Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti lapsettomuuden takia :(
15.09.2009 |
Olimme nyt ex-mieheni kanssa olleet yhdessä 8v ja kuvittelin hänen olevan se oikea, mutta toisin kävi. Elimme onnellisina, haaveilimme lapsista, omasta talosta jne. Sitten hiukan yllättäen huomasin olevani raskaana. Raskaus ei ollut suunniteltu, mutta shokista toivuttuamme olimme onnellisia. Ultrassa koimme järkytyksen, minulla huomattiin molemmissa munasarjoissa kasvain. Raskauden olisi kuitenkin voinut antaa jatkua sinne asti, että pikkuisella olisi mahdollisuus elämään, mutta näin ei ollut tarkoitettu, sain keskenmenon rv 18.
Tuon jälkeen sairastuin masennukseen. Minulta leikattiin pois kasvaimet ja saimme tietää, että biologisia lapsia emme koskaan saisi, sillä minulta jouduttiin poistamaan molemmat munasarjat. Tuo oli molemmille järkytys, mies jäi toistaiseksi rinnalleni, ei kait uskaltanut jättää masennukseni takia. Mutta sitten kun pahin masennuksestani oli takana ja aloin olla edes jossain määrin omilla jaloillani, niin mies kertoi, ettei halua jatkaa suhdettamme. Ei kuulemma pysty elämään koko elämää ilman biologisia lapsia. Kait se pitäis olla kiitollinen, että kertoi totuuden, muttei se tässä tilanteessa lohduta. On niin paha olla, tiedän, että aika (toivottavasti) parantaa haavat, mutta nyt on vaan niin vaikeaa.
Kommentit (73)
"Jos jättää puolisonsa tämän lapsettomuuden takia niin silloin elämän arvojärjestys on persiillään"
Kaikkea ei voi aina saada. Puolisoa valitessa on tärkeää miettiä, että sujuisiko lasten hoito myös erotilanteessa. Kyllä räiskyvän kemian avioliitostakin "rakkaus" voidaan erota vähemmän rakentavasti. Jos on laimeampaa, voi erokin olla helpompi. Järkiavioliitot kunniaan - ne voivat osoittautua kestäviksikin ja aika voi jopa parantaa niitä!
Romanttista huuhaata ettei vanheneva nainen huoli kunnollista ja keskimääräisen kiinnostavaa miestä lapselleen isäksi! Silloin voi jäädä lapsettomaksi. Parisuhde ensin, mutta ei tarvitse olla mitään elämää suurempaa tarinaa pohjalla hei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vie todella paljon. Hyvä puoliso rinnalla on tärkeä! Hyviä puolisoita löytää kyllä. Ehkä sinä ap löydät vielä miehen, jolla lapset on jo tehtyinä?
ei mikään loistokumppani ole ollutkaan..Loppujen lopuksi on hyvä että ero tuli, kun on noin epäluotettava!
Olishan niitä hedelmöityshoitojakin olemassa.. Että kun saat itsesi kuntoon ja löydät oikeesti SEN OIKEAN, ja alkaa perheen perustaminen tulla eteen, niin ei muuta kun vaikka Felicitakseen yhteys..
Hyvä ystäväni on 36-vuotias mies. Hän kärsii suunnattomasti kun hänen nykyinen avovaimonsa on todettu hedelmättömäksi. Mies todella kärsii. Hän kyselee kolmen lapsemme kuulumisia jatkuvasti ja tilittää suruaan siitä, että aika menee eikä hän saa kokea isyyttä. Hän ei halua olla se kusipääksi leimattava mulkku joka jättää kumppaninsa tämän asian takia.
Jos asia kerran on NOIN tärkeä, niin se pitää sitten kertoa kumppanille heti ensitreffeillä. Näin kumppani ei vahingossakaan erehdy luulemaan, että toinen saattaisi rakastaa häntä sellaisena kuin hän on.
Minulta ei ymmärrystä kyllä tällaisia ihmisiä kohtaan löydy. KRIISIN ymmärrän, totta kai, mutta siitä on tarkoitus päästä yli.
Joskus ihan toivoisi, että tällainen ihminen joutuisi itse kokemaan itsestään johtuvan lapsettomuuden. Eiköhän viimeistään siinä vaiheessa oppisi arvostamaan elämässä muitakin asioita kuin biologista lasta.
