Ainainen valitus rahasta!
Voi helvetti olen niin kyllästynyt tähän aiheeseen, sallikaa mun valittaa!!
Aina jos tulee työttömän kaverin kanssa puheeksi ruoka tai raha, mitään muuta ei kuulu kuin valitusta kaikesta; kaiken pitäisi olla suunnilleen ilmaista! Olimme yhdessä ulkona tänään ja voi luoja sitä silmien pyörittelyä; ei ollut muka varaa euron maksaviin hedelmiin eikä kahvillakaan voinut ottaa sitä eilistä pullaa, jonka olisi saanut 0,5€:lla...huoh. Kaveri on siis työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta saa enemmän käteen kuin minä (äitiyslomalainen). Kuitenkaan raha ei näytä riittävän mihinkään, kun pitää niin kovasti valittaa ja itsensä surkeaksi tehdä. Ostin tarjouksesta säkin wc-paperia kympillä ja kaveri määkäisi, ettei hänellä olisi koskaan tuohon varaa...:/
Mitä tässä pitäisi nyt sitten tehdä? Jos kaveri eläisi yksin toimeentulotuella, voisin vielä ymmärtää valituksen, mutta hänen miehensä on töissä. En jaksaisi oikeasti kuunnella aina kun tapaamme tuota jatkuvaa "rahapulaa", etenkään kun itsekin venytän penniä. Pitäisikö vain pitää harvemmin yhteyttä..?
Hii, millä se sitten perseensä pyyhkii?
Perusnegatiivisiin ihmisiin ei kannata tuhlata aikaansa. Läheisten sairastuminen (masennus tms) on eri juttu, mutta tuollaiset ystävät pois vaan imemästä omaa elämäniloa.