Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huutokohtaukset/nukkuminen

03.09.2009 |

Eli 8kk tyttö, alkanut viikon aikana heräilemään yöllä yhtäkkiä -> huutaa, rauhoittuu kun ottaa syliin, tekee tätä 3-5 kertaa yössä, sama juttu päikkäreiden aikana. Päikkäreillä nukkuu max. 30 minuuttia omassa sängyssä, sen jälkeen yleensä nukkuu mun sylissä vielä 1h, ottaa päikkärit 2-3 kertaa päivässä. Mikähän voisi olla syy huutoon..? Onko se, että herää eri paikassa kuin mihin nukahtaa? Nukahtaa siis aina pullolle, jonka jälkeen viedään sänkyyn. Tarkoitus olisi aloittaa tassuttelu unikoulu huomenna. Onko tähän vinkkejä? Olen muutaman kerran yrittänyt että nukahtaisi "yksin" omaan sänkyyn, mutta itkee, nousee seisomaan ym ym joten olen vielä nukuttanut syliin. Vai ehkä hampaat vaivaa? Olen ihan neuvoton kun näkee, että lapsi on väsynyt mutta ei vaan nuku kunnon päiväunia. Ja yölliset huudotkin on alkaneet, on ennen nukkunut todella hyvin yöt. Vinkkejä unikouluun kaipaa;)

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
04.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onkohan kyseessä eroahdistus? Meilläkin on välillä tuollaisia kausia (tyttö 1v) kuten tälläkin hetkellä. Tyttöni on ollut aina "huono" nukahtamaan ja nukkumaan kunnes pidimme Anna Wahlgrenin Nyt nukutaan unikoulun 10 kk ikäisenä. Samalla saatiin yösyötöt ja tutti (ja sen kanssa öisin sählääminen) pois. Suosittelen (tarkat ohjeet löytyy netistä). Se on vähän kuin tuo tassuttelu, mutta mun mielestä parempi. Voin antaa vinkkejä mikäli tuosta innostut. En olisi meinaan uskonut että meidän tyttöön auttaa mikään, mutta kolmannen yön jälkeen nukkui tosi hyvin ja nyt on nukkunut jo pari kuukautta yöt läpeensä (nimimerkillä kahden tunnin välein 10 kk ajan öisin herännyt..). Kyllä saat hänet nukahtamaan omaan sänkyyn kunhan otat vain sellaisen tosi itsevarman asenteen ja toimit unikoulun ohjeiden mukaan. Olen oppinut tosi hyvin unikoulun ansiosta tulkitsemaan lapseni itkua ja voin kertoa, että kyllä sen "pelko-ahdistus" itkun tunnistaa. Ja sitä se on hyvin harvoin, sillä yleensä lapsi vain kysyy hämmentyneenä että mistäs tässä nyt on kyse kun et otakaan syliin. Sitten kun lapsi saa sinulta kerta toisensa jälkeen saman vastauksen, kaikki on hyvin, nyt nukutaan, hän lopulta rauhoittuu. Nyt meilläkin on taas joku ihme kausi kun tyttö herää pari kertaa kysymään, että olemmeko paikalla (itkee) johon vastaan tutun rimssun (kaikki on hyvin, nyt nukutaan) ja sitten hän rauhoittuu siihen. Mä luulen että teidän tytöllä on sama homma kun meillä, eli ei uskalla nukahtaa yksin. Onhan kaikki muukin uusi pelottavaa aluksi. Teidän vanhempien on vain opetettava että on ihan turvallista nukahtaa omaan sänkyyn, vaikka vähän itkettäisikin. Kyllä hän on jo niin vanha että tietää että olette lähellä, vaikka ette häntä syliin ottaisikaan. Ei kannata nukuttaa pullolle, ja on varmaan perää siinä, että pelästyy kun herää eri paikasta kuin mihin nukhati. Kuulin kerran vertauksen, että se on sama kuin sinä nukahtaisit sänkyysi ja heräisit autotallista! Kyllä siinä itsekin pelästysi. Mä luulen että meillä tuo nykyinen yöheräily (ja neuvolassa meinasivat samaa) johtuu siitä että ymmärtää jo että yö on pitkä aika olla erossa vanhemmista ja haluaa varmistaa että olemme edelleen lähellä. Meilläkin on vaikeuksia tällä hetkellä nukahtaa myös paiväunille, kun ei malta uusien leikkien ja kävelyn lomasta levähtää. Olen vain antanut hänen möyriä sängyssään ja kun on itkenyt, olen käynyt oven takana muistuttamassa rimssun kera, että nyt nukutaan. En aio antaa periksi, kun kerran niin hyvään alkuun olemme päässeet unikoulun kanssa. Tsemppiä teille, ja toivottavasti tästä "romaanistani" on teille apua.

Vierailija
2/5 |
09.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä hillitön yörumba helpotti huomattavasti, kun lopetimme pullon kanssa nukuttamisen ja yölliset tarjoilut. Ja ihan turhan myöhään - lapsi oli jo päälle vuoden, kun saimme tuon aikaiseksi. Pari yötä meni ihan hillittömällä huutamisella, kun pikkumies vaati raivokkaasti valkoista ainettaan, mutta sitten homma rauhoittui.



Lapsille on tyypillistä protestoida äänekkäästi saavutettujen etujen menettämistä, mutta yllättävän nopeasti yleensä tottuvat uuteen systeemiin. Älä siis säikähdä protesti-itkuja, kun jätät iltapullon pois.



Aina välillä tulee kausia, jolloin nyt puolitoistavuotias lapsosemme ei haluaisi nukahtaa itsekseen, mutta rauhallinen juttelu tyyliin "omaan sänkyyn on mukava nukahtaa, katsos kun pupu ja koirakin ovat tässä vieressä, äiti ja isä eivät mene mihinkään kauas" auttaa yleensä hyvin. Erittäin tärkeää on myös se, että iltarutiineista ja nukkumaanmenoajoista pidetään kiinni - aina kun olemme jossakin reissussa, yöt menevät hurlumheiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
25.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli pullosta eroon nukutettaessa, mutta niinhän olette ilmeisesti tekemässäkin.



Meillä toimii se, että on iltatoimet (syömiset, pesut, yövaatteiden vaihto) ja sitten luetaan sadut. Meillä on 2-3 lyhyttä satua, jotka on aina samat. Yhtä voi vaihdella, mutta loppusatu on aina sama=), jonka jälkeen sammutan valot ja luen vielä muutaman "unirunon", myös aina samat.



3v on tässä vaiheessa yleensä jo sikiunessa, mutta 1,5v kuuntelee loppuuun ja jää sitten nukahtamaan yksikseen. Joskus huutelee ja menen sitten katsomaan/rauhoittelemaan, jos kuulostaa että on tosissaan. Mut en päästä hätääntymään asti, koska siitä on huonoja kokemuksia esikoisen kanssa. Yleensä hää yrittää selvästi saada unenpäästä kiinni, mut ei vaan uskalla/malta ja pitää rauhoitella. Mutta jos on jotenkin levoton, niin olen sylitellyt hetken ja sitten laittanut takaisin sänkyyn.



Iltapalasta nukahtamiseen kuluu n. 1h eli seittemältä syödään ja kahdeksalta ovat untenmailla eli ei miusta kestä kauheen kauan, vaikka saattaa siltä kuulostaa;)



TOSIN tästä huolimatta molemmat saattaa heräillä öisin (myös päivän tapahtumat vaikuttaa) ja tunnustan, että 1,5v taintuu edelleen tuttipullolla, jos vaikuttaa siltä ettei kertakaikkiaan käy muuten nukkumaan uudestaan. Vanhempi vaan kömpii viereen ja nukahtaa sitten siihen, mutta nuorempi ei oikein viihdy vieressä.



Esikoisella oli 1-2,5v. järkkyjä kauhukohtauksia öisin. joten en ole erityisen huolissani siitä, että nuorempi "vain" heräilee ja ottaa vähän maitohuikkaa pullosta. Etenkin, kun ei ole jokaöistä=)



Tästä ei varmaan mitään konkreettista apua, mutta jos edes vertaistukea =)

Vierailija
4/5 |
25.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja lisään vielä edelliseen, että meillä ei siis yöllä huudeta sen maidon perään vaan ollaan vaan niin virkkuina, et nukahtamisesta ei tule mitään ja useinmiten se pullo sitten auttaa nukahtamaan uudelleen...



Vierailija
5/5 |
31.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Noilla mainhan vauvalla on joku sellainen vaihe, että tajuaa oman erillisyytensä äidistä ja esim. alkaa vierastaa aiempaa enemmän. Ja hätääntyy kovasti, jos joutuu nopeasti vieraan ihmisen syliin. Eli kaipaa varmaan yölläkin äidin läheisyyttä ja tuttua tuoksua.



Meillä tuossa iässä otettiin aina äidin ja isin väliin, jos halusi tulla. Välillä oli maha kipeä ja välillä hampaita tulossa, mutta joskus vain kaipasi läheisyyttä ja nukkui vieressä paljon paremmin.



Tsemppiä! Kyllä se siitä helpottaa :)