Prkl mitä porukkaa.
ei mikään loistokumppani ole ollutkaan..Loppujen lopuksi on hyvä että ero tuli, kun on noin epäluotettava!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:lla ei ole enää kumpaakaan munasarjaa ja kohtukin todennäköisesti poistetaan jossakin vaiheessa. eli ap ei voi saa omia lapsia muuten kuin adoptoimalla.
ei mikään loistokumppani ole ollutkaan..Loppujen lopuksi on hyvä että ero tuli, kun on noin epäluotettava! Olishan niitä hedelmöityshoitojakin olemassa.. Että kun saat itsesi kuntoon ja löydät oikeesti SEN OIKEAN, ja alkaa perheen perustaminen tulla eteen, niin ei muuta kun vaikka Felicitakseen yhteys..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin syvällinen kuin tarve saada biologisia lapsia onkin, niin voidaan kysyä, että onko puoliso tarpeellinen ja rakkauden arvoinen vain, jos PYSTYY täyttää tämän tehtävän.
On eroa, jos ihminen omasta halustaan on lapseton kuin jos elämä vain heittää sen eteen ja valinnan mahdollisuutta ei ole. Kohtuullisuuden ja inhimillisyyden näkökulma näissä tilanteissa on täysin eri.
Joskus puolisot voivat päätyä eroon siksi, että intressit ovat niin erilaiset. Mutta mitä kertoo ihmisestä se, että parisuhde, jonka pitäisi olla kallio, jossa yhteisen elämän "riski" suruineen ja koettelemuksineen otetaan vastaan toisiaan tukien, jätetään, jolloin toinen osapuoli jää yksin selvittelemään "konkurssin" sotkuja.
Eikö olisi aika moraaliton yrittäjäkin, joka ei kanna riskejä, joihin on sitoutunut ja joista on lupautunut kantamaan vastuun.
eli juuri hyvä mies tulemaan isäksi! Ketkä eivät ymmärrä miten tärkeää joillekin on saada biologisia lapsia, ovat ehkä muutenkin valmiita uhraamaan vähemmän lastensa vuoksi? Voivat olla esim urasuuntautuneita lasten kustannuksella. Ajattelevat vain akateemisia "sivistyneitä" ja mielestään avarakatseisia ajatuksia, eivätkä näe biologista vaistotoimintopuolta ihmiselämässä.
Kotiäiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhteiskunnalle. Ap, sinulla on mahdollisuus elää itsekkäämmin, kuin naisten, jotka saavat lapsia. Voit tehdä sen minkä haluat nuorempien sukupolvien hyväksi ja levätä vapaa-aikasi. Esim voisit toimia ammatissa, jossa kasvatetaan toisten lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisiäkin, sen huomaa tässäkin kun tätä ketjua lukee. Siinä olen (järjellä ajateltuna) samaa mieltä, ettei mies ollut arvoiseni, vaikka monta vuotta vaikuttikin unelmamieheltä. Ongelmien tullessa vastaan paljastui totuus. Yksi ystäväni jätti miehensä, koska eivät voineet saada lapsia, heillä oli muitakin ongelmia ja tuo ei ollut ainoa syy, mutta se painavin. Minä en tuota käsittänyt, mutta ihmiset tekee omat päätöksensä. Myös mies sanoi itse tuolloin, että onneksi minä en ole tuollainen ja puheestaan sai käsityksen, ettei ymmärrä sellaista ja ettei itse voisi ikinä tehdä niin. Mutta kun meille kävikin toisin päin, niin kummasti tuo unohtui ja halusi päästä minusta eroon. Vaikka siis järjellä ajateltuna tuon miehen perään ei kannata itkeä niin silti kaipaan häntä.
ap
Olen ihan tavallinen duunariäiti ja ottaa niin kupoliin tollaset marttyyrit jokka vinkuu miten HE ainakin uhraa lapsiensa puolesta eikä ole itsekkäitä. Juupa juu!
Minusta JOKASELLA pitää olla oikeus hankkia lapsia jos niitä on mahdollisuus saada (vaikka dumppaamalla miehen joka ei lasta halua) tai olla hankkimatta vaikka siihen olisi mahdollisuus (vaikka nainen kitisee ja mies ei halua).
Mies teki hyvin kun tuki sinua masennuksen yli ja hänellä on kaikki oikeus mennä ja toteuttaa itseään saamalla se oma perkeleen biologinen lapsi.
Ja sama naiselle -ja mennä äitiysloman jälkeen töihin jos niin tahtoo!!
