Oululaiset ekaa odottavat ja syyskuu
Kommentit (58)
Mulle on näillä näkymin tuo miitti ihan sama, milloin se pidetään. Sinänsä varmaan vaikea toteuttaa, jos meinaa pitää nyyttikesti-periaatteella, kun ei tuolla ulkona enää niin lämmin ole.
Huh,mä luovun kohta toivosta. Mulla on ollut jostain 20+ viikoista kävely melkein mahdotonta ensin selkäkipujen, sitten jatkuvien supistusten takia. Toissapäivänä koitin lenkkiä koirien kanssa, tuli niin hirveät liitoskivut (ainakin luultavasti oli niitä) että melkein piti kontata takaisin, tänään hevosen kanssa sama juttu, tosin olivat mahdottoman kipeitä supistuksia.
Pysyisi nyt kuitenki vielä kyydissä!
Hauska noiden eläinten kanssa, kun niiden ilmeestä oikein paistaa, että "mikä sua on ruvennu vaivaamaan, kun lyllerrät tuolla lailla?" :)
Verkku rv 31+5
En alunperinkään ajatellu että ulkona pidettäis vaan jonkun kotona.. meille varmaan vois tulla jos tuo ukonretale keksis jotai muuta tekemistä siksi aikaa:D
syötävänä vois olla vaikka coctailpiirakoita, munavoita, salaattia... yms.
jokainen tois jotain:)
mut pistäkää muitakin ehdotuksia kehiin:)
Ihanaa olla taas täällä pitkästä aikaa, mulla oli jo teitä ihan ikäväkin! :)
Uusi miitti kuulostaa mahtavalta ja nyyttärityyli saa kannatusta! Mulle sopii se lokakuun 10 ihan hyvin näillä näkymin. Jotain tuttua siinä päivämäärässä on, mutten saa päähäni ja kalenteriin en ole merkannut mitään. Me lähdetään sinne reissuun 28.10 niin jos vaan ennen sitä nähdään niin passaa ja olen mukana! Tulen mielelläni Poksin luokse.. Ja luulen että meidänkin kotona saadaan lupa järjestää.. Tietty jos sitä halutaan niin tarkastan eka mieheltä kun päivämäärä tiedetään :)
Mä oon jo ihan pihalla näitten viikkojen kanssa mutta jos nyt oikein mietin (kalenterista tarkastan :)) niin pitäis kait olla 23+5 eli hurjaa vauhtia aika menee. Olen voinut ihan hyvin eli samalla lailla kuin ennenkin. Selkä pamahtaa välillä jumiin, varsinkin jos enempi jotain touhuaa ja laittaa sit pötkölleen niin voipi olla ettei pääse ylös-jalat ei kanna. Taitaa siis sitä issiashermovaivaa olla.. Ja liitokset on hellänä, pitkistä lenkeistä on enää turha haaveillakaan :) Mutta kestävätpähän kuitenkin! Supistelee yhä päivittäin ja välillä jo hitusen enemmän tuntuukin osa supisteluista. Aamulla ihan heräsin siihen kun tuntui että maha räjähtää, mut ei se sit onneksi räjähtänyt ;)
Mulla on ihan oikeesti joku potkunyrkkeilijätyttönen masussa. Ihan hirveästi jytää siellä menemään, voihan se olla että se on levoton niinku mamikin oli nuorempana. Onneksi tämä vanhuus vähän hidastaa! Miehen kanssa menee paremmin varmaan kuin koskaan.. Ehkä tää raskaus helpotti mun oloa, kun oon niiiiiiin kauan tätä lasta toivonut ja odottanut ja olis jo toivon menettänyt.. En uskonut että voidaan saada ees lapsia. Ja kun tämä pieni ihme kasvaa tuolla mun sisällä niin väkisinkin on välillä niin pilvissä, niin onnellinen :) Siinäpä tuo mies sitten saa touhuta ihan rauhassa mitä haluaa kun mä kävelen täällä pilvien päällä silitellen mahaani :D :D
Tulipas taas pitkät stoorit. Sen siitä saa kun on pitkään ollu poissa, kauheena asiaa :)
Sognatore 23+5
Onnea Jadelle rintsessa uutisista!!!!! :)
10.10. käy miittiin mullekin. Paikaksi käy oikeestaan mikä vaan. Meillekin ehkä vois, mutta täällä on terroristikoira ja hullu kissa ja kaks epäsosiaalista kania enkä varmaan sais tuota miestäkään pois alta, niin ehkä parempi jossain muualla. :D Ei meillä tilaakaan paljoa ole, saati istumapaikkoja. :D
