Kaikki muut tytöt kutsuttiin eskarista synttäreille paitsi minun tyttöni
Tyttöni on ollut asiasta erittäin harmissaan ja ihmeissään, miksi juuri hänet jätettiin kutsumatta. Tyttöni kertoo, että leikkii eniten ja joka päivä tämän tytön kanssa eskarissa. Mitä voisin sanoa lapselleni. Voiko sanoa, että mielestäni tuollainen on lapsellista, joka tuhrustaa itkua asiasta.
Kyseessä on täysin uusi ryhmä, koulun eskari, jossa lähes kaikki lapset ovat toisilleen tuntemattomia.
Tyttöni synttärit on kohta, teenkö ikävästi jos jätämme tämän tytön kutsumatta.
Kommentit (50)
4 lasta 3 4-vuotiasta ja yksi 5 vuotias leikkivät joka päivä keskenään. 5-vuotiaalla on synttärit kohta ja hän on kutsunut vain kaksi näistä 4-vuotiaasta eli yhden on jättänyt kutsumatta. Että tuli itselle paha mieli, vaikka oma lapseni on kutsuttu. Olen miettinyt ottaako asian puheeksi äidin kanssa vai ei ja miten. Tytön kanssa juttelin ja hän sanoi syyksi ensisksi ettei ehtinyt kutsua ja sitten ettei halua kutsua.
5-vuotias disssaa tätä yhtä myös leikeissä pihalla ja siihen ollaan yritetty puuttua sanomalla. Tämä syrjitty taas lyö kun pahoittaa mielensä kun toinen sanoo ettei hän saa tulla leikkimään. Oman lapseni taas pelkään menevän helposti isomman kaverin joukkoon mukaan. Onneksi vielä ollaan pihalla itsekin ja yritän seurata leikkejä tarkkaan ja puuttua heti.
ja selvität asian. Ja lapsen tunteita ei tietenkään saa mitätöidä!
Meinasin juuri tehdä aloituksen samasta aiheesta. Suututtaa ja harmittaa lapsen puolesta niin paljon, että ajattelin kutsua synttäreille kavereita muista harrastuksista, enkä ketään eskarista.
Jos lapsilta itseltään on kysytty, he helposti valehtelevat tuollaisessa asiassa. Itsesuojelumekanismi.
ja kurjat on synttärit, jos on pakko kutsua joku tietty porukka kokonaisuudessaan, vaikka ei kaikista pitäisikään. Mutta näinhän ei ap:n tapauksessa taida olla.
Eli sankarilla on oikeutensa, mutta toisaalta ei lapsi osaa ajatella nokkaansa pitemmälle eli sitä, mitä se jonkun kutsumattomuus myöhemmin aiheuttaa. Tämä toinen loukkaantuu, ei halua leikkiä myöhemminkään yhdessä, ei kutsu synttäreille jne. Lapsilla kaverisuhteet usein tulevat ja menevät, ja on kurjaa polttaa siltoja takanaan ja hankkia ns. vihamiehiä. Tämä pitäisi vanhemman tajuta ja opastaa vieraslistan laadinnassa. Ja jos lasten välillä ei ole suoranaista vihamielisyyttä, on vanhemman velvollisuus myös opettaa lapselle, että vain yhden jättäminen pois on epäkohteliasta!
Nyt tarkkaavaisuutta vanhemmilta synttärikutsujen kanssa! Mitä selitän itkuiselle lapselle, joka ainoana kaveriporukasta jätettiin kutsumatta?
Onko tämä aina sama provoilija, joka tehtailee näitä ulosjätetty-valituksia? Välillä on appivanhemmat jättäneet kutsumatta retkelle, välillä miehen kaveriporukan kokoontumisessa on kaikkien muiden muijat, nyt on sitten lapsi jätetty kutsumatta. Hohhoijaa taas.
Meille tuli ala-asteelle sääntö, että kaikki saman sukupuolen luokkakaverit tuli kutsua. Eli siis esimerkiksi kun Minna täytti 10v, oli kutsuttava kaikki tytöt sen sijaan, että olisi jätetty kolme kutsumatta. Tämä siis päätettiin vanhempien kesken ja käytettiin niissä tapauksissa, kun pidettiin isompia synttäreitä. Ketään ei siis pakotettu ottamaan koko luokkaa, jos haluttiin pitää kutsut vaan parille kaverille. Ehkäisi kyllä tehokkaasti ulkopuolelle jättämistä.
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli ala-asteelle sääntö, että kaikki saman sukupuolen luokkakaverit tuli kutsua. Eli siis esimerkiksi kun Minna täytti 10v, oli kutsuttava kaikki tytöt sen sijaan, että olisi jätetty kolme kutsumatta. Tämä siis päätettiin vanhempien kesken ja käytettiin niissä tapauksissa, kun pidettiin isompia synttäreitä. Ketään ei siis pakotettu ottamaan koko luokkaa, jos haluttiin pitää kutsut vaan parille kaverille. Ehkäisi kyllä tehokkaasti ulkopuolelle jättämistä.
Meillä oli sama "sääntö", mutta en piitannut siitä. Lasten synttärit on vapaa-aikana meillä kotona, lapsi saa kutsua juuri ne henkilöt, joita sinne haluaa. Joku vanhempainillassa päätetty asia ei onneksi sido ketään. Ja yllättäen kaikki 6 kutsuttua tyttöä tulivat, vaikka 2 jätettiin kutsumatta, joten ei ne vauhkot vanhemmat kovin isosti seuranneet sitä, miten päätöstään noudatettiin.
Et tosiaankaan sano lapsellesi että tuo on lapsellista tuhrustaa itkua asiasta. Kuinka kylmä ja tunteeton äiti voitkaan olla! Missä empaattisuus? Taito samaistua toisen tunteisiin? Ei nähtävästi missään. :(