Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millä saa 3v:n maistamaan?? Ei voi pakottaa? Onko teidän 3v:t nirsoja?
09.09.2009 |
Meidän 3v on nyt vuoden ajan (n. 2,5 v alkaen) vähitellen karsinut ruokavaliostaan aineksia.
Enää ei mene mikään viili/rahka/jogurtti (kaupan makeat vanukkaat vain).
Ei mikään hedelmä/marja/vihannes - ei saa olla edes lautasella.
Ei myöskään esim. jäätelön seassa tai kakussa tai piirakassa saa olla marjoja tms.
Perunaakin on nyt alkanut karsastamaan.
Ja esim. pyttipannu ei enää kelpaa, kun on keksinyt että siellä on sipulia (ennen ei haitannut).
Lähinnä kelpaa enää vain lihatuotteet, leipä, murot, maito.
Olen yrittänyt välillä saada maistamaan - EI - ja aivan ehdoton ei, niin pakottaa en voi että saisin maistamaan, se olisi jo väkivaltaa.
Olen yrittänyt myös että saisi edes olla lautasella vähän noita ruoka-aineksia, mutta ne heitellään heti pois tai ruokaa ei voi syödä.
Ja olen yrittänyt että vain HAISTAISI nopeasti noita ruoka-aineksia, mutta ei sitäkään.
Parempi kai antaa olla, ettei tee liian suurta numeroa asiasta, mutta jos tätä jatkuu vielä pitkään niin kyllä alkaa jo ravinnonsaanti heikentyä - pitääkö mun aloittaa jotkut vitamiinitabletit?
(Itsekin olin muuten tosi nirso pienenä.)
Kommentit (56)
Päiväkodeissa on yleensä "pakko" maistaa edes vähän,
eikä se mitään traumoja lapsille aiheuta.
Tästä on joskus puhuttukin pk:n kanssa, ja sanoneet vaan että "ei suostunut edes maistamaan".
Ihan oikeasti - jos yritän maanitella maistamaan, lapsi pitää tiukasti kädet suun edessä puristaen, kääntyy ja rimpuilee pois, kirkuu suu kiinni... tarvittaisiin 2-3 ihmistä pitelemään sitä ja avaamaan suuta väkisin ja työntämään sinne ruokaa. Eli vaikka kuinka sanoisi että on "pakko maistaa", niin lapsi vaan EI maista.
Ja jos ei päästäisi pöydästä pois ennen maistamista, niin sitten kun se kyllästyy istumaan pöydässä, niin sitten sitä joutuisi joku pitämään kiinni siinä istumassa aloillaan vaikka viikon, jos siis oikeasti pitäisi kiinni niin ehdottomasti siitä että on pakko maistaa.
Muutenkin tuollaiset "pakot" jossain ruokien maistelussa on vähän hassuja. Lapsen oikeuksien julistuksessakin sanotaan ettei lapsia saa pakottaa (tämän aina koululainen muistuttaa, kun "pakotan" häntä kotitöihin tai läksyihin :)).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna lapsen syödä vaikka kaksi viikkoa niin kuin haluaa. Rauhoitat tilanteen sillä ja sitten katsot tilanteen taas.
Kai luit viestin 15? Nirsous voi oikeasti olla vaikea asia ja pakottaminen vai pahentaa. Ota rennosti, kyllä se lapsi siitä tokenee aikanaan!
15
eli mietin vaan, että PITÄÄKÖ mun tehdä ylipäänsä asialle juuri mitään, ja jos niin mitä konkreettisesti.
Jotain hyviä vinkkejä täällä olikin, osaa kokeiltu, mutta kokeillaan vielä...
mutta alkaa sitten vähän ärsyttää taas nää mitä tulee sekaan että "et vaan anna mitään muuta, kyllä kaikkea vaan pitää maistaa, niin on meilläkin maistettu"... että meinaa hukkua sinne sekaan :).
No, vaikka ruokavalio on ollut enempi vähempi yksipuolista, niin toistaiseksi lapsi on kasvanut hyvin ja ollut terve. Ihmettelen kylläkin, mistä se saa riittävät vitamiinit yms.
ap
Voithan sä antaa jotain vitamiini valmistetta jos epäilyttää. Ihan turhaa stressiä otat asista, luulisin. Ruoasta on ihan turha tehdä mitään isoa asiaa, valtataistelua vielä vähemmän.
15
Meillä on toiminut aina niin, että sitä annetaan mitä pöydässä on. Jos sitten lapsi ei syö lautaselle annostellusta kuin puolikkaan perunan ja kurkkuviipaleen (meillä esikoisella oli yleensä näin), niin sitten ei syö. Ovat aina sitten joskus ajan kanssa syöneet.
Maitoa saa juoda niin paljon kuin haluaa, mutta leipää meillä ei ole tarjolla kuin keittolounailla.
