Lue keskustelun säännöt.
Olisinpa jo raskaana...
28.12.2008 |
Oon jättänyt pillerit elokuussa ja toiveena on vauva (ylläri). Yhden kerran jo olin testin mukaan "vähän raskaana", tiedättehän sen haalean viivan, jota tiiraillaan eri suunnista ja toivotaan parasta, mutta se meni kesken heti alkujaan :(
Nyt menossa kp 21 ja aamulla oli paha olo, en tiedä johtuuko jouluherkuista vai itse Asiasta. Huuoooohh... Tiedän että monet joutuu koittamaan onneaan kauankin, varsinkin näin ensimmäisen kanssa, mutta kun on odottavan aika niiiin pitkä >:/
Hitsi!
Kommentit (44)
Ei tää raskaana oleminen mitään herkkua ole. Äitiys on sitten tietysti ihan ok, kunhan siihen asti päästään (ainakin toivottavasti ja enimmäkseen), mutta sitä ennen on kyllä tiedossa silkkaa kidutusta.
t. viidettä odottava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap
Ei tää raskaana oleminen mitään herkkua ole. Äitiys on sitten tietysti ihan ok, kunhan siihen asti päästään (ainakin toivottavasti ja enimmäkseen), mutta sitä ennen on kyllä tiedossa silkkaa kidutusta.
t. viidettä odottava
Ihan siis sen vauvan takia raskautta toivonkin, vaikka se iso maha näyttääkin tosi hauskalta ja kätevältä!
Meilläkin oli ensin 8kk ilman mitään tulosta, sitten pidin vuoden tauon yrityksessä että saisin työasiat uuteen järjestykseen. Sitten taas yritettiin, meni vuosi ja 2 keskenmenoa.
Taas pidin taukoa yrittämisessä, koska hermot eivät kestäneet enää.
Uusi yritys, ja 3kk jälkeen taas keskenmeno. Ja siitäkin meni vielä 5kk kunnes olin taas raskaana, ja tällä kertaa onnisti sitten oikeesti ja vauvan saimme.
Tässä välissä kävin läpi aikamoista tunteiden vuoristorataa. Jokainen raskaus lähipiirissä sai tunteeni kiehumaan, toisaalta olin tietenkin onnellinen toisen puolesta, mutta toisaalta myös kysymys, miksi he, eikä me? aina kummitteli myös päässäni. Lopuksi aloin olla jo tosi katkera kaikille raskaana oleville ja joilla oli pieni vauva. En voinut tälle tunteelle mitään, se oli tosi voimakas.
Ja tämä odottelu oli tosi pitkä, kun tuntui että tämä ei lopu ikinä. Elin tavalla elämääni jotenkin sivuraiteella, odottamassa odotusta. Kun ei koskaan voinut tietää milloin oikeesti odotus alkoi, ja kestäiskö se, vai loppuisko taas kesken.
Olihan tuo aikamoista, mutta nyt osaan arvostaa lastamme tosi paljon, en valita pienestä. Vaikka raskaus oli yhtä helvettiä jolloin oli kaikki mahdolliset vaivat. Kyllä oli helpotus kun saimme terveen vauvan!
Tsemppiä, kyllä tää tästä!
teillä ei näköjään olla menty helpoimman kautta. Onnea vaan näin jälkikäteen onnistumisen johdosta. Toivon että me pääsemme edes vähän helpommalla...
Huomasin juuri toisenkin ketjun jossa odotellaan häitä ja sitten vauva-asioita, sieeläkin oli ihanhyviä pointteja.
Gynelle ajattelin mennä tsekkiin, oon yleensä loppuvuodesta käynytkin pillerien uusimisen yhteydessä. Ehkä siellä valaistaan myös tätä foolihappo-asiaa, joka pitäisi ilmeisesti aloittaa jo ennen raskautta?
Alkoholia en ole enää käyttänyt ja kahvistakin melkein luopunut + yritän elää muutenkin terveellisesti.
Kiitti tsempistä!
Mullakin oli 10v pillereitä takana, ja odotus oli piiiitkä ennenkuin ekan plussan saimme! Noin 5 kiertoa muistaakseni kun tärppäs, ja todella yritimme ja paljon!!! Toinen tuli vahingossa kun esikko oli 5kk, kolmas tuli yrityksen kanssa 5kk ja 4. tuli vahingossa jälleen..nyt piuhat poikki meikäläiseltä :)
Luulin myös etten ikinä ikinä voisi omaa lasta saada mutta niin niitä neljä on siunaantunut, enempää en jaksa hoitaa kunnialla :))
Tsemppiä, kyllä se plussa teille vieä tulee, usko vaan!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. niitä vinkkejä, vippaskonsteja ja sekalaisia douppaus-vinkkejä jos löytyisi niin olisi kiva!
ap
liity raskauteen. Alkaa aikaisintaan viikoilla 6-7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisesta yhteydestä luin että jos ei ole alkanut viikolle 7 mennessä niin tuskin alkaakaan? En tosin usko kaikkea mitä täältä luen mutta kuitenkin...
IKINÄ ennen kuin kuukautisaikakaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- greippimehun juontia
- joku vehnäalkio öljy taisi olla kans sellainen
- sitten voi tehdä kaikenlaisia taikoja, katsoa taivaalle ja toivoa että näkis pyrstötähden tms. ;-)
Foolihappoa voisi alkaa jo syödä, siitä ei oo mitään haittaa. Ja muuten sitten voit jatkaa elämää kuten ennenkin, koska jos tätä odotuksen odotusta kestää vuodesta toiseen, niin ei kannata elää sivuraiteella, vaan porskuttaa silti täysillä. Hieman ehkä säätää elämäntapoja terveellisemmäksi, alkaa säästää hieman rahaa (sitä nimittäin menee lapsen kanssa), mutta näistä on myös yleisesti hyötyä.
