+++TALVIMAHAT SYYSKUUSSA+++

Uskalsin sitten aloittaa meille uuden syyskuun pinon..ok?

Killa, ihana massu!! Ja IHANAT housut..mammahousut?Mistä?!! Hinta?

Hyvä, että kivut helpotti.



Mimosa, on kyllä varmasti jännä odottaa kaksosia! Mullakin siirrettiin tästä kaksi alkioo, mutta vain toinen lähti kunnolla kasvamaan ja kehittymään. Jollakin kynellä oli epäilys, että toinen teki yrityksen, mutta varmaan meni kesken..(?) Se kun ei selviä.



Mulla alkoi eilen se fysikaalinen, ja ah niin ihanaa oli!! Ensi pe:na seuraavan kerran! Odotan..

Ei mulla kummempia kuulumisia. Voikaa kaikki hyvin!



Stinna rv 15+4

Puoliväli ohitettu täällä!!



Eilen oltiin rakenneultrassa Jorvissa ja kova ahditus jäi päälle koko käynnistä. Vauva oli huonossa asennossa ja sydämen rakenne, virtaukset ja suuret suonet jäi näkemättä kätilöltä. Lisäksi pää oli 5 !!! viikkoa reisiluuta pienempi. odotettiin monta tuntia lääkäriä joka ultrasi pitkään myöskin, hänkin näkemättä kunnolla sydämen rakenteita. Vauva vaan oli niin kippurassa että nykyvyys oli todella huono. Sukupuoli kyllä saatiin selville ja omat aavistukseni pitivät kyllä paikkansa.



Viime yö meni valvoessa ja miettiessä pikkuisen rakenteita. No käytiin sitten Femedassa Brunon vo:lla 4d ultrassa. Brunon mukaan kaikki mitat vastasivat viikkoja ja sydämenkin rakenteet normaalit! Terve ja normaali vauva kohdussa siis. Olen NIIN onnellinen että kaikki on kunnossa. Saatiin hyvät kuvat ja DVD matkaan, hinta oli vähän alle 170 e. Suosittelen!!



Jorvissa otetut mitat olivat kaikki siis ihan persiillään, eikä jäänyt taas kovin hyvää kuvaa julkisen puolen toiminnasta :(



Olen täällä tihrustanut onnen kyyneleitä, jospa nyt uskaltaisi hetkeksi hengähtää..



Muutamana päivänä ollut hengenahdistusta. Kohtu jo painaa varmaan palleaa, mutta näin aikaisessa vaiheessa?? Onko muilla?



Hevioso ja pikkuinen rv 20+3

Hevioso, olipas kuulumisia! Onneksi kaikki on hyvin. Nyt vaan itse aloin jännätä rakenneultraa - ja siihen on vielä 2 viikkoa aikaa!!! Mutta toisaalta tiedänpä sitten, että 4d ultra kannattaa, jos on jotain epäilyjä.



Kiva oli kuulla myös Mimosan uutisia. Hyvä, että sielläkin kaikki on niin kuin pitää.



Itseäni on vähän huolestuttanut tämä liikkeiden kausiluonteisuus. Välillä tuntuu kunnon sarjoja mutta sitten kun on taas monen päivän tauko, alan epäillä, josko en mitään kunnollista tuntenutkaan. Potkut eivät tunnu vielä mahan läpi eivätkä sillä tavalla "kunnolla" vaan vähän niin kuin kovempina kuplina.



Olen kyllä kovasti jo uskaltautunut miettimään vanhempainvapaan jakoa yms. Sitä on ihan mukava pohtia. Jos taloudellinen tilanteemme ei romahda, yritän tällä kerralla olla hoitovapaallakin. Isäkuukauden otimme ilman muuta jo edellisellä kerrallakin, kun oma kesälomani sijoittui heti sen jälkeen, mutta vain vuoden ikäisenä poikamme joutui mummin hoiviin ja 1,5 vuotiaana päiväkotiin. Kaikki säästöt oli laitettu hoitoihin ja lopulta olimme jopa velkaantuneet melkoisen summan jo ennen pikkuisen syntymää (hoitokuluvelkoja, asuntovelkaa, autovelkaa yms.) että ihan vapaata suunnittelua emme voineet harrastaa. Tulikin juuri mieleen, onko kukaan teistä laskenut kuluja, mitä kaikkiin hoitoihin on mennyt. Meillä meni esikoiseen noin 10 000 euroa, kun mukaan lasketaan myös palkkatulojen menetys (sairaslomat ja lääkärikäynnit kun olivat palkatonta aikaa ainakin mulle) mutta tätä kakkosta en ole laskenut. Alle 4000 euroa ainakin. Ehkä noin 3000 tai vähän päälle. Huh! Nyt toivon, että jos mies saa pitää työnsä, voisin olla poissa töistä noin 1,5 vuotta ja sitten mahdollisesti vielä mies voisi olla muutaman kuukauden. Mutta eihän näistä asioista tiedä. Meillä tämä rahatilanne voisi olla kyllä parempikin... Onneksi meillä opettajilla on pitkät kesälomat ja runsaasti välilomia pitkin vuotta!



On muuten melko hassua, miten olen uskaltautunut suunnittelemaan kaikkea mahdollista tulevaisuuden suhteen mutta pelkään silti vähän väliä vaikka mitä. Pahoinvointia on ollut edelleen, mutta kaksi päivää sitten oksensin kunnolla eli siitä on onneksi vähän taukoa. Vatsakivut ovat kadonneet, joten ilmeisesti kierto on ohi tai kohtu kasvanut tarpeeksi! Toivottavasti muillakin on helpottanut. Muistelin, että tämän toisen kolmanneksen pitäisi olla ihanan rauhallista ja seesteistä aikaa eikä se toistaiseksi ole siltä oikein tuntunut... :o Mites teillä muilla? Heviosolla varmaan alkaa kyllä nyt seesteisempi aika, kun on saanut noin ihania uutisia. Eli rakenneultraa odotellaan ja pelätään...

