Asuuko kukaan kerrostalon "katutasolla"? Niin, että teidän ikkunoista

yleensä makuuhuoneen verhot on aina kiinni (ainakin puoliks), koska ikkuna on suoraan kävelytien vieressä. Olohuoneessa verhot pidetään auki, kun se on sisäpihalle päin ja sieltä harvemmin kukaan tiirailee.

Kyllä tähän maan tasalla asumiseen tottuu, mutta ei se aina mitään mukavinta ole.

Toi, että kylppäriinkin näkyy kuulostaa aika inhottavalta :(

Ihanaahan tälläsessä asumisessa on se, että on oma piha (jota vielä hoitaa huoltoyhtiö). Eli siis laiskan ihmisen unelma :D

Tämähän on arkea varmaan lähes kaikissa taajamien omakotitaloissa.

Ei niitten tartte olla kokonaan kiinni mutta sisälle ei näy.

meillä kans sälekaihtimet ja onneks kolmisen metriä nurmikkoa välissä ennen kävelytietä. Talon lapset kyllä usein kävelee ihan ikkunan alla. Kyllä meillä päivällä on kaihtimet auki. Hyvinä puolina sanoisin, et voi hyvin huudella lapset pihalta syömään ja viedä avimia tms tarvittavaa lapsille parvekkeen kautta. Meillä lisäks ikkunat kolmen suuntaan ja vain yks seinänaapuri, joten tuntuu et asuis omakotitalosssa. Mattoja on ole puistellu parvekkeelta ja petivaatteita, kun ei ole alla ketään valittamassa. Myöskään metelistä ei tarvi niin välittää, kun oma lattia ei ole toisten katto.

siitä hyvä että päivällä näkee ikkunasta ulos mutta ulkoa ei näy sisälle ja ei tarvitse ihan pimeässä olla sisälläkään. Illalla voi laittaa sitten verhot kiinni kun valot laitetaan sisällä päälle.

emmekä tottuneet. Parveke oli leikkipihaan päin, kaiteen jälkeen 1,5m kävelytiehen. Oli tosi ärsyttävää kun ei voinut edes kahvitella rauhassa vaan jokainen ohikulkija näki suoraan mitä meillä on tarjottavana.



Eräs naapuri kehui sohvaamme vaikkei ollut koskaan meillä käynyt.

Toisella puolella taloa oli nurmikkoa 3m ennen parkkipaikan alkua. Etenkin talvisin autonikkunoita raappaillessaan ihmiset polttivat tupakkaa - meille käryt, ja autoja lämmiteltiin siinä niin että pakokaasut vain pölisivät ikkunastamme.



Kaihtimet piti olla aina melkein kiinni jos halusi yhtään yksityisyyttä. Omalla sohvalla ei voinut edes imettää tissi esillä kaikessa rauhassa, vaan piti joko laittaa harso tai verhot. Ei puhettakaan että olisit ollut "kuin kotonasi", siivoamatta jälkiäsi tai kulkemalla puolialasti. En voi suositella kenellekään.



6kk jouduimme asumaan, sitten vapautui uusi asunto.

mutta tää on varmaan tapauskohtaista. En itse ole kovin herkkä sille, että meille näkee sisälle, ja välillä mut on kyllä ikkunasta yllätetty myös ilman paitaa. Aika outo kämppä tosiaan, jos kadulta näkee suoraan kylppäriin

Kai se riippuu eniten siitä, minkälaisessa paikassa talo on, oli se sitten minkälainen talo tahansa. Jos ikkunoiden edessä on tyhjää tilaa tai pensaita tai metsää, niin paikka on ok. Jos heti ikkunan edessä on kulkuväylä, parkkipaikka, tie tai leikkipiha, niin kyllähän se häiritsee talon tyypistä riippumatta.

Kadun puolella meillä oli makkarit ja siellä sälekaihtimet. Ne oli säädetty sellaiseen asentoon, että sisään näki huonosti, mutta me nähtiin ulos ja valo pääsi sisään... Olkkari ja keittiö oli sisäpihan puolella. Siellä ei ollut sälekaihtimiä ja ikkunatkin niin isot, että lähtivät vain 30cm maasta... Mut ei häirinnyt, siellä ei ollut niin kovs trafiikki ja terassikalusteet ikkunoiden edessä auttoi vähän.