Hassulta kuulostaa nyt tuo mun huonotuulinen kirjotukseni, kun siitä on vähän aikaa. Nyt taas tuntuu, että mikään ei vois olla paremmin. Tää on se mun normaali olotilani, tuommonen pessimistisyys ja huonotuulisuus on mulle varsin vierasta. Onnellinen minäkin tästä tulokkaasta olen, kun tätäkin kuitenkin aika pitkään tehtiin ja kaks meni keskenkin, niin osaa arvostaa tätä pitkälle edennyttä raskautta. :)
Vauva hikkailee nykyään jo, hassun tuntoista. Viikkoja on tänään jo 29+5, kohta ne alkaakin jo kolmosella... Huh! Toivon kuitenkin, että aika menis nopeesti, haluan vauvan jo syliin! :)
Älä nyt huolta kanna tuosta pikku purkauksesta mikä sulla oli.. Jokaiselle sattuu huonoja päiviä, ihan ilman syitäkin ja silloin kaikki näyttää synkältä vaikkei oliskaan :) Ja meistä ei täällä varmasti kukaan tuomitse toista vaikka mitä sanois ja sattuis! Yhdessä odotellaan ja ihmetellään näitä raskauden ihmeellisyyksiä :) Joihin taitaa kuulua nuo mielialan heittelyt!
Nyt Las Vegasia katsomaan..
Minullekkin käy tuo tapaaminen varmaan milloin vain, ei mitään suunnitelmia :D
Eilen töiden jälkeen 22.30 kun kotiin päästiin, niin ukko kulta tokaisi jotain siivouksesta ja minäkös hermostuin... Siivosin sitten 24 asti, eipähän tarvitse sanoa etten siivoa:D Käytiin eilen serkulle katsomassa siperian huskya ja kova on nyt minulla suostuttelu että saisin miehenkin niitä pentuja katsomaan, jos sieltä kolmas lauman jäsen tulisi:D Kiitokset onnitteluista sognatore.
Nyt pesemään kylppäriä kun on saumausaineet laitettu seiniin, ehkä tuo remontti on tammikuussa jo valmis, 3kk ollut jo tekeillä :D
Meille kyllä mahtuisi mainiosti, mutta joutuisi sitten kaikki tulemaan kauemmas.
Marsupialia, mulla on harva se päivä tuollainen:)
Kovasti mekin toki vauvaa odotetaan, mutta mulle tämä raskaus on vain pakollinen paha ennen siitä saatavaa palkintoa :)
Mulle tämä raskaana olo ei vaan sovi, kun muutenkin oon niin impulsiivinen :)
Jade, mekin joskus aiemmin ajateltiin koiranpennun ottoa, ja päädyttiin siihen ettei oteta jos sattuu ettei kaikki menekään hyvin.
Onneksi ei, koska nyt kun on liikkuminen melkein mahdotonta niin ei pysyisi millään pennun perässä, eikä jaksaisi touhuta sen kanssa 24/7. On vaan pakko levähtää aina, kun siihen on mahdollisuus.
Neuvolassakin kävin, kaikki ihan ok. Vauva oli jotenkin hassussa asennossa ettei täti meinannut päätä löytää :)
Paino oli noussut taas vähän liikaa.
Kelaltakin tuli vihdoin ja viimein päätökset, ja semmoiset miten toivoinkin ne laskettavan.
Mulle iskee ajanpuute, viikot menee hirveetä kyytiä eikä yksinkertasesti ehdi tehdä mitään :)
Verkku rv 32+2
Minen kyllä ottais koiranpentua raskaana ollessa, sen verran oon huomannu tämän raskauden aikana... Tuo meidän riiviö on nyt vajaa 9kk, se oli siis 3kk kun tämä raskaus todettiin. Alku meni ihan ok, kun mulla ei mitään pahempia pahoinvointeja ollu, väsytti vaan kamalasti. Mutta nyt tuon kans on ihan mahotonta! Se vaan haluais ulkona leikkiä kaikkien vastaatulevien koirien kans, ihan kauhee venkoilu remmissä. En tiiä mitä me on tehty väärin, kun välillä se kulki ihan nätistikin. Nyt sillä on vissiin alkanu joku uhmaikä... Mutta oon tosi tyytyväinen että tuo on sentään melkeen vuoden kun vauva syntyy! Jospa se vähän tuosta vielä rauhottus. Kyllä se sisällä on aivan ihana koira ja se tottelee ja kiltti, mutta ulkona oleminen on nykyään ihan mahdotonta.
