Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olen tosi pahasti ihastunut ja olen varattu. =(
01.09.2009 |
Eli meillä miehen kanssa pitkään mennyt todella huonosti ja olen liitossa voinut huonosti. Ei seksiä eikä läheisyyttä ja paljon riitoja.Nyt tapasin ihanan miehen baari illan lomