Millaista naista et voi sietää?

paisuttelevat pikkujuttuja ja käyttävät suunnattomasti energiaa asioiden kääntelyyn. Juuri näitä: "anoppi antoi yöpaidan, mitä tarkoitti sillä?"



Ja sitten en pidä nynnyistä naisista, jotka eivät osaa ajaa autoa, eivät vaihtaa lamppua ja hui, joka asiaan tarvitaa mies.

Tiedätte tyypin: toisia naisia pitää mollata, kadehtia, kyylätä, etsiä vikoja, pitää kaikessa minkä tahansa miehen puolta ketä tahansa naista vastaan. "Voi että kun mä olen aina tullu niin paljon paremmin miesten kanssa toimeen kun ne on niiiiiiin reiluja *räps,räps*" Voi lol. Mikä nainen ei miesporukan keskellä "tule toimeen"?



Nimim. yksinhuoltajaisän tytär, monien miesten "reilut jutut" kuullu niitten naisten selän takana, joille on oltu toooosi reiluja.



Pidän rehdeistä, aidoista naisista. Ja miehistä. Sellaisistakin, joiden kanssa olen asioista joskus eri mieltä.

sanoo että minä olen vaan tällainen perfektionisti!

Minulle se on yhtä kuin tyhjän nipottaja. En halua sellaisia ympärilleni.

Siis sellaiset kestovaippailijat luomuhörhöt, jotka eivät koskaan väsy, valita lapsistaan, leipovat leipänsäkin itse ja ehtivät joka paikkaan ja tekevät vielä kaiken sivussa väitöskirjaa. Nämä tyypit eivät ärsyttäisi niin paljon, jos he eivät niin kovasti alleviivaisi tuota ylivoimaista suoritustaan äiteinä ja mallikansalaisina.



Toiseksi mua ärsyttää sellaiset ihmiset kuin vaikkapa tämä yksi salarakas. Häntä on siunattu hyvällä ulkonäöllä mutta rouva jaksaa vain kuitenkin ilkeillä muille ja olla todella tyly ja epäkohtelias.



Ja vielä: En mäkään välttämättä ihaile Henna Kalinaista mutta häneltä löytyi sentään jonkinlaiset käytöstavat.

Heidän mielestään tasa-arvoa on se, että nainen voi olla kuin mies.



Myös tuossa yhdessä aloituksessa "morsian" sarjan hempukasta kirjoittava on hyvä esimerkki. Mies on huijannut suunnilleen kaiken mahdollisen ja tällä ajatusmaailmalla varustettu ärsyttävä nainen näkee asista tasan sen "kylläpä hempukkaa vietiin 6-0" puolen. En voi ymmärtää, en mitenkään. Ehkä se on jotain oikeudentajun puuttumista mikä ärsyttää. Tosin tämä sama koskee miehiäkin. Harvoin he vaan ovat noin "susia toisilleen".

mariskoolien keräys ja löpinät tyyliin "minun mieheni sitä, minun mieheni mielestä niin"..

Ja oikeastaan tähän samaan kategoriaan menee ne miehilleen lojaalit pikkuvaimot, kuten se yksi, joka oli joulun alla kusessa, kun "Mikko" oli ollut vähän ketku. Siis se joka laittoi sen tarinansakin mukaan. Jos jo suunnilleen ekoilla treffeillä käy ilmi että mies seurusteli yhtä aikaa kolmen naisen kanssa, ja yksi neljäs yrittää itsaria kyseisen miehen takia, niin millainen idiootti uskoo, että kyseessä on vain "väärinkäsitys"?

Tiedätte tyypin: toisia naisia pitää mollata, kadehtia, kyylätä, etsiä vikoja, pitää kaikessa minkä tahansa miehen puolta ketä tahansa naista vastaan. "Voi että kun mä olen aina tullu niin paljon paremmin miesten kanssa toimeen kun ne on niiiiiiin reiluja *räps,räps*" Voi lol. Mikä nainen ei miesporukan keskellä "tule toimeen"?

Nimim. yksinhuoltajaisän tytär, monien miesten "reilut jutut" kuullu niitten naisten selän takana, joille on oltu toooosi reiluja.

Pidän rehdeistä, aidoista naisista. Ja miehistä. Sellaisistakin, joiden kanssa olen asioista joskus eri mieltä.

Minua ärsyttää naiset, jotka ovat 32-vuotiaana kahdeksattatoista vuotta suhteessa sen yläasteen aikaisen jamppajorman kanssa, mutta niin perin kyllästyneinä, että työpaikalla haetaan huomiota ja räpsytellään silmiä jopa talkkarille. Ollaan ensimmäisenä ilmoittautumassa kaikenmaailman tositosi tärkeisiin työporukan työajan ulkopuolisiin juttuihin, varsinkin jos ne sattuu viikonlopulle. Puhutaan omasta miehestä ikävään sävyyn ja lässytetään kaiket päivät parikymppisten pikkupoikien kanssa ja hihitellään. YÖÖÖÖÖK....

nainen on naiselle susi.

Eli sellaisia joille ihan yksinkertaisetkin asita pitää selittää monta kertaa, eikä sittenkään välttämättä ymmärrä. Naisia jotka kerta toisensa jälkeen ottavat miehekseen samanlaisen rentun kuin entinen oli, eivät opi siis kerrasta mitään.

Naisia jotka jahtaavat varattuja miehiä, syystä että ovat hyviä panoja ja eivät vaadi sitoutumista, missä on heidän moraali?

Äitiyteen hurahtaneita naisia, eivät osaa enää edes puhua mistään muusta kuin lapsista ja varusteista, saati että lähtisivät ilman lapsia jossain edes käymään.

Mun mielestä se on vaan niin helvetin vastenmielistä, tulee mieleen laiska ihminen joka vaan syö ja paskoo.

Tosin en ole todellakaan mitään täydellinen äiti/ihminen, enkä edes kuvittele olevani. Sen kyllä tiedän, että joitain ärsyttää "ylitehokkuuteni"... Minä vaan olen aina ollut tällainen, enkä pidä itseäni mitenkään muita parempana.

Siis sellaiset kestovaippailijat luomuhörhöt, jotka eivät koskaan väsy, valita lapsistaan, leipovat leipänsäkin itse ja ehtivät joka paikkaan ja tekevät vielä kaiken sivussa väitöskirjaa. Nämä tyypit eivät ärsyttäisi niin paljon, jos he eivät niin kovasti alleviivaisi tuota ylivoimaista suoritustaan äiteinä ja mallikansalaisina.

sekä huonoitsetuntoiset, muiden elämää kyttäävät ja arvostelevat, mustasukkaiset, kaikkia toisia naisia kilpailijoiksi luulevat kateelliset juoruämmät.