Katariina rv 19+1

Hevioso..ÄRSYTTÄVIÄ tollaset "möhläykset" ja sähläykset..saa sydämen pysähtymään! Mutta onneksi kaikki oli hyvin!!!! Omaa jännitystä edessä..

tai sanotaan, että mää en oo kerenny jännittään sitä vielä..kun koko tämän ajan on pelänny uutta vuotoa tai keskenmenoa.

No kohta sekin jännitys sit alkaa!



Arvatkaas?! MINÄ SAIN ENSIMMÄISEN POTKUN KÄTEENI EILEN ILLALLA KUN MENIN NUKKUMAAN!! Vauvelilla oli muutenkin jumppa tuokio ja olin joku aika sit kuunnellu dopplerilla häntä, niin laitoin käteni juuri siihen kohdalle missä hän melskasi ja sitten potkasi mua pari kertaa...oih!!

Pienen pienet potkut oli, mutta aivan selkeät. Nyt varmaan mieskin tuntee ne kohta. Esikoisestakin tunsi ekat potkut poskeaan vasten kun laittoi sen masuuni kii kun makasin..koklakkaas!!



Mulla pahoinvointi selkeesti helpottanut! Vettä menee hirveesti, mutta se on hyvä vaan! Ja tuntuu ettei ihan niiiiin paljoa tarvi ravata vessassa etenkään öisin, oisko kohtu noussu sit vähän tai tullut parempaan muotoon tms.



Hyvää vointia!!



-Stinna huomenna alkaa 17rv!

Onneksi Hevioso selvisit säikähdyksellä : ) Ikäviä tuollaset silti. Ihanaa, että kaikki on hyvin : )



Stinnalle onnea potkujen tuntemisesta! Itse kuulostelen joka ilta ja aamu, joskus olen tuntevinani liikettä, mutta kun ne eivät tule säännöllisesti, on vaikea sanoa varmasti. Tuntuu kuin ilmakupla puhkeaisi mahassa, mutta vaikka pidättelen henkeä, en tunne toista heti perään, josta voisi päätellä, että on nimenomaan potkuista kyse. En silti hermoile, kerkeehän niitä tuntea : )



Rakenneultraan aikaa vielä reilu kolme viikkoa.



Meillä tämä hoito tuli maksamaan n.1500 €, joista lääkekulut ovat n. 1000€ ja poliklinikkamaksuja loput. Ja vähän matkakuluja. Edellinen ivf:n kustannukset olivat samaa luokkaa paitsi Lugesteroneissa päästiin halvemmalla kun niitä tarvi vaan käyttää kaksi viikkoa eli negatestiin saakka. Tällä kertaa käytin Lugeja 10 viikkoa, ja lasken sen kustannuksiin. Pakastealkiosiirroissa tuli poliklinikkamaksut, olisikohan 100€ per kerta? En ole pannut summia mihinkään ylös. Lisäksi lääkekuluja Zumenoneista ja Lugeista, mutten tiedä niitäkään hintoja. Ja matkakulut. Olisikohan yhteensä 250€? Ja se kertaa viisi. Eli halvalla päästiin yksityisiin hoitoihin verrattuna.



Ostin eilen ekat mammahousut ja alkkarit. Hieno fiilis!



Voikaa hyvin...



Mimosa rv 16+4

Jaahas, minulla on ollutkin viikon tauko kirjoittelussa. Huomaa, että töissä on taas kiirettä riittänyt ja illalla väsyttänyt. Alkanut taas viime aikoina se alkuraskaudesta tuttu väsymys hiipiä tänne, ei onneksi ainakaan vielä niin pahana kuin silloin. Mutta kyllä sen huomaa, että töissä alkaa olla taas vähän vaikeaa, ei jaksa keskittyä ihan normaalisti.



Joku kyseli hb:tä, minulla oli viime viikolla 106. Sen jälkeen olen ottanut rautaa aamu illoin, ei onneksi ole ärsyttänyt vatsaa. En sitten tiedä onko lähtenyt hb nousuun vai ei.



Katariina: minullakin liikkeet ovat kausiluonteisia. Toisaalta viimeksi neuvolassa sanoi, että jos vauva on selkä vatsaani päin niin liikkeet suuntautuvat kohdun takaseinään, eikä niitä voi tuntea. Lisäksi istukka on vielä edessä. Mutta jotenkin tuntuu, että liikkeiden tunteminen on muuttunut sen jälkeen kun aloin tuntemaan kunnon liikkeitä. Aiemmin tuntui kutitusta useinkin, nyt sitä tuntuu enää harvoin eikä tuota myllerrystäkään tunnu niin usein.



Hoitoihin menneet rahat laskin juuri äskettäin kun siivoilin kuitteja, aika tarkalleen mennyt 6.000 euroa. Siihen sisältyy siis kaikki tutkimukset alusta alkaen, 3 inseminaatiota, 1 IVF ja 3 PASia sekä niihin vaaditut lääkkeet. Olemme siis käyneet yksityisellä. Mietin jo nyt, että pitäisiköhän seuraava IVF tehdä julkisella, en tiedä miten meillä on varaa pistää siihen taas yksityisellä lähemmäs 3.000 euroa - ainakaan jos on suunnitelmissa että toinen meistä pitäisi vanhempainvapaan jälkeen hoitovapaata ainakin siihen asti että lapsi 1,5-vuotias. Ajattelin että pitää varmaan heti ensi keväänä jo selvitellä että miten siirrytään yksityiseltä julkiselle ja mennä jonoon - siellä kuitenkin vierähtää väistämättä se puoli vuotta.