Mä en ole pitänyt tuota pakkomaistamista sääntönä, vaan enemmänkin olen lähtenyt siitä, että vanhempien esimerkki ohjaa ajan kanssa. Siis kouluikään asti olen annostellut ruoan valmiiksi lautaselle ja syövät siitä minkä syövät. Jos tiedän, että nirsoilee, niin sitten annan tosi vähän, että ei mene paljoa hukkaan.
OMasta mielestäni on kohtuutonta se joidenkin käyttämä sääntö, että jos lounaalla ei syö, niin välipalakin jää väliin. Varsinkin iltapalaa olen yrittänyt pitää astetta tuhdimpana jos iltaruokaa ei ole juuri mennyt.
Mä en myöskään ole koskaan lähettänyt pois pöydästä jos ei syö. Jos ei syö, niin ruokailu loppuu siihen kun vanhemmat ovat valmiita. Meillä siis kaikki nousevat pöydästä yhtä aikaa, koska se kuuluu hyviin tapoihin omasta mielestäni. Tiedän perheitä, joissa lapset temppuilevat ruoan kanssa, jotta pääsevät pöydästä pois vaikka ulos kavereiden kanssa.
Oma kokemus on se, että mitä vähemmän sääntöjä ja pakottamista, sitä sujuvammin ruokailu sujuu. Omilla on tullut kaikilla noita nirsoiluvaiheita ja muuten pienen syömisen vaiheita. Esimerkiksi tällä nuorimmaisella jää säännöllisesti yksi ateria päivässä käytännössä syömättä, kasvaa kuitenkin 0-käyrällä 2-vuotiaana.
Nämä vanhimmat ovat kohtuullisen kaikkiruokaisia kouluiässä.
Ruoka-ajat on meillä säännölliset ja mitään ekstravälipaloja ei anneta aterioiden ulkopuolella. Poikkeuksena nyt jotkut lomareissujen jäätelöt tai juhlat tms.
Pääsääntöisesti meillä laitetaan vielä ruokaa vanhempien makumieltymysten mukaisesti, mutta toki lapsetkin voivat ja esittävät toivomuksia. Jos on joku lasten inhokki (esim. naurispaistos), niin en väkisin tarjoa sitä kolmea päivää peräkkäin, mutta silloin tällöin kuitenkin.
Mä olin lapsena itse huono syömään ja vieläkin muistan sen kuinka kansakoulussa piti väkisin istua pöydässä syömässä kylmää kesäkeittoa toista tuntia. Mä yritin aina piilotella niitä ruoanpaloja taskuihin tms.
Ruoan pitäisi olla kuitenkin nautinto lapsillekin. Yhteisen perheaterian pitäisi olla tärkein perheen yhdessäolon hetki, ei mikään taaperoiden valtataistelun tanner.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menee niin, että ne suikaloidaan kuppiin ja annetaan lapselle esim. kun katsoo telkkaria alkupalaksi ennen ruokaa.
vaikka ois kuin nälkä. :)
Olen huomannut että poika voi olla vaikka kuinka kauan syömättä, jotta saa sitten jotain mitä "pystyy" syömään.
(Ja aterialla kun yleensä saa kuitenkin mukin maitoa ja leipäpalan osana ateriaa, niin pärjää sitten niillä.)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ruoka kelpaa, saa olla ilman ja seuraavan kerran ruokaa on tarjolla vasta ruoka-aikaan. Mun lapset ovat tosi kiltisti syöneet kaiken mitä olen niiden nokan alle saanut laitettua. En ole edes hyvä kokki ja sangen laiska, joten lapset oppivat äkkiä, että on paree syödä silloin kuin äiti jotakin pöytään saa laitettua.
Meillä myös kaksi lasta huonoja syömään, aika samanlaisia kun teillä. Meillä on kuitenkin niin, että annan aterialle vähän maitoa plus ruoan ja jos syö edes vähän saa leipäpalan. Jos ei mene yhtään niin ei tule leipääkään. Maitoa saa lisää vain, jos on mennyt ruokaakin.
En tarkoita paheksua tapaasi, mutta mietin, että oisko tästä apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VAikka mielestäni ne ovatkin luonteva aterian osa.
Mutta aina siis ei saa niitäkään. Silloin vain ei todellakaan syö mitään, jos ei ruoka maita.
Tarkoitin tuolla lähinnä sitä, että hän voi olla kyllä koko päivän syömättä (on sitten vain kiukkuinen), ja tuleehan sitä ennen pitkää joku ateria, josta voi ainakin jotain närppiä (esim. jos maitoa/leipää on tarjolla esim. iltapalaa tms.)
Mutta en vaan voi lasta päiväkausia pitää tuolla lailla nälässä... ja esim. päivällisellä hän joka tapauksessa noukkii esim. vain lihapalat. Ja jos on vielä nälkäinen, pyytää lisää.
