Tylyttäjä-äidit puistossa
Taas eilen huomasin tämän. Puheliasta, myös vieraammille juttelevia 3-4-vuotiaita pidetään ärsyttävinä!
Lapseni ovat iloisia, puheliaita ja seurallisia. Eivät siis sisäänpäinlämpiäviä. Ottavat kontaktia toisiin ja hakeutuvat puistoissa myös uusien tuttavuuksien seuraan.
Jotkut 1-4-vuotiaiden vanhemmat mulkkaavat lapsia pahasti jos tulevat juttelemaan. Ei vastata tervehdykseen ja oletetaan että omat lapset ovat vain tuttujen lasten kanssa.
Eilen 2 tällaista mammaa poikineen vetäytyivät kauemmaksi kun lapsemme tulivat juttusille ja yrittivät tutustua heidän lapsiinsa. Toinen pojista tokaisi että "mitäs siinä hymyilet, ei täällä saa nauraa".
Mammat alkoivat pian tekemään lähtöä todeten että lähdetään jonnekin missä voi olla rauhassa.
TOSI JUNTTISUOMALAISTA.OPETETAAN LAPSETKIN YHTÄ KUPPIKUNTAISIKSI ja UMPIMIELISIKSI KUIN ITSE OLLAAN.
Kommentit (38)
Mikä helkkarin hyve se on, että jaarittelee onko ilmoja idellyt juttuja tuntemattomien kanssa. Saan ihmiskontakteja ihan riittävästi töissä ja tuttujen kesken
Yleensä nämä hölö kakarat on niitä, kun ei tajua yhtään milloin olisi syytä pitää suu kiinni.
Ei silläkään pitkälle pötki, että suoltaa suustaan ulos kaiken mitä ajattelee ja ryykää vastaamaan muiden puolesta. Se se vasta on huonoa käytöstä.
Että oikein vertaat itseäsi johonkin 5-vuotiaaseen nassikkaan? Meilläpäin aikuiset ja lapset painii eri sarjassa kypsyyden suhteen.
Mistähän se johtuukaan, että juuri pienessä Suomessa on tapahtunut koulumurhia? JOHTUUKO SE SINUSTA?
joko "kehuvat" itseään esim.kato mää osaan tai kyselevät typeriä esim. miksi sulla on tuollainennenä) .
Oma tyttöni on just tämmönen. Höpisee ties kelle kaikki asiat ja näyttää kaikki temppunsa. On välillä rasittavaa, mut yritän parhaani, että vähän hillitsisi ja ohjaan muihin leikkeihin.
kaikenmaailman "kakaroiden" kanssa ovat itse jotain white trasheja jotka eivät eläissään ole kuulleet sivistyksestä ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Sääliksi käy teidän lapsia joista tulee korkeintaan kioskiryöstäjiä noilla kasvatumetodeilla.
joko "kehuvat" itseään esim.kato mää osaan tai kyselevät typeriä esim. miksi sulla on tuollainennenä) .
Oma tyttöni on just tämmönen. Höpisee ties kelle kaikki asiat ja näyttää kaikki temppunsa. On välillä rasittavaa, mut yritän parhaani, että vähän hillitsisi ja ohjaan muihin leikkeihin.
Sille selittää, että ehkä tuntemattomis ei niin kauheasti kiinnosta sun temput ja ei saa kysellä toisesta ihmisestä esim. vammasta.
Näin olen toiminut omieni kanssa.
keskieuroopassa, yhdysvalloissa, eteläamerikassa... missä vain muualla kuin Suomessa sitä jutustelevaa ja hymyilevää perhettä pidettäisiin normaalina ja sitä tuppisuista, naama peruslukemilla olevaa ja ihmisiä karkaavaa perhettä kylmänä, epäsosiaalisena, epäkohteliaana ja outona... olisi kiva kuulla ulkomaanmammojen mielipide tähän. =)
[/quote]
Sille selittää, että ehkä tuntemattomis ei niin kauheasti kiinnosta sun temput ja ei saa kysellä toisesta ihmisestä esim. vammasta.
Näin olen toiminut omieni kanssa.
[/quote]
"Älä nyt vaan luule, että oisit jotain, ketään ei kiinnosta kuka sä olet". Kuinka surullista.
kaikenmaailman "kakaroiden" kanssa ovat itse jotain white trasheja jotka eivät eläissään ole kuulleet sivistyksestä ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Sääliksi käy teidän lapsia joista tulee korkeintaan kioskiryöstäjiä noilla kasvatumetodeilla.
antaa lapsensa häiritä muita? Kohtelias voi olla. Vaikka ei koko kuapungin lapsista jaksakkaan innostua.