Eilen myös selvisi että kahden viikon lisäys isyysvapaaseen tuleekin mitä ilmeisimmin isäkuukauteen :/ No hyvä että edes johonkin. Ja sen lisäyksen saan, jos ensimmäisen vanhempainetuus maksetaan vuonna 2010. Minä saan ensimmäiset 3 kuukautta töistä vielä palkkaa, eli vaikka vauva syntyisikin 2009 lopulla, ensimmäin äitiysraha tulee vasta joskus maaliskuussa. Eli tarkoittaakohan se nyt sitä, että mieheni saa sen ylimääräiset kaksi viikkoa isäkuukauteen? En aina ole ihan varma Kelan logiikasta...



Eilen soitin lääkäriin muissa asioissa, ja meni pasmat ihan sekaisin kun puhelimessa kysyi että monennella kuulla olen. Öö, ei mitään havaintoa... Enkä osannut edes viikkoja sanoa tarkkaan, tyydyin sitten sanomaan että vähän reilussa puolessa välissä :D



Smilla 22+6

Stinna: kiitos uuden pinon avaamisesta! :) Ne kuvassa olevat housut on Mama Licious-mallistoa, nyt syksyksi tulleita. Noiden hinta ei ollut mielestäni paha, siinä 35e.



Smilla: en tiedä, joko olet käynyt, mutta Kampin Bebesissä huomasin olevan niitä muodollisempiakin mamma-vaatteita, jos vielä olet niitä vailla.



Hevioso: johan oli jännät meiningit! Kamalaa tuollainen (loppujen lopuksi) turhasta huolehtiminen. Onneksi kuitenkin lppu hyvin! :)



Hb:sta: mulla oli viimeksi neuvolassa rv 22 Hb 124.



Neuvolakäynnistä en tainnutkaan kovin tarkkaan kertoa, joten nyt lyhyesti: kaikki oli ok, paitsi paino noussut vähän liikaa (mikä kyllä oli mulla tiedossakin). Terkkari ei kummminkaan pitänyt mitään saarnaa, vaan sanoi että katsotaan sitten jatkossa miten menee. No nyt on kyllä nousu ollut samaa tahtia... ;)



SF-mitta oli 19, joka on hieman keskiarvon alapuolella. Ja pieneksi monet mun mahaa sanovatkin, vaikka mun mielestä se on jo aika iso.



Alkuun kaipasin noita neuvolakäyntejä, mutta nyt tuntuu, että eipä niissä ihmeitä tapahdu. Tehdään mittaukset, muttei juuri muuta. Kysyin niistä mahakivuista ja supistuksista, mutta siihen terkka totesi, että ne clue-solut voi aiheuttaa supistuksia. No en jaksanut siinä sanoa, että ne oli kyllä hoidettu jo kuukausi aiemmin.



Terkkari ei sanonut myöskään mitään raudan syömisesetä, joten kysyin sitten itse pitäisikö jossain vaiheessa sitä alkaa syödä. No tähän totesi, että hän itse aloittaisi nyt syömään rautaa säännöllisen epäsäännöllisesti näilläkin arvoilla, ettei sitten yllättäen lukemat romahda myöhemmin. Jotenkin tuohonkin olisin kaivannut napakan ohjeen, enkä tuollaista "minä tekisin"-henkistä juttua. No ostin kyllä sitten Retaferia ja olen koittanut sitä ottaa suunnilleen päivittäin.



Ja siis, ihan kiva toi neuvolan täti on, ei siinä mitään. Eipä kai niillä olekaan nykyään resursseja muuhun, kuin noiden mittausten suorittamiseen.



Liikkeistä: mulla on kanssa sellainen tapaus mahassa, että joinain päivinä se on ihan kamalan aktiivinen koko ajan ja joskus menee pari päivää, että on tosi hiljaista. Olen onneksi ollut tuosta kovasti huolestumatta, kun sitä on nyt aika ajoin tapahtunut. Liikelaskentaa olen joskus tehnyt ja kyllä se sitten kumminkin on aina riittävästi liikuskellut. Tällä viikolla liikkeet ovat alkaneet myös näkyä selvästi mahan päällekin, kun oikein sopivasti sattuu. Hauskan ja ihanan näköistä! :)



Noita hoitojen hintoja en ole vielä loppuun asti laskeskellut. Pitääkin kaivaa kuitit esiin. Tuhansia euroja on kumminkin kaikkiaan mennyt, kun mekin ollaan yksityisellä oltu hoidoissa.



KELAn kanssa olen alkanut "taistella" noiden etuisuushakemusten kanssa. Täytyy sanoa, että vaikka mielestäni ymmärryksessäni ei vikaa olekaan, niin ihmeen vaikeaa on osata noita hakemuksia täyttää. Haen nyt siis kuitenkin äitiysvapaan ja vanhempainvapaan siihen perään kokonaan. En nimittäin tiennytkään, että nykyään ekan 4 kk jälkeen vapaan voisi jakaa loput isän kanssa ja mennä vaikka sitten jo itse töihin... No haluan kumminkin olla kotona ainakin sen noin 9kk ja katsotaan sitten jatkoja. Joka tapauksessa haluaisin, että lapsi hoidettaisiin kotona pariin ikävuoteen asti, mutta koskaanhan ei tiedä miten asiat menee.



Pitäisi vissiin käydä vähän useammin kirjoittelemassa, kun näemmä tulee tällaista romaania muuten... ;) Enkä varmaan muistanut nyt kaikille kommentoida, mitä olin ajatellut. Käyn kyllä lukemassa kuulumiset säännöllisesti, vaikka en sitten muka ehdi niitä heti kommentoimaan.



