



ON: Täällä ei sitten näköjään maltettu odottaa sinne heinä-elokuulle. :D Eli tämäKIN kierto menee sitten jännäämiseksi. Ja samahan se on ny sitten antaa loppukierronki mennä ilman ehkäsyy kun tälle linjalle mentiin.