JOs en anna (vaan pyydän maistamaan jotain muuta ensin), hän ei sitten syö enää mitään, vaan pärjäilee siiten niillä muutamalla liha/kana/kalapalalla niin kauan kuin on pakko...
ap
Se on kauheaa (ainakin minusta tuntui kauhealta) pitää omaa lasta nälässä, oli todella nirso. Mutta laitoin ruoka-aikoina annoksen (todella pienen) ja jos ei sitä syönyt niin ei sitten saanut muutakaan. Saattoi olla päivän tai kaks syömättä mitään. Vähitellen oppi, ettei saa muuta. Söi myös mieluiten vaan lihat esim. lounaalla ja pyysi lisää lihoja, mutta sanoin, että ennen kun saa lisää on mentävä muutakin. Vieläkin tyttö on huono syömään, mutta syö niitä miniannoksia sentään nykyään. Meillä on myös 2muuta lasta ja he ovat aina syöneet hyvin, ei ole ollut samaa ongelmaa.
Se vaan täytyy olla tiukka lapsen kanssa, vaikka tuntuis pahalta ja pitää ruoka-ajoista kiinni ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä koko ikänsä nirso neiti (nyt 5v.). Meillä on tarjolla aina samaa ruokaa kaikille, ja lautaselle laitan joka sorttia ainakin hieman. Esim. tyttömme ei voi sietää jauheliharuokia, mutta silti on aina laitettu kastiketta, lihapullaa tms. lautaselle. Nyt jo suostuu yhden pienen lihapullan syömään. Ja jos ruokaa ei syö yhtään, niin voi unohtaa jälkkärit (jos sellaista on tarjolla) sun muut herkut, saa sitten seuraavalla ruoka-ajalla ruokaa.
Meillä ei ruokailujen välissä popsita ollenkaan. Janojuomana on ainoastaan vesi. Karkit yms. syödään ruoan jälkeen. Ja leipää ei ole ruoan yhteydessä (aamu,- ilta tai välipalalla vaan). Maitoa ei juoda niin, että täyttää mahan. Usein annan maitoa vasta kun on syönyt jonkin matkaa ruokaa (en ota edes esille jääkaapista).
En tiedä onko näistä apua. Uskon, että turha tuputtaminen tekee enemmän hallaa. Joten ehkä tässä tarvitaan vaan kärsivällisyyttä. Meillä on nyt neiti alkanut hieman paremmin syömään, varsinkin jos on itse osallistunut kokkailuun. Neidin oma pravuuri on kotitekoinen pizza. Levittää itse kaikki täytteet, ja sitä kumma kyllä syö (ravintolassakin), ja vielä vuosi sitten ei pizzaan koskenutkaan.
Niin ja lapset ovat erilaisia. Meillä on 2 vuotias poika, joka syö lähes kaikkea mitä tarjotaan. Tosin hänelle ei makeat herkut uppoa, kuten jäätelö, mutta se tuskin on haitaksi. Poika on syönyt alusta saakka hyvin, ja olen ollut aivan haltioissani siitä:)
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä nirsoilijan kanssa.
Eli sanot moneen kertaan noissa viesteissäsi, että pakkohan sille lapselle on jotain antaa, kun ei ole syönyt mitään. Ja siinäpä se sitten onkin! Lapsi ei syö niitä "pahoja" ruokia, koska tietää, että lopulta sä kuitenkin annat sille leipää tai muuta hyvää. Et ehkä samalla aterialla, mutta illalla viimeistään.
Mutta se menee todellakin noin, että kun lapselle tarjotaan vain sitä, mitä on ruuaksi, niin kyllä sille nälkä tulee, ja pakon edessä syö.
Kolmevuotias alkaa myös niukin naukin ymmärtämään sopimuksia. Eli teidän olis syytä tehdä sopimus, että kolmevuotiaat syö kolme lusikallista ruokaa. Ja teet vaikka tarrataulukon, johon saa tarran aina, kun on ruualla syönyt sen kolme lusikallista. Palkinnoksi jotain riittävän houkuttelevaa: Puuha-Pete-lelu, Posti-Paten juna, Tuomas-veturi, tms, mikä nyt sattuu olemaan lapsen suosikki. Tai menette hoploppiin tai perhepuistoon, kun taulukko on täynnä. Kolmevuotias oppii jo tuon tarrasysteemin. Teet ensin vaikka pienen taulukon harjoitteluksi, jossa palkinnon saa melko nopeasti. Sitten toinen voi olla jo isompi. Leluihin menee vähän rahaa, mutta se on sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sen sijaan taputuksia ja hurraa-huutoja suuhun menneistä lusikallisista. Se on rasittavaa, mutta lapset on noista kannustuksista haltioissaan.
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖPUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
PUUHA-PETE SUN PITSAT SYÖ
Alue: Aihe vapaa
että ÄLÄ VAAN MAISTA, niin johan tyttö maistoi.
Nyt itsellä on nirso 3,5v poika, enkä ole muistanut kokeilla tuota, mutta täytyy yrittää.
Onneksi porkkana ja kukkakaali, kurkut, parsat ym uppoaa hyvin, niin keitettynä kuin naposteluna ilman keittämistä (paitsi parsakaali).