Killa rv 25+6

Kiva kun on tullut kuulumisia tänne enemmän! Varmaan kesän kiireet ja lomat alkaa oleen takana ja arki alkanut :)



Mun masukki liikuskelee ja potkii aikaslaillakin niin pikkuiseksi. Mieskin tunsi liikkeet poskeaan vasten, samoin miehen veljen vaimo tunsi pikku potkun käteensä eilen :) ja kyllä tunnen itsekin niitä vähän väliä, kun istun tai makaan.

Taitaa olla aikas edessä tämä tapaus.

Ei epäilystä näistä liikkeistä tai potkuista, sulosta on kyllä.

Vahvistuu vko vkolta tottakai.



Voi kun ihanat vkot alkaa Killalla olemaan! "turvallisilla" vesillä jo olet!

TÄytyypä katsoa jos netistä löytys tollaset housut..! kivan näköset kyllä..



Itse edelleen jännitän vuotoja yms...loppuukohan se pelko ollenkaan?



Mutta nyt kaikille mukavaa sunnuntaita!



-Stinna rv 16+2

Onpas ihanan vilkas syyskuun alku! Mukavaa kuulla kaikilta kuulumisia. Luen kyllä pinoa melkein joka päivä mutta en ehdi vastaamaan ja sitten unohdankin, mitä kaikkea piti vastata.



Eli ensin Stinnalle vastaus pitkän ajan päähän (ja ehkä jo olet saanut tähän vastauksen). Kaikki eivät joudu sokerirasitukseen vaan ainoastaan ne, jotka kuuluvat riskiryhmään (vanhempien diabetes niin kuin mulla, ylipaino, joka mulla on myös rajalla eli painoindeksi 26 tai raskausdiabetes edellisessä raskaudessa) tai jotain epäilyttävää löytyy pissanäytteestä. Tosin viimeinen on tosi huono mittari, koska mulla on melkein joka pissanäytteessä jotain tosi lievästi outoa, mutta ei sitä enää nykyään jakseta edes tarkistaa, kun ei mitään ole koskaan löytynyt.



Killa, minäkin olen viettänyt viikonlopun tutkien KELAn sivuja, vaikka en vielä ole oikeutettu mihinkään kun raskausviikkoja on niin vähän. Meillä sen sijaan on edessä muutto, ja sitä kautta esikoisen pitää vaihtaa päivähoitoa. Ajattelin ajoittaa vaihdon oman äitiyslomani alkupuolelle tammikuulle ja pitkällisen pohdinnan jälkeen päädymme (ehkä) käyttämään subjektiivista päivähoito-oikeutta, eli esikoinen olisikin vastoin alkusuunnitelmia hoidossa muutamana päivänä viikossa äitiysloman ja vanhempainvapaan aikana. Uusi kotimme on vähän syrjässä eikä siellä ole useisiin kilometreihin muita lapsiperheitä, joten lapsikontaktit tulevat olemaan esikoiselle tosi tärkeitä. Kerhotilanne on kunnassa tosi alkeellinen, joten päädyimme sitten tällaiseen päivähoitojärjestelyyn. Ehkä. Sain nimittäin selville, että emme ole silloin oikeutettuja kuntalisään hoitovapaan aikana, ja kun tulot muutenkin romahtavat hoitovapaalla, olisi se 200 euroa iso raha. Mutta yritämme ajatella niin, että sosiaaliset suhteet ovat tärkeintä, ei suuri määrä rahaa...



En tiedä, miten nyt, mutta aiemmin työnantaja hoiti sen kammottavan paperisodan kun vaan itse sillä tavalla selkokielisesti selitin, miten aioimme käyttää vanhempainvapaan ja isäkuukauden. Jos nyt joudun siihen itse, taitaa itku tulla siitäkin. Jo tämän viikonlopun paperisota on saanut melkein hermoraunioksi enkä vieläkään oikein tiedä, miten se päiväkodin vaihto pitäisi tehdä... Vähän ihmetyttää, miksi niiden pitää olla niin tolkuttoman vaikeita juttuja. Eikö vaan riittäisi, että syöttäisi lasketun ajan ja sen jälkeen kone laskisi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, joista vaan klikata se oma oikea...



Vielä näistä kaikista vaivoista. Pahoinvointi on toistaiseksi lakannut, samoin vatsakivut eikä päänsärkykään ole vaivannut. Sen sijaan olen kovassa nuhassa, joten varmaan nämä kaikki oireet vähän siihen viittasikin. Torstain ja perjantain olin sitten sairaslomalla, kun oli pientä kuumettakin, mutta huomenna kyllä aion mennä töihin. Ihan joka vaivasta ei oikein viitsi kotiin jäädä köllöttämään ja nuha on nyt niin perusjuttu, että kestän sen kyllä töissäkin. Ja kun nyt niitä poissaoloja kertyy roppakaupalla kaikista neuvolakäynneistä ja rakenneultrasta, ja kun me emme voi mitenkään korvata poissaoloja.



Olen muuten tässä viikonlopun aikana muuttunut selvästi toiveikkaammaksi. En enää joudu paniikkiin, vaikka potkuja ei joka päivä tunnukaan (ei tänäänkään), ja olen suunnitellut tulevaisuutta ihan kunnolla (niin kuin huomasitte näistä päivähoitoasioista). Ja uuteen kotiin olen jo miettinyt vauvahuoneen sisustusta yms. Eli selvästi seesteisempään suuntaan olen menossa! Ihanaa odotusta myös teille, tytöt!

Katariina rv 19+5

Haasteellisia nuo Kelan paperien täyttämiset..

Kiva kun kaikilla tuntuu olevan nyt suht seesteistä aikaa raskauden kanssa. Pahimmat pahoinvoinnit varmasti takana. Ja useimmat jo tuntee liikkeitäkin :)



Me käytiin tänään vielä Jorvissa lääkärin vastaanotolla tarkistusultrassa, kun viikko sitten oli näkymät huonot sydämen suhteen. Kaikki oli hyvin ja sydämen rakenne ja toiminta normaali. Mitatkin vastasivat tällä kertaa viikkoja.