Ei kannata unohtaa elää välillä myös, eikä nyt jostain viinilasillisestä silloin tällöin ole haittaa, vaikka raskautta yrittäisikin.
Odotan siis loppukesää enemmän kuin mitään muuta. Vauvakuume on kestänyt vuosia. Vihdoin häiden jälkeen alkaa yritys. Mutta viimeiset piinan kuukaudet ovat edessä... Ennenkuin edes pääsee aloittamaan!! Ja mitä jos ei tulekaan raskaaksi? Tässähän voi kestää vaikka kuinka kauan vielä!
Taidan tilailla sen gynen heti ensivuoden puolella. Kertokoon hän sitten miten kannattaa edetä.
Vippaskonsteja ja muita vinkkejä kehiin myös minulle. Mitä kannattaa tehdä, mitä ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotan siis loppukesää enemmän kuin mitään muuta. Vauvakuume on kestänyt vuosia. Vihdoin häiden jälkeen alkaa yritys. Mutta viimeiset piinan kuukaudet ovat edessä... Ennenkuin edes pääsee aloittamaan!! Ja mitä jos ei tulekaan raskaaksi? Tässähän voi kestää vaikka kuinka kauan vielä!
Taidan tilailla sen gynen heti ensivuoden puolella. Kertokoon hän sitten miten kannattaa edetä.
Vippaskonsteja ja muita vinkkejä kehiin myös minulle. Mitä kannattaa tehdä, mitä ei?
Haastetaan näitä av-puolen tietäjiä nyt sitten kimpassa! En aio juosta nakuna talon ympäri yrttien kanssa enkä vaaranna terveyttäni mutta muuten vapaat kädet!
ap
Mulla oli paljon ennen plussaa jo pahoinvointia eli joskus jo viikolla kolme, siinä ovulaatiosta viikko ja se oli selvää pahoinvointia ja sitä oli yölläkin sekä sitten muutenkin ja mietin, et oiskohan nyt tärpännyt.. en kyllä uskonut, kun yritystä oli ollut jo kymmensien kuukautta, mutta sitten teinkin selkeän punaisen r-testin jo 3+5 :)
Mutta toi öinen pahoinvointi ihmetytti ja pisti testaan jo ajoissa sekä malttamattomuus teitty ;)
Nyt raskausviikko 36 lähenee loppuaan ja ei jaksais enää odottaa.. :)
Tsemppiä sinulle!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja muuten en siis kärsinyt pahasta olosta, ihan tuolloin ennen plussasuta ja vähän sen jälkeen, muutamia viikkoja, mutta se oli ennenmmin semmosta heikkoa oloa..
En usko että johtui sillä semmonen sama olo jatkui tosiaan siitä noin muutamia viikkoja!!!!!!!!!!!!! Mä oon aivan varma, et se raskaus teki sen yöpahoinvoinnin tai ainakin haluan uskoa niin :D
IKINÄ ennen kuin kuukautisaikakaan on.
Ja jopa rinnat kipeät kun yhdynnästä oli 4 päivää.
Mutta ei tää raskaana olo kyllä herkkua ole, yök!
t: rv 8+4, neljäs tulossa.
Tuntuu että tosi monilla on takana useitakin keskenmenoja ja pitkää yritystä, siksi itselle tulee ehkä niin nopeasti huoli jos ei nopeasti tärppää. Onhan näitäkin ekan kierron ihmeitä, mutta tuntuu että he ovat aika lailla vähemmistönä. Mekään ei olla aloitusta ihan viime tippaan jätetty, ollaan miehen kanssa molemmat 27v, mutta silti tulee olo että olisko kuitenkin pitänyt aloittaa jo aikaisemmin... Toisaalta turha katua tehtyjä päätöksiä, onhan niille ollut kuitenkin perusteet.
Et vinkkinä vaan ;D
Muuten emme ole sattuneet sohvasekstaileen,mutta tosiaan kun muistin et esikoinen alkoi sillälailla niin vitsailin miehelle,et koitetaas toisenkin kerran ja niinhän siinä kävi :D
OSITTAIN uskon sen johtuneen (paitsi suotuisasta ajasta) asennosta,mies tuli suoraa "ylhäältäpäin" ja itsellä oli jalat toinen selkänojalla ja toinen sohvapöydän kulmalla,eli molemmat hieman ylöspäin ja seksin jälkeen mulla oli jalat lepuulla siinä sohvan selkänojalla molemmat,eli ylöspäin...
sohvaseksiä ja päälle greippimehua niin on varma tapaus?
P)
... että mieskin on aika täpinöissä nyt, vaikka ei ollut niinkään aluksi ja vetkutti päätöstä pillerien lopettamisesta. Taisi luulla että se napsahtaa heti vaikka olen syönyt pillereitä 10v. Itsekin ajattelin että voi ottaa vähän aikaa, mutta miten se kuluukin näin hitaasti!
Ja syli tuntuu niin tyhjältä että mua alkaa itkettää pelkkä tän kirjoittaminenkin, en tiedä millä asteikolla vauvakuumetta mitataan mutta korkeella mennään!
Nyt vois joku viisas sanoa että jäitä hattuun niin nappaakin helpommin, mutta seon helpommin sanottu kuin tehty kun olen useamman vuoden jo odottanut että saan omat opiskelut ja miehen edes jotenkin sopiviin vaiheisiin.
Niin ja käytännön vinkkejä otan mielelläni vastaan, koipia on jo kohoteltu ;D