Mun vauva ällöttää mua, MIKS? :((
Oonko tulossa hulluks vai mitä, poika 3vkoa eikä vieläkään oo mitkään äidintunteet heränny, päinvastoin, vituttaa ja kaduttaa koko vauva. Huutaa vaan ja perustarpeet kyllä tyydytän mut mitään hyvää en häntä kohtaan tunne. Ja lapsi on jo ennestään, tyttö 4v jota oon rakastanu ensihetkestä alkaen (sain hänet vahinkolapsena ja olin yh alusta asti), tätä toista kohtaan en tunne juur mitään..pelkkä ikävä velvollisuus. ja nyt siis on mies (joka onneks hyvä isä)
niin ja nää siis vaan ajatuksia ja tunteita, lasta en ikinä satuttais ja hoidan hänet kyllä
Kommentit (7)
Puhu ekaksi neuvolassa asiasta, jos terveydenhoitaja on ollenkaan sen oloinen, että hänelle voisi puhua.
siihen saa apua, on esimerkiksi olemassa masennuslääkkeitä, joita voi käyttää, vaikka imettäisi.
Ole heti huomenna yhteydessä neuvolaan asiasta, tuollaiset tunteet eivät liity siihen normaaliin baby bluesiin, joka iskee lähes kaikkiin synnyttäneisiin, vaan kertovat jostain vakavammasta.
Miten raskausaika sujui, odotitko innoissasi ja hyvilla mielin vauvaa?
en tiedä mitä tapahtui (paitsi että kieltämättä oli mulle pettymys et vauva oli poika, toivoin ja olin "varma" et saan toisen tytön)
Ekan kans kaikki "toimi" ensi hetkestä alkaen, imetys, se et tunsin hänet omakseni jne.. tää toinen taas vain kuin vieras tunkeilija. Ja eka oli ns joka äidin unelmavauva, mut ei voi liittyä vaan siihen et tää uus vaativampi. Mua pelottaa oikeesti etten tunne mitään hyvää mun omaa lasta kohtaan :( uskaltaako neuvolassa tällasta sanoa?
Masennus on niiiin yleistä että ei se sinua mitenkään leimaa eikä sinun ajatella olevan huono äiti. Huono äiti jättää masennuksen hoitamatta ja antaa vauvan kärsiä siitä.
Soita neuvolaan ja kerro tuosta, saat varmaan ajan lääkäriin ja ehkä lääkityksen tms. Tsemppiä!
en tiedä mitä tapahtui (paitsi että kieltämättä oli mulle pettymys et vauva oli poika, toivoin ja olin "varma" et saan toisen tytön)
Ekan kans kaikki "toimi" ensi hetkestä alkaen, imetys, se et tunsin hänet omakseni jne.. tää toinen taas vain kuin vieras tunkeilija. Ja eka oli ns joka äidin unelmavauva, mut ei voi liittyä vaan siihen et tää uus vaativampi. Mua pelottaa oikeesti etten tunne mitään hyvää mun omaa lasta kohtaan :( uskaltaako neuvolassa tällasta sanoa?
ja pitääkin sanoa. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä perheneuvolaan, lääkäriin, mielenterveyspuolelle tms., jos et halua neuvolan tädille sydäntäsi purkaa. Synnytyksen jälkeinen masennus on aika yleistä, joten et varmasti ole ensimmäinen, joka neuvolassa tällaisen asian ottaa puheeksi.
Nuo ovat aivan selviä masennusoireita, ja valo tunnelin päässä on aika kaukana, jos et hae apua. Olosi ei ole millään lailla omaa syytäsi, hormonitoimintasi vain on tehnyt sinulle tepposet.
Hae nopeasti apua, niin pääset mahdollisimman pian iloitsemaan vauvastasi!
Voimia kurjaan tilanteeseen.
käyppä lääkärissä