Opettaisit lapsellesi tapoja niin ei tarvisi loukkaantua siitä, että joku haluaa istua ajatuksissaan mielummin, kuin kuunella sun lapsesi juttuja.
Tervehdin toki, jos joku tervehtii ja vastaankin, mutta minulla on niin harvoin aikaa istuskella omissa ajatuksissa, että puistossa teen sen mielelläni ja lapsethan toki saavat leikkiä keskenään.
Sille selittää, että ehkä tuntemattomis ei niin kauheasti kiinnosta sun temput ja ei saa kysellä toisesta ihmisestä esim. vammasta.
Näin olen toiminut omieni kanssa.
"Älä nyt vaan luule, että oisit jotain, ketään ei kiinnosta kuka sä olet". Kuinka surullista.
Kyllä näitä itse riittoisia lapsia näkee ihan tarpeeksi ja elämä muuttuu kovaksi, kun heille selviää, että eivät olekkaan niin erityisiä, kun äiti on antanut ymmärtää.
Kyllä lapsi sen tajuaa, että läheiset häntä rakastaa vaikka puiston tätiä ei kiinosta hänen temput.
Mitä sä haluat että tekisimme siellä puistossa?? Odotatko että keskustelemme lapsesi kanssa siellä?? Kyllä mä hei sanon jos joku lapsi tulee sanomaan hei. Mutta en mä todellakaan jaksa alkaa pälättää jotain vieraan lapsen kanssa, etenkin jos mulla on kerrankin aikuisseuraa puistossa. Muttta etkö pelkää että tämä tuttavallisesti aikuisten kanssa pälättävä lapsi on suuressa vaarassa?? Siellä saattaa olla vaikka mitä namusetiä liikenteessä ja lapsesi juttelee niiden kanssa, oh jeah!
Mikä siinä oli typerää?
Siis lapsistahan valtaosa leikkii mielellään vieraampienkin lasten kanssa. "Ei täällä saa hymyillä"? Oiskohan provo...
Mitä sä haluat että tekisimme siellä puistossa?? Odotatko että keskustelemme lapsesi kanssa siellä?? Kyllä mä hei sanon jos joku lapsi tulee sanomaan hei. Mutta en mä todellakaan jaksa alkaa pälättää jotain vieraan lapsen kanssa, etenkin jos mulla on kerrankin aikuisseuraa puistossa. Muttta etkö pelkää että tämä tuttavallisesti aikuisten kanssa pälättävä lapsi on suuressa vaarassa?? Siellä saattaa olla vaikka mitä namusetiä liikenteessä ja lapsesi juttelee niiden kanssa, oh jeah!
Mikä siinä oli typerää?
Ihmisen tarvitsee olla todella laaaaiskaperse jotta ei jaksaisi vaihtaa muutamaa sanaa jonkun lapsen kanssa. 80-vuotias, dementoitunut ja huonokuntoinen mummonikin jaksaa vielä jutustella...
Ja ettei siitä kannata ottaa itseensä, jos joku on niin nuiva, ettei voi lapselle hymyillä ja paria sanaa vaihtaa.
tervehdyksestä saa päihinsä se on paikkakunnan tapa.
sellaisia aikuisia kuin lapseni yliopistoon tullut vaihtari joka ei puhunut kellekaan mitaan. Ei sanonut huomenta aamulla vaan lattiaan katsoen luikki omaan kopperoonsa. Lapseni luuli sen ehka olevan kielitaidon puutetta ja meni juttelemaan suomeksi, eipa tullut vastauksia.
Mitahan hyotya siita vaihtariajasta oli?
tervehdyksestä saa päihinsä se on paikkakunnan tapa.
lapsi: Hei, mikä sun nimi on?
aikuinen: hei, Minna.
l: missä sä asut?
a: riksussa
l: missä kohtaa?
a: sillä ja sillä kadulla
l: oot sä rikas?
a: joo, mä tienään 50 000e vuodessa
l: ostatko mullekin veneen?
a: joo, tietenkin!
l: minne sä meet?
a: kotiin
l: miksi?
a: en jaksa kuunella sun kyselyä enää!
Tällaistako keskustelua haluaisit???
Oikeesti, mä en jaksa!
eikä täten ole enää yläasteella, jossa niitä vielä opetellaan ja kapinoidaan ystävällistä käytöstä vastaan.
Oikeasti, mitäpä tuollaisessa tilanteessa voi muuta tehdä, kuin todeta, että paha on toisilta kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Ja kehottaa lapsia siirtymään kauemmas moisista junttijäännöksistä.