Rautaa aloin itse syömään kun hb 119, väsymys on kyllä sen aloituksen myötä helpottanut! Kiireinen syksy tiedossa, pitäisi saada opinnäytetyö ja muut suoritukset tehtyä työn ohessa, että valmistuminen koittaa joulukuussa. Kyllä ahdistaa, kun on paljon kouluhommaa.



H 21+2

Killa: minulle edellisessä neuvolassa (rv 20) sanoi jo ennen hb:n mittaamista että pitäisi aloittaa raudan syönti päivittäin.



Onneksi sitten aloitinkin, sillä vajaan viikon päästä kun hb vihdoin mitattiin, se oli niin alhainen että terkkari käski ottamaan kaksi päivässä. Ensi viikolla sitten selviää, että onko se noussut vai ei. En tiedä voiko väsymyksestä päätellä jotain hb:sta, mutta ainakin olen normalia väsyneempi. Tuntuu, ettei töissäkään saa itsestään sitä normaalia irti.



Mitä tulee KELAn papereihin, en ainakaan vielä ole hermostunut niihin vaikka niitä jo tässä katselin ja palkanlaskijamme kanssa puhuin :) Hermo taas menee vauvavakuutukseen, siinä pitäisi tehdä päätös pian. Sen jälkeen voin menettää hermoni valitsemalla vaunuja, pinnasänkyä ja kaikkea mahdollista mitä vauva tarvitsee. Emme ole hankkineet vielä mitään, edes yhtään vaatteita. Jotenkin tuntuu että jos nyt ostan jotain, tapahtuu kuitenkin jotain kamalaa - vaikka siis muuten uskallankin jo ottaa rennommin enkä jatkuen pelkää. Mutta jossain syvällä se edelleen on.



Ja nyt on takana ehkä tämän raskausajan kamalin yö, en ole tiennyt että närästys voi olla niin kamalaa. Enkä kyllä halua kokea sitä uudestaan, yhtä tuskaa kun pyörin pari tuntia sängyssä ja ympäri asuntoa ja välillä oksentamssa, mikään ei tuntunut hyvältä. Että älkää vain erehtykö syömään kaalilaatikkoa :)



Smilla 23+

Täältähän löytyikin paljon kuulumisia, hauskaa! Selvästi neuvolassa ohjeet vaihtelevat paljon ihmisestä riippuen: mulla ei viimeksi edes mitattu hb-arvoa, koska se oli viime kuussa niin hyvä. Kun kyselin pitäisikö tässä vaiheessa alkaa syödä lisärautaa (rv 26), sain vastauksen, että ilman syytä ei kannata syödä, tavallaan ennakoiden, kun se voi lisätä veritulppariskiä. Että silleen. Seuraavalla kerralla pyydän kyllä että hb mitataan, väsymys on nimittäin ihan selvästi kasvanut muutaman viikon takaiseen tilanteeseen. Alan olla töiden jälkeen iltaisin jo yhdeksän aikaan ihan valmista kauraa nukkumaan...



Hevioso: ihan kauheaa oli lukea noita Jorvin rakenneultran tulkintoja, itsekin lopetti hengittämisen kun luki tekstiäsi! Ihan hirveä tilanne on ollut maata siinä ja hermostua ja huolestua hetki hetkeltä enemmän! Meillä on neuvolassa sellainen alkeellinen ultra ja joka kerta kun sitä aletaan katsella, niin mulla sydän meinaa pysähtyä, pelkään aina että jos liikkeitä ei löydykään. Muuten olen aikalailla päässyt peloista eroon, vain nuo ultra-hetket aiheuttavat vanhan paniikin hetkeksi, kun aikaisempi keskenmeno havaittiin juuri ultrassa. Onneksi sulla kaikki on nyt luojan kiitos hyvin!



Killa: jos sulle on kommentoitu mahaa pieneksi, niin älä siitä huolestu, olet itsekin sirorakenteisen oloinen. Mähän en ole vieläkään saanut niitä mahakuvia kunnolla otettua, mutta sun viime kuvan perusteella uskaltaisin arvioida, että mun kumpu on kyllä isompi, mutta olen myös itse pitkä ja "iso nainen", niin kuin neuvolan virolainen lääkäri totesi. :) Neuvolan mittausten mukaan kohdun mitta on mulla hieman yli käyrien.



Kela-tuskista: olen saanut haettua äitiyspakkauksen ja myös Killan tavoin äitiysvapaan ja vanhempainvapaan kerralla. Avustukseen eli tuohon pakkaukseen tulikin jo myöntävä vastaus, tukiin ei vielä mitään. Isyysvapaiden pitämisestä en ymmärrä juuri mitään, muuta kuin että haluamme ne ehdottomasti hyödyntää. Lisäksi mulla ei ole hajua miten työnantaja suhtautuu äitiyslomaan palkan osalta: saanko sen 3 kk palkkaa vain en, pitänee rohkaistua kysymään. Mutta miten se sitten menee, jos työnantaja maksaa aluksi palkkaa - onko se pois Kelan tukikuukausista vai pidentääkö niitä? Tietääkö joku tätä?



Smilla: mäkin olen tuskaillut vauvavakuutuksen kanssa, vertaillut eri firmoja ja yrittänyt saada hinnoista ja sisällöistä jotain tolkkua. Lopulta päädyin laittamaan hakemuksen sisään tällä viikolla, koska se pitää tehdä viim. 3 kk ennen lapsen syntymää, jos haluaa vakuutuksen koskevan jo syntymää. Tiukoille meni, mulla alle viikko deadlineen tuli hakemus palautettua, tyypillistä. Päädyimme sitten lopulta Tapiolaan, koska siellä oli omavastuussa (100 eur) kohta, että jos korvaushakemukset täyttää itse netissä, ei omavastuu ole 100 eur per sairastapaus (kuten näytti olevan useissa vakuutuksissa, vakiokorvaus per sairastapaus), vaan 100 eur per vuosi. Mutta en tosiaan ole mikään vakuutusekspertti sen enempää, mutta jonkin turvan halusin taata, ettemme istu mahdollisesti tuntia terveyskeskuksen jonoissa jos huonosti käy.