Mutta joo, tänään on jo rv 30!! :D Vuosi sitte olis kyllä ollu vaikee uskoo että tässä ollaan, kun oltiin toipumassa ensimmäisestä keskenmenosta. :)
Mulla ei kyllä ajanpuute pääse iskemään, mulla sitä on liikaa. Vauvaa varten alkaa olla kaikki valmiina, turvakaukalo ja kantoliina tosin puuttuu edelleen. Kantoliinaa yritän metsästää käytettynä, mutta kaukalon haluan uuden. Sen osto menee kyllä rahapulan vuoksi ens kuulle... Eilen nimittäin kävin TAAS kissan kans lääkärissä ja sinne hulahti 119e. Mitään vikaa sillä ei kuitenkaan oo ku päässä... :/ Pissailuongelmaa siis, mun ja Hukan tavaroihin. Miehen tavarat saa ihan rauhassa olla missä vaan, niihin ei pissata, mutta auta armias jos mun kengät tai Hukan peitto on jääny lattialle, niin ihan varmasti on aamulla pissat... Ihana kissa siis.
Täytyy vielä loppuun kehua, kuinka hyvin nukuin toissayönä! En heränny kertaakaan, en edes aamulla ku miehen kello soi! Sitten vasta heräsin ku kissa mourus oven takana ja koiran piti piipata makuuhuoneen puolella vastaukseksi. :D Oli harvinaisen levännyt ja virkeä olo.
Näin ne viikot etenee :) Toisaalta tähän olis hyvä hetkeksi pysähtyä ja nauttia tästä raskaudesta! Nyt on varmaan aika lailla paras aika, tunnen vauvan liikeet, mieskin ne tuntee, olo on aika hyvä ja mahakaan ei vielä liikaa tiellä.. Vois vaan jäädä hetkeksi nauttimaan, mutta tuo aika menee kuin höyryveturi eteenpäin kauheaa vauhtia.
Mulla muuten alkoi sitten närästys :) Toissayönä heräsin siihen kun ruokatorvea korvensi ja tuntui että jotain nousee ylös koko ajan. Ei pystynyt makuuasennossa olemaan. Onneksi sain eilen neuvolatädin kiinni ja sain luvan syödä närästyslääkettä. Se nyt ei niin hyvin auttanut kuin olisin toivonut, mutta ehkä vähän kuitenkin jelppasi.. Pitää lääkäristä pyytää reseptillä parempaa lääkettä, jos vaiva jatkuu. Mulla ei ole ikinä ennen närästänyt ja täytyy sanoa, että on kauhea vaiva!!
Niin, meillähän on Marsupialian koiran kanssa samanikäinen koira ja kyllä toivoisin suunnattomasti, että koira olisi vanhempi. Se on niin energiaa täynnä olevassa iässä, että kehittää sitten kaikkea ei mukavaa jos hänelle ei suoda tarpeeksi aikaa, liikuntaa ja virikkeitä. Miettikäähän Jade kahdesti otatteko ennen ku vaavi syntyy koiraa.. Tekin teette pitkää päivää jo töissä ja sit kun vielä vauva tulee pakan sekoittamaan, niin koira voi helposti jäädä liian vähänlle huomiolle ja kehittää sitten itselleen vääränlaisia tapoja ja pian sitten huomaakin että meillähän on ongelmakoira :( Koira on ihmisen paras kaveri, mutta pentuaika on ihanuudestaan huolimatta ihan hirveän rankkaa aikaa. Muistelen kaiholla edesmennyttä 7-vuotiasta rotikkaani joka oli jo niin ihanan rauhallinen ja kuuliainen!
Kaunista torstaita!
