Eskari ja uskonnonopetus
Tuollaisen aloituksen tein reilu viikko sitten. Sain paljon hyviä vastauksia ja tukea, kiitos vielä! Ketjussa taisi olla yli 100 vastausta, en vaan sitä enää löytänyt.
Kaupungin eskareista vastaava oli viime viikon lomalla, mutta nyt aamulla sitten soitti, kun olin jättänyt soittopyynnön. Vastuuhlö ei tiennyt, että eskariope opetti uskontoa, jumalaan tukeutumista ja rukoilemista. Lupasi ottaa heti open puhutteluun ja kertoa, että meidän kaupungissa uskonnonopetus on kokonaan kielletty eskarissa. Myöskin ruokarukouksista luovuttu kymmenisen vuotta sitten. Johan halpotti! Ei tarvinnut soittaakaan Jari Vanteelle!
Kommentit (25)
päiväkodissa on ruokarukous käytössä. Myös Joulu ja Pääsiäinen käsitellään kristillisesti. Pyhäkoulukin on, mutta siitä saa kieltäytyä. Näin etelä-savon eräässä kunnassa :). Niin ja koulussa on myös ruokarukous ja joulujuhla kirkossa.
uskon tuputtajien olisi hyvä tiedostaa, että se ateismi harvemmin Suomessa johtuu siitä, ettei olisi saanut tietoa uskonnosta, päinvastoin. Myös omalla kohdallani, etenkin lapsuudessa, uskonnon ahdasmielinen tuputtaminen oli sen verran voimakasta, että on jäänyt voimakas vastenmielisyys uskontoa ja uskovaisia kohtaan.
Olen ollut nyt kirkosta eronnut pakana yli 20 vuotta. Jos uskonnon olisi löytänyt itse ja sellaisessa elämänvaiheessa missä se tuntuu luontevalta, suhtautuisin siihen varmasti ihan eri tavalla. Uskon että lapsenikin halutessaan voivat löytää jeesuksen vaikka eivät kuulu kirkkoon tai ole saaneet uskonnonopetusta.
uskonto kuuluu valtakunnallalliseen eskarin opetussuunnitelman perusteisiin, tässä esim. pätkä, joka sitoo kaikkia eskarin toteuttajia,surffasin juuri voimassa olevat opsit ja sivulla 7 katsomusopetus nimenomaan antaa oikeuden opettaa uskontoa, eik äeskarissa tarvitse vapauttaa pienen vähemmistön takia muita, tavoitteena on myös tutustua oman uskonnon keskeisiin sisältöihin (tai enemmistön):
Etiikka ja katsomus
Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 §:n turvaama
oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen
sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta.
Perustuslain 6 §:n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy
myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta.
Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko
järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen
tai muuhun opetukseen.
Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien
lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen
järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä, esiopetuksen
järjestäjä voi päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen
mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä.
Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja
on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä
ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä
edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen
eri tilanteisiin, ja sitä käsitellään lasten kanssa keskustellen tai roolileikkejä
käyttäen ja näin kehitetään lasten eettistä ajattelua.
Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisenä.
Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on katsomuksellisen
ajattelun kehittyminen. Tähän liittyy lapsen kuulluksi
tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä, mahdollisuus
kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen
ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja
vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan
oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä.
Uskontokasvatuksen tavoitteena puolestaan on mahdollisuus
kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin
sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa
mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin.
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000
12
Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia
kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin,
kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen
ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta,
oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa
identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa.
Pyhäkoulusta ja muista tilaisuuksista, joissa harjoitetaan uskontoa voi kieltäytyä. Tilalle pitää tarjota jotakin järkevää ohjelmaa. Edes kirkkoon kuuluvien ei tarvitse osallistua koulussa tai päiväkodissa uskonnon harjoittamiseen, jos he eivät halua. Käytännössä vanhemmat päättävät päiväkoti-ikäisten lastensa osallistumisesta.
En ole lukenut tuota alkuperäistä ketjua.
Huomasin vaan, että eskarilaisen kuukausiohjelmaa kuuluu pyhäkoulua ilmeisesti kerran kuussa. Sitä oli jo päiväkodissakin ja kirkoissa kävivät ilman mitään kyselyjä voiko lapsi tulla mukaan.Olen käsittänyt ettei tuosta voi kieltäytyä, koska mitäs ne sitten tekisivät jotka ei osallistu pyhäkouluun?
Miksi sitä kysytään papereissa jotka täytetään päiväkodille, jos sillä ei ole mitään merkitystä kuluuko kirkoon vai ei?
Eskari ja uskonnonopetus -ketjun? Jäi viimeiset vastaukset lukematta. Vai oliko sielläkin sitten äänessä nämä uskonsa tuputtajat?