Tästäkin tuli nyt varsinainen romaani, sorry! Nyt lähden neljäksi päiväksi saaristoon valmistelemaan hyvän ystävän häitä, joten voikaa hyvin ja nauttikaa alkusyksyn aurinkoisista päivistä!



P.S. Ja vielä julkinen moite Kelloggsille: todella huonosti toteutettu banneri tässä sivuilla - en meinannut päästä millään kirjautumaan, koska aina kun menin hiirellä kirjautumisruutujen lähelle, banneri laajeni alaspäin ja tarjosi vaan mahdollisuuden lähettää oman aamukuvan, hermot meinasi mennä! Eli ei tule kauppoja eikä sympatiaa Corn Flakesille, muutenkin mulle liian iso monikansallinen yritys, jota yritän olla tukematta. :)

Tuista ja palkasta. Mulla meni edellisessä ainakin niin, että se 3 kk:n palkka sisältyy siihen kelan tuen pituuteen, eli ei pidennä sitä mitenkään. Muttei kela maksa päällekäinkään mtn.



Vakuutuksista. Meillä on Ifissä ja siellä ov on joku 45e tienoilla tmsv. mutta kun lähettää nipun kerralla niin se menee vain kerran. Jos lähettää kuitti kerralla, se menee joka kerta.

Odottelen niiden vauvavakuutuksen muutosten tulemista, niin taidan ottaa sieltä. Katsotaan nyt!

EIkös Tapiolalla pidä olla kotivakuutus samassa jos on vauva vakuutus??



Mulla on Ma:na neuvola.

Ja ultra vasta joskus ens kuun alussa.

No, onneksi on toi oma doppler ja pikkuinenkin jyllää kyllä kivasti, se rauhoittaa.

Vkot saisi mennä, päästäis turvallisemmille vesille.

Nyt alkoi 18 vko.



-Stinna

Stinnan tavoin toivon viikkojen vierähtävän nyt nopeasti, että pääsisi turvallisemmille viikoille, mutta outoa kyllä, aika rauhallinen olo mulla kumminkin on. Pinnan alla vähän huolestuttaa niin kuin varmaan muillakin mutta se jokapäiväinen paniikki on onneksi edelleen poissa. Ehkä nyt on auttanut sekin, että pikkuinen on ollut melko aktiivinen ja olen joka päivä tuntenut liikkeitä, parina päivänä selkeitä potkujakin, yhden käteenikin. :)



Ja edelleen olen samaa mieltä Stinnan kanssa tästä 3 kk:n palkallisesta äitiyslomasta eli mulla kanssa se ei pidentänyt mitään lomaa. Siltä ajalta KELA ei maksanut mitään, loma oli samanpituinen eli hyötynä oli siis suurempi määrä rahaa...



Me otettiin esikoiselle vakuutus vasta syntymän jälkeen, kun oltiin liian hitaasti liikkeellä raskausaikana. Aika monessa vakuutusyhtiössä piti se sitoa kotivakuutukseen.



Nyt olen ihan mielettömässä suunnittelufiiliksessä ja odotan ensi keskiviikon ultraa, jotta uskallan aloittaa oikein kunnon sisustus- ja tarvikesuunnittelun! Ekaa kertaa on olo, että kyllä tämä tästä. Maha on kasvanut ja töissä loputkin ovat huomanneet, samoin muutamat oppilaat, joten koko raskaus alkaa olla todellista ja siitä varmaan tämä suunnitteluinnostuskin johtuu.

Ihanaa syksyistä viikonloppua kaikille!

Katariina 20+3

Aika seesteistä porukkaa tekstien perusteella : ) Tuota vakuutusasiaa jäin miettimään, miksi sellainen olisi hyvä olla? Kertokaa viisaammat!! Olen itsekseni miettinyt, että tuskin kaksosraskauteen mitään vakuutuksia saa, tämähän on riskiraskaus alusta loppuun... Siskollani on ollut tuo vakuutus jollekin lapsista, mutta ei ole kyllä koskaan kehunut sen olemista tai moittinut sen puutetta muiden lasten kohdalaa. Taidan kysyä häneltäkin mielipidettä.



Mahakuvaa en ole saanut otettua, muuten voisin jo laittaa, alkaa olla mahtavan kokoinen pötsi mulla. Kyllä se tarttuu jo jokaisen vastantulijan silmään, ja mikäs siinä : ) Tämä on luultavasti ainot kerta mun elämässäni kun olen raskaana, joten aion ottaa siitä kaiken ilon irti. Päiväkirjan kirjoittamista olen jatkanut, se tuntuu aika terapeuttiselta. Mies ehdotti, että tehdään siitä myös vauvoille omat kirjat, mutta saas nähdä mihin on aikaa ja energiaa sitten kun vauvat syntyy.



Voikaa hyvin!



Mimosa rv 17+4

Ihanaa nähdä, että odotus sujuu teillä kaikilla mukavasti!



Surusta ollaan selvitty voiton puolelle ja menossa on eka hoitokierto, eletään pp9 ja toivotaan parasta...



Hyvää syksyn jatkoa kaikille.



Yksis

Mimosa; vakuutus oli meillä ainakin todella hyvä! Se kattaa kaiken mitä voi synnytyksessä tulla tai mitä lapselle todetaan.