Sognatore 24+0
Minä oon ihan suunnattoman onnellinen tuosta koirasta, mutta joo, oon myös suunnattoman onnellinen siitä, että se aikuistuu! :D Onneksi se ei enää oo ihan pentu. :) Vaikka pikkupennut niin ihania onkin.
Sognatore, mitä lääkettä se anto sulle luvan syödä? Ne kai ensimmäisenä tyrkyttää Rennietä, joka ei kyllä mulla kovaan närästykseen auta yhtään. Sellaseen pieneen vaan. Sitten jos oikeen kunnolla närästää, niin oon käyttäny Gavisconia. Sekin on ihan sallittu raskauden aikana, saa ilman reseptiä. Se vaan on niin ällöä, kun pitää pureskella kunnolla ja vaahtoaa jo suussa... yäk.
Sognatore, mulla auttoi tuon vaiheen närästykseen, kun rennie ei tepsinyt ja mua on närästänyt koko raskauden ajan, niin se gavisconin nestemäinen.
Nyt luojan kiitos rennie jo auttaa, kun mua närästää jo vesilasillisen (!) jälkeen.
Meillä ne neuvolassa hyvin huonosti ainakin antavat noita reseptilääkkeitä, mikä on toki ymmärrettävää kun ei ne yleensä vauvalle passaa.
rv 32+3
Ilman muuta tulen miittiin mukaan jos en vaan ole töissä. Meillä on semmonen "perhe firma" jossa sitten töitä tekee koko pooppoo vointinsa mukaan.
Minäkin haaveilen koiran pennusta, mutta tosiaan ajateltuna tulisi olemaan liian vaikeaa keskittyä pentukoiraan nyt tällähetkellä. Ennestään meillä on yksi koira ja kissa ja kissankin joudun luovuttamaan mummolaan asumaan kun on perusluonteeltaan niin nirppanokka ja vihainen elukka:) Ei varmasti tulisi uutta tulokasta sietämään missään mielessä. Onko muilla samoja ongelmia vai onko tuo mun katti vaan ainoa laatuaan? Marsupialian katti kuulostaa kyllä aika veikeeltä tapaukselta:) Tuo pissaamis ongelma vaan on aika rasittavaa pitemmän päälle ja saattaa olla vaikea saada pois...
Vkl meni karmeassa päänsäryssä ja pääsinkin ylimääräiselle neuvolakäynnille sen takia. Vauva kuulemma voi hyvin mutta ite kärsin nestehukasta. Tämä diapeteshomma on sotkenu koko ruokailu ym. tottumukset niin olen yksinkertaisesti unohtanut juoda tarpeeksi. Paastoarvo ei tipu alle sallitun rajan sitten millään, vaikka kuin yritän olla tarkkana. Tiistaille asti hoitaja antoi armonaikaa ja mittaillaan päivittäin ja sen jälkeen pistohommiin jos ei arvo tipu. On kyllä mieli maassa, mutta minkäs teet. Onneksi marsupialia oot saanut arvot kohdillee. Jännä että ne on nuin tarkkoina, vaikka sullakin on ollu se raja-arvo? No toisaalta parempi niin. Itellä ärsytti jo mennä niihin kokeisiin kun ei oikeesti ollut mitään syytä alunperinkään. Satuin vaan kuulumaan johonkin tiettyyn kategoriaan. Kävi nyt kuitenkin niin että aiheellistahan se oli.
Onko Verkku heppa ihmisiä? Onko sulla oma vai laina polle hoidettavana?
Vkl pitäisi lähtä pinnasänky ostoksille jos jossain välissä kerkiää. Sitten alkas suurimmat hankinnat olla jo hankittuna:)
Z 31+3
Tuosta diabeteksestä, mua vähän ihmetytti kun mua niihin kokeisiin ei laitettu, eikä oikein puhuttu koko asiasta mitään, vaikka mun pikkuveljellä on diabetes.
Joo, pikkukoirissa hommaa piisaa.Nuo isän koiranpennuthan tosiaan majailee vielä meillä (ulkokoiria), ja niissäkin hommaa piisaa, vaikkei niiden koulutus mun vastuulla olekaan. Tykkäisin kyllä touhuta noiden kanssa, mutta esim. kun karkaa niin ei vaan pysy enää perässä kun meno on muutenkin lyllertämistä :)
Zahrina, juu olen :)
Kolmehan noita otuksia löytyy. Kaksi majailee siskon luona, yksi oli pitkän kesän tuossa naapurissa laitumella ja palailee huomenna takaisin valmennukseen. Ennen seudulle muuttoa asuivat kotipihassa.
Meilläkin on kaikki isoimmat hankittu. Vaatetta vielä tarttee, kestovaippoja ja mitä sitä nyt kokee tarpeelliseksi hankkiakaan.
Mukavampi näin, ku että joutuisi sitten lyhyellä äippälomalla ennen syntymää juoksemaan paikasta toiseen tavaroiden perässä.
Niimpä niin, koskaan ei pidä mennä sanomaan ettei niitä vaivoja ole raskausaikana. Nyt on 2 päivää takana sellaista varsin epämiellyttävää oloa. Eilen oli kipeä takalisto, joka ei oikein tykänny istumisesta ja sit tuo maha kaiketi on alkanut jo nyt!!! painamaan koska sellaista kipuilua on säteillyt tuonne nivusten seutuun. Paikallaan ollessa ei tunnu missään, mutta liikkeellä ollessa se nimenomaan on tuntunut. Vähän samanlainen tunne kuin olisit ylitreenannut sisäreisiä ja unohtanut venytellä treenin jälkeen. Selässä ei vielä tuntemuksia, mutta kai se sitten tarkoittaa et pitää kokeillä sitä tukivyötä. Jos tää tästä pahenee, niin ei oo kiva!
Hirvittää itseä tuo sokerirasitus, koska mulla siihen on aika korkea riski. Tosin ei mitään tuntemuksia ole ikinä ollut, että se ois. Mutta ilmotteleeko se nyt muutenkaan aina itsestään?
Katjuska 24+1
Zahrina: Meillä tulee taatusti olemaan ongelmia tuon kissan kans kun vauva syntyy. Me ollaan miehen kans asuttu yhdessä nyt neljä vuotta, eikä tuo kissa vieläkään ole kunnolla mua hyväksynyt. Kaneihin se tottu aika äkkiä, koiraakin se sietää, vaikka ei siitä tykkääkään, mutta tuntuu että mua vastaan se protestoi kaikista voimakkaimmin. Epäilen, että vauva saa samanlaisen kohtelun. Ihan 100% varmaa on se, että vaunut ja turvakaukalot yms vauvan tavarat saa pissakäsittelyn, jos ne jää kissa ulottuville yöllä. Tuo kissa on vielä sellanen, ettei sitä voi antaa kellekään, kun se on niin täysin miehen kissa. Kyllä se mun siskosta tykkää ja vanhemmista, mutta ei ne sitä halua kun on niin arvaamaton ja just tuo pissaongelma... Että katotaan kuinka kauan vielä jaksan katsoa tuota pissailua. Se on nyt eläinlääkärissä tutkittu kahteen otteeseen eikä sille mitään syytä löytynyt, eli päässä vikaa. Mitään sille ei oikein voi. Joskus kokeiltiin sitä feromonihaihdutintakin, sillon pissailu tuntu vaan pahenevan. Mutta se kissa(npissa)jutuista.
Oletan, että oot Zahrina saanut kunnon ohjauksen rd:n hoitoon? Oulussa jos asut niin oot varmaan käyny samalla diabeteshoitajalla ku minäki, niin varmaan se on kertonutki paljon. Mulla nousee sokerit aamulla, jos en oo syöny illalla. Tuohon paastoarvon nousuun löytää selitystä kun guuglettaa "aamunkoittoilmiö". Maksa siis tuottaa sokeria yöllä kun verensokeri laskee alas. Jos käyt yöllä pissalla, niin koitapa juoda kokeeksi lasi mehua, se voiki pitää sokerit alle rajojen! Kunhan et just tuntia ennen mittausta juo. :) Mutta joskus 2-4 aikaan auttaa! Tätä se d-hoitaja ei ainakaan mulle osannut kertoa.