Menkää vähän itseennekin. Ei kaikki voi olla niinkuin MINÄ ITSE TAHDON ja mitä minä teen on oikein. Meitä on monta miljoonaa. Ei voi lähteä arvostelemaan toista jos tämä haluaa OMAT lapset. Se on ihan normaalia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää vähän itseennekin. Ei kaikki voi olla niinkuin MINÄ ITSE TAHDON ja mitä minä teen on oikein.
Minusta se kertoo lähinnä omasta itsekeskeisyydestäsi, miten olet PAREMPI kuin hän! Sitä siinä sanot.
Vaikka hän voi saada lapsia niin olet vaan kateellinen ja katkera.
Jos sinä haluaisit oman perheen ja mies laittaa vastaan niin johan haukut miestä.
Tunteet on jees. Saat olla vihanen, mutta älä nyt anna kusen nousta päähän! Vai onko sinusta normaalia laittaa ihmisia paremmuusjärjestykseen ja ihminen on OK niin kauan kuin haluaa samaa kuin SINÄ?
Jos sinä haluaisit oman perheen ja mies laittaa vastaan niin johan haukut miestä.
Vai etkö vain ymmärrä, mitä eroa on vastaanlaittamisella ja tahattomalla lapsettomuudella?
Jokanen saa valita haluaako lapsia vai ei.
On ainoastaan normaalia haluta itse olla biologinen vanhempi eikä siinä kusta nyt adoptioihmisien puolelle: kyllä hekin on halunneet saada OMAN lapsen!
Adoptiolapsesta tulee oma, mutta minunkin mies ei halua adoptoida. Eikä se tee hänestä huonoa ihmistä!
Tässä nyt mättää juuri se että kun ap ei saa itse lasta niin toisen pitää joko ottaa adoptiolapsi ja hylätä ne omat muksut joita voi saada.
Ja meistä jokanen saa hankkia OMIA lapsia jos haluaa, paitti huijaamalla kumppania. Silloin pitää olla täysin vastuussa teostaan myös yksin rahallisesti.
Kirjoitin siihen kaksi eri näkökulmaa!
Se on ihan sama lopputulos!
Jos toinen ei voi saada lasta, niin toisella PITÄÄ olla oikeus mennä ja saada lapsi.
Tai jos toinen ei halua lasta, niin toisella pitää olla oikeus olla hankkimatta.
Mutta se ettei toinen voi saada lasta tarkoita että toisenkin on jäätävä lapsettomaksi ja jos toinen ei halua vanhemmaksi että se nyt on vaan alettava.
Meneekö jakeluun?
Kuka haluaa puolison, joka jättää, jos lapsia ei kuulukaan?
Pariutukaa te sydämettömät keskenänne, jooko.
Niin ap, meitä ja meidän ajatusmaailmoja on niin moneen junaan!
Ymmärrän, että tilanteesi on sinulle shokki. Tässä on nyt puitu sitä niin monelta kantilta, että en mene nyt siihen puoleen enää.
Mutta minun on pakko käyttää lyhyt puolustuksen puheenvuoro miehesi takia. On totta, että hän käyttäytyi tökerösti jos jätti sinut "noin vain" ilmoittaen, ettei voi elää ilman mahdollisuutta biologiseen lapseen. Asian olisi voinut hoitaa nätimminkin.
Mutta itse kriisin miehelläsi kyllä ymmärrän. Koska on oikeasti olemassa miehiä, joille oma perimä ja omat lapset ovat erittäin tärkeä asia. Kaikki miehet eivät ole näiden ulisevien av-mammojen vastuusta laistavia luuseriäijiä.
Hyvä ystäväni on 36-vuotias mies. Hän kärsii suunnattomasti kun hänen nykyinen avovaimonsa on todettu hedelmättömäksi. Nainen on sairastanut lapsena jonkun taudin ja lisäksi hänen kohtunsa on jotenkin epämuodostunut. Hän ei voi lapsia saada eikä siis myöskään kantaa sisällään. Ainoa vaihtoehto on adoptio tmv.
Mies todella kärsii. Hän kyselee kolmen lapsemme kuulumisia jatkuvasti ja tilittää suruaan siitä, että aika menee eikä hän saa kokea isyyttä. Hän ei halua olla se kusipääksi leimattava mulkku joka jättää kumppaninsa tämän asian takia.
Tuska on kova. Koska näen tuon tuskan, ymmärrän myös miestäsi, ap. Ei nämä asiat ole niin yksiselitteisiä. Ihmiselle merkkaa tietyt asiat enemmän kuin toiset.
Toivon kovasti, että kumpikin teistä löytää tarkoituksen elämälleen.
T itsekin 5 vuotta lapsettomuudesta kärsinyt