Meillä esim. esikoinen oli juonu lapsivettä ja sitä jääny keuhkoon joka nosti tulehdus arvot ja jouduttiin oleen vko sairaalassa suonen sisäisessä antibiootti hoidossa. Aika kallis lysti "asua" vko sairaalassa! Onneksi oli vakuutus!

Ja esim. jos syntyy ennen aikaisesti tms. Tosta en sitten tiedä miten kaksosraskauteen niitä annetaan, MIKSEI!? johan se olis syrjintää!! Minä ainakin otan tälle kakkosellekin varmuuden vuoksi.

Ihanaa jos sitä ei tarvi, mutta kamalaa jos tarviskin ja sitä ei olisi...

Ainahan vakuutukset menee niin, että toiset tarvii ja toiset maksaa ns. turhaa, kun eivät ole tarvineet.



Joo laittakaas masu kuvia!!! :)



Yksis, sinua en tunnekaan enkä tarinaasi, mutta ilm. olet kokenut km. tms. kamalaa..HIENOA, että olet jaloillasi jälleen ja jo pp9 menossa 8) ZEMPPIÄ!!!



Stinna rv 17+1

Taas alkaa yksi raskausviikko lähestyä loppuaan, niin kuin kalenteriviikkokin. Mulla aina "kätevästi" uusi rv alkaa maanantaina. Tosin, kuten (oliko se) Smillallakin alkaa olla jo tilanne, että jos yllättäen raskausviikkoa tai varsinkin -kuukautta kysytään, niin ei tulekaan vastaus kuin apteekin hyllyltä. Hassua, kun alkuvaiheessa oli niin kovin tietoinen viikoista ja päivistä missä mennään. :)



Omassa mahassa sujuu nyt edelleen ihan mukavasti, ei suuria huolenaiheita tällä hetkellä. Vähän on jotain raskausajan vaivoja alkanut ilmetä, kuten selkäkipua ja närsätystä. Niiden kanssa kumminkin olen pärjäillyt. Pahinta on varmaan se, että nukun nykyään ihan kamalan huonosti. En saa heti uudelleen unta, jos herään yöllä (ei ole mulle ollenkaan ominaista) ja poju on myöskin aika aktiivinen usein aamuyöstä, joten en sitten tyypin nyrkkeilyltä saa nukuttua. Töissä olenkin sitten kuin nukkuneen rukous, enkä saa oikein mitään aikaan, jos ei ole pakko.



Liikkeet näkyy nykyään hauskasti jo mahan päällekin. Välillä mahaa oikein jää tuijottamaan, että milloin mistäkin kohtaa mahtaa poika potkaista. :)



Tällä viikolla oli sitten eka lääkärineuvolakin, mutta siellä ei mitään sen ihmeempää tapahtunut. Sisätutkimuksen teki ja siinä kaikki ok.



Yksis: voi kun kiva, että kävit ilmoittautumassa! Mietin tuossa juuri viikolla, että mistähän sut voisi bongata, kun ei yhtään tiedä kirjoitteletkö jossain tällä hetkellä. Ihanaa kuulla, että voiton puolella olette, vaikka takuulla tuo kokemus ei koskaan unohdu. Toivon sydämestäni teille uutta plussaa pian! :)



Hevioso: hienoa, että siellä oli tarkistusultrassa kaikki hyvin! :)



KELA-asiat: lopulta onneksi selvisi, että tosiaan meillä ei hakemuksesta tarvitse täyttää kuin selvästi itseä koskevat tiedot. Pomo ja palkanlaksija hoitavat loput ja laittavat hakemuksenkin sitten menemään kelaan.



Vakuutuksesta: me tuota pohdittiin miehen kanssa pitkään ja lopulta päädyttiin siihen ettei vakuutusta oteta. Mies varsinkin oli sillä kannalla ja itsekin siihen sitten taivuin. Nyt on hieman alkanut kauhistuttaa, kun sitä ei enää voi hakea ennen vauvan syntymää (huomenna se 3kk la:aan), mutta ehkä se sitten taas helpottaa kun tietää ettei enää muutakaan ratkaisua voi tehdä. Mietittiin miehen kanssa, että kun ollaan molemmat niin perusterveitä, eikä suvuissa mitään allergioita tms. niin käytetään sitten vakuutusmaksuista säästyneillä rahoilla tarvittaessa korvatulehduksissa ym. muuten yksityisellä. Itsekin usein ollaan viikonlopun sairastamiset ym. hoidettu yksityisellä, eikä jonottamalla päivystyksessä. Sitten tietty kaduttaa, jos lapselle tulee korvatulehduskierre tai joku allergia kumminkin, mutta surraan sitä sitten. Ja jos nyt kovin asia mietityttää, niin saahan se vakuutuksen sittenkin hakea, kun vauva on syntynyt.



Killa rv 26+6 (eli sitten jo 7. raskauskuukausi menossa)



Ps. Ja muakin ärsyttää tuo mainos, kun se meinaa tuohon eteen pomppia koko ajan! :S

Viime aikoina on töissä ollut hirveää kiirettä ja kotona sitten vain koomaamista. Tai no, viikonloppuna innostuin taas siivoamaan, selkeää pesänrakennusviettiä nähtävissä kun kaikki kaapitkin ovat sellaisessa ojennuksessa ettei tosikaan :)



Vauvavakuutuksen suhteen pitäisi pian tehdä päätös. Tai siis päätös on jo tehty, eli otetaan se Tapiolasta ja muut jätetään Ifiin. Tapiola kyllä vaatii että heillä kotivakuutus myös siellä jos ottaa lapsivakuutuksen. Samoin If taas koiravakuutusten osalta vaatii samaisen kotivakuutuksen, eli kohta meillä on sitten kaksi kotivakuutusta... Kaikkinensa minusta lapsivakuutus on ihan ehdoton, mutta meiltähän löytyy muutenkin kaikki mahdolliset vakuutukset. Se on lähinnä turva kaiken varalta, ettei ainakaan jonkun kalliin lääkkeen saaminen tyssää siihen, ettei ole varaa. Lisäksi itselläni oma sairauskuluvakuutukseni on maksanut itsensä lähes vuosittain takaisin kalliiden migreenilääkkeiden takia. Mieheni taas ei ole koskaan omaa vakuutustaan tarvinnutkaan.