Vähän outoa, että Verkkua ei laitettu sokerirasitukseen, vaikka on selvää riskiryhmää. Suurin osahan siihen pääsee, vaikka ei varsinaisesti riskiä olisikaan. Katjuskalle vielä, että eipä nuo sokerit monellakaan mitenkään oireile, kun heitot on kuitenkin yleensä aika pieniä. Raskausaikanahan nuo rajat on muutenkin paljon tiukemmat ku normaalisti. Muistuttelen vielä sitäki, että kannattaa ite huolehtia, että niitä kokeita otetaan kolme, eli 0-arvo, 1h ja 2h arvot. Se rasitus kun on muuttunu ei-raskaanaolevien osalta niin, ettei tuota 1h arvoa enää oteta. Oon muutaman kerran kuullu nyt että raskaanaoleviltakaan ei oo otettu sitä toista arvoa, vaikka pitäis. Sitte tulee sanomista ja vielä laitetaan uudestaan kiusattavaksi.
Tulipa paasausta! :D
Hauskaa perjantaita kaikille! Me mennään miehen kans tänään pitkästä aikaa elokuviin, ihanaa. Saapa nähä miten siellä jaksaa istua, tuleeko paikat kipeeksi....
Oli tänään vapaa päivä:D Meni sitten koko päivä hakiessa kylpyhuoneeseen puuttuvia juttuja. En ole vielä hommannut yhden yhtä vauva tavaraa, lastenhuonekkin pitää vielä tehdä, niin ehkä kun se on valmis:)
Käytiin eilen niitä pentuja katsomassa ja kyllähän me uros varattiin, saa nähdä onko sitä päästään vialla:D Vanhempi meidän koirista täyttää jo 13vuotta ensi vuonna joten pentu tulee siihen rinnalle kasvamaan ja oppimaan vanhemmalta herralta tapoja:) Meidän leikattu narttu on 5vuotias joten se jaksaa peuhata pennun kanssa, saavat toisistaan paini kaverit, pappa ei enää jaksa niin tytön leikki yrityksistä perustaa.
Mies tunsi eilen ekat potkut, oli aika järkyttynyt :D Sanoi että on ihan kummallista ajatella että joku potkii minua sisältäpäin:D Mutta kohta pitäisi miehen alkaa lätkätreeneistä kotiutua niin pitää kehitellä jotain syömistä.
Se suositteli heti rennietä ja cavisconia, mutta kun mulla sattui olemaan kaapissa miehen pepsid duo:a niin tarkasti sen ja sain luvan sitä käyttää. On helpottanut tuo närästys, välillä vähän mutta ei mitään niin kauheeta kuin silloin.
Nyt on tullut uusi vaiva, voi tietty liittyä närästykseen ja ylipäätään siihen että kohtuu alkaa painaa mahalaukkua. Nimittäin jos syön isomman annoksen eli mahan täyteen niin välittömästi sen jälkeen alkaa heti oksettaa oikein kunnolla. Toistaiseksi en vielä ole oksentanut, mutta lähellä tuntuu olevan.. Kaikenlaista..
Katjuska: Oiskohan ne sun kivut niitä liitoskipuja? Mulla on semmoisia ja siis tuntuu että alapää on kipee, nimenomaan ne luut on ihan hellänä. Aina kipeytyy sitä enemmän mitä enemmän liikkuu ja touhuaa ja yöllä kylkeä kääntäessäkin ovat hellänä. Se kuulemma ihan normaalia, raskaus löystyttää kaikkia niveliä jotta vaavi mahtuisi sitten tulemaan uloskin.. Elikkä ei auta kuin kärsiä :(
Mä oon koko päivän siivonnut ku huomenna ne polttarit ja mä oon ihan jumissa ja kipeä. Ei jaksais enää mitään mutta pakko vielä käydä hinkkaamassa poreamme ja saunan ovi.. Sitten riittää tälle päivälle!
Mutta parempi lähteä touhuaan ennenku menee yöunetkin :)
Sognatore 24+1
Sognatore: kyllä ne varmaan oli niitä liitoskipuja ja tosiaan melkoisen epämiellyttävä oli yöllä herätä siihen kipuun minkä asennon muuttaminen aiheutti. Nyt ovat loppuneet ainakin joksikin aikaa. Liikkuminen tosiaan vaan lisäsi kipuilua =) No kaikki kestetetään mitä eteen tulee, lopputulos on sen arvoista.
t. Katjuska
Lokakuun toinen viikonloppu kuulostaisi ihan sopivalta ja jos päivän vois toivoa, niin lauantai ois itselleni parempi. =)
Katjuska ja poju 23+3