Ihanaa, odotan TYTTÖÄ!

Toivon salaa poikaa, olis neljäs poika.

Tytöstä tulis tässä huushollissa lellitty rinsessa.. :)



En ota selville sukupuolta, loppupelissä ihan se ja sama. Hankin niitä röyhelöitä sitten vasta synnytyksen jälkeen jos tyttö tulee!

Jos saan tietää että on tyttö niin osatisin varmaan kaupan tyhjäksi pinkistä ja kimalluksesta.

Itsekin olisin ikionnellinen! Tytöt on ihania!

Minä taas toivon kuollakseni poikaa, kahden viikon päästä toivottavasti selviää kumpi on tulossa.

mutta miksi todellakin on niin, ettei ääneen saa esittää omia "toiveita" lapsen sukupuolesta (olipa toive poika tai tyttö)?

mutta miksi todellakin on niin, ettei ääneen saa esittää omia "toiveita" lapsen sukupuolesta (olipa toive poika tai tyttö)?

Minulla on 4 kouluikäistä tytärtä, ihania ihmisiä!

Nyt toivon, että vuosikas poikani saisi pikkuveljen...

Meillä on tyttö ja poika, odotan kolmatta ja toivon enemmän poikaa, mutta jos on tyttö niin sitten on..toivottavasti ois nyt kuitenkin se poika :)

Mutta toisaalta: mulla on yksi kumpaakin, ja poika on sata kertaa helpompi luonne. Mä varmaan haluaisin pojan, jos kolmatta pukkaisi.

Meille tuli kahden pojan jälkeen tyttö ja kyllä se oli tosi hienoa ultrassa kuulla, että tyttö on tulossa.



Kai se on ihan normaalia toivoa perheeseen molempia sukupuolia :-).



Kaikki lapset ovat tietysti yhtä rakkaita!

Minä oon kyllä aina sanonu rehellisesti mitä toivon. Ensimmäisestä en oikein tiennyt toivonko tyttöä vai poikaa, ehkä kuitenkin hiukan enemmän tyttöä, mutta poika tuli. Toisesta toivoin ehdottomasti tyttöä, ja se tuli. Kolmannesta oli ihan sama kumpi on, tuli tyttö. Neljännestä toivottiin koko perhe poikaa, ja poika tuli. Viidettä lasta vähän toivottaisi nyt, ehkä poika olis taas mukava saada, vaikka toisaalta taas tyttö... :)



Saahan sitä toivoa toista sukupuolta! Saahan sitä toivoa että lapsella olis syntyessään pitkä tukka. Saahan sitä toivoa että synnytys menis hyvin. Saahan sitä toivoa että lapsi olisi terve. Saahan sitä toivoa että lapsi ei olisi valtavan iso/pieni. Toiset toiveista ovat isoja ja merkityksellisiä, toiset pieniä ja harmittomia. Eiköhän sitä lasta rakasta kuitenkin ihan yhtä paljon, vaikka kaikki ei meniskään ihan just niin kuin toivottiin...! :)

Itse toivoin että saisin edes yhden pojan ja se tuli heti ensimmäisenä.

Toisena saisikin tulla tyttö ja ultran mukaan on suurempi todennäköisyys sille.

t: rv34

että perheeseen toivotaan sekä tyttö- että poikalapsia?

Meillä kyllä pojasta enempi murhetta.

Esikoinen on tyttö ja kuopus poika. En haluaisi ollenkaan poikaa, mutta rakastan poikaani tietysti ja ajan myötä varmasti yhä enemmän. Hän on vasta juuri täyttänyt vuoden, eli kun hän alkaa jutella enemmän jne. tiedän, että rakastan häntä yhtä paljon kuin tytärtäni, vaikka toivoisin, että poikanikin olisi ollut tyttö. Nyt yritämme taas raskautta, ja olen takuulla todella pettynyt, jos poika tulee.

Ennestään oli poika ja tyttö, kolmannesta toivoin hieman enemmän tyttöä, ja hän se sieltä tulikin.



Oli nimittäin eka kerta kun toivoin jompaakumpaa, ekassa ja tokassa oli ihan sama ;)

muttei se maailma tyttönkään kaadu. Ennstään on kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Pojat on sen verran helpompia tapauksia meillä, että sltä pohjalta toiveeni lausun. Mutta loppupelistä tässä tilanteessa on sama, kunhan se lapsi vaan tuolta putkahtaa:)

kolmatta poikaa toivon.

Jos lapsi onkin sairas, onko se silloin eitoivottu. Tuskin.



Joka leikkiin ryhtyy... Ihan turha toivoa mitään.

se merkki järjen vähyydestä. Mun tuttavapiirissäni on keskenmenoja, synnytykseen kuolleita, rv30 mahaan kuolleita ja vammaisena syntyneitä, että pidän taivaan lahjana, että olen saanut KOLME TERVETTÄ LASTA. Toki heilläkin on sukuopuoli.



Yksi tuttavani julisti kaikille raskausaikanaan kuinka toivoo tyttöä. Kesken meni. Tuli uudelleen raskaaksi ja taas sama julistus - tulis nyt tyttö. Tyttö tuli, mutta vaikeasti vammainen, joka ei 2- vuotiaanakaan vielä kävele tai puhu. Eli opetus tuli kantapään kautta. Ja syntyi heille vielä yksi tervekin lapsi - poika. Äiti on nyt kotiäitinä ja luopui urasta, totesi, että lapset ovat tärkeintä, sukupuolesta riippumatta.

Meidän esikoinen on tyttö ja aina ollut jotenkin kauhean hankala, nyt vielä kun on pahassa murrosiässä niin asia on vaan korostunut. Eikä tytön äitinä olo ole ollut ollenkaan sellaista miksi moni sitä luulee, välillä huvittaa lukea naiveja oletuksia tytön äitinä olosta. No, onhan tietty niitä kivojakin asioita mutta..



Poika on mun "mussukka". Vahvatahtoinen on poikakin, mutta jotenkin paljon paljon helpompi tapaus. Suora ja mutkaton, asiat menee jakeluun ilman pahempia jankkauksia. Ja tällä hetkellä yhden 9-vuotiaan pikkupojan kiukunpuuskat on pala kakkua verrattuna murkkuikäsen tytön puuskiin.



Jos kolmannen lapsen tekisin ja sukupuolen saisin itse valita, olis valinta helppo, se olis poika ihan ehdottomasti.