Viimeisen viikon aikana minulla ovat alkaneet selkäkivut pahentua. Tai siis eivät vain selkäkivut vaan enemminkin häntäluun kivut. En pysty kohta lainkaan olemaan selinmakuulla, eilenkin yritin sängyllä puolimakaavassa asennossa seinään nojaten lukea, mutta sattui niin hemmetisti. Ja varsinkin kun sieltä yrittää ylös, tuntuu siltä että kaikki luut häntäluun tienoilla poksahtaa sijoiltaan hetkenä minä hyvänsä. Lisäksi pari kertaa seistessä on yhtäkkiä vain meinannut mennä jalat alta. Huolestuttaa vain että jos tämä menee jo näin pahaksi tässä vaiheessa että miten selviän seuraavat 3,5 kuukautta. Istuminen ei onneksi ole ongelma, eli töissä pystyn olemaan. Paitsi että parina iltapäivänä kävely takaisin bussipysäkille on ollut aika vaikeaa. Onneksi huomenna on neuvola, jos saisi jotain neuvoja ja apuja. Vaikka viimeksi kun alaselkäkivuista ja vastaavista sanoin neuvolassa, oli vastaus "se kuuluu raskauteen".



Minullakin muuten kätevästi vaihtuu raskausviikko samoihin aikoihin kuin kalenteriviikko, jos vaikka olisi joku mahdollisuus tietää että mikä viikko menossa. Paitsi että viime viikonloppuna piti kaivaa kalenteri esiin ja laskea sieltä kun en ollut ihan varma :D



Smilla 24+3

Pakko tulla kertomaan omia kuulumisiani, kun olen niin innoissani! Eilen oli siis rakenneultra,ja mikä ihana kokemus se olikaan! Hoitajalla (vai kätilö?) oli aikaa tutkia rauhassa, puoli tuntia ultrattiin ja reilu 10 min. kului keskusteluun mutta ultrankin aikana kyselin vaikka mitä ja sain tosi tarkkoja vastauksia. Meille on tulossa poika, joka vastasi täysin viikkoja, eli yhteenlaskettu arvio oli rv 21+0 - heitti vain päivällä. Painoakin pikkuisella oli 398 g eli kai ihan hyvin. Ja niin siinä kävi, että sillä hetkellä kun kuulin, että poika on tulossa, alkoi pikkuinen tuntua heti tutummalta ja todellisemmalta ja vauvalta. Ihan outo tunne!!! Oli tosi ihanaa, että hoitajalla oli aikaa tutkia, sillä meidän pojumme nukkui koko ajan, vaikka vähän tökittiinkin, että heräisi, ja ehdin jo ajatella, että tässä käy niin kuin esikoisenkin suhteen, että mitään ei saada selville, kun jalat oli niin tiiviisti yhdessä ja vieläpä alaspäin. Onneksi lopulta heräsi ja vähän liikutteli käsiään ja jalkojaan. Saatiin sitten liikkeistäkin normaalit kaiken päälle! En kyllä tajua, mistä tällainen mieletön onnen huuma voi olla peräisin, sillä olisin takuulla kyllä ollut yhtä onnellinen tytöstäkin (meillä kun on jo se yksi poika). Mutta kai se johtuu siitä, että taas yksi palapeli loksahti paikoilleen ja on mukava ajatella, että siellä masussa loikoileekin sellainen, josta tietää jo melkoisesti asioita.



Selkäkipuja ei onneksi ole ollut kuin alkuviikosta lieviä, kun jouduin koulutuksessa istumaan kahden päivän ajan monta tuntia putkeen ihan paikoillani, mutta ei onneksi mitään niin kamalaa kuin Smillalla. Toivottavasti se on ohimenevää, Smilla! Sen sijaan tänään kävellessä maha tuntui jotenkin roikkuvan, siis tuntui hyvin selvästi kun kävelin ja se oli ihan outo tunne. Onneksi poju alkoi heti perään potkia, muuten olisin huolestunut. Roikkuva maha estää kuitenkin normaalin liikkumisen, tuli ihan tarve alkaa tukea sitä jotenkin... Täytyy kai lopultakin hommata se tukivyö!



Mulla vaihtuu raskausviikko tiistaisin ja nyt kahden viime viikon aikana olen mennyt niissä sekaisin. Viime viikolla tarjosin itselleni rv 19, kun olin rv 20, tällä viikolla pysyin ensin rv 20 ja vasta keskiviikkona vaihdoin rv 21 ja vakuutin ultrassakin, että niiden koneet laskevat raskausviikot väärin. Vasta tänään sitten tajusin, että olen itse päivän jäljessä... Eli tässä perässä tullaan näissä unohtamisissakin. Kai se on ihan positiivista, että ei tarvitse koko ajan laskea niitä ja pitää jokaista päivää suurena voittona. Vaikka kyllä vielä reilun kuukauden ajan taidan yrittää olla melko tarkka näistä viikoista...



Ja vielä vähän tulevaisuuden murehtimista. Meidän muutto ajoittuu marraskuun puolivälin/lopun tienoille ja mietin jo nyt, miten ison mahani kanssa kykenen olemaan mitenkään hyödyksi. Kyllä se vielä nyt sujuisi, mutta ei takuulla enää silloin. Pystynköhän enää edes kumartelemaan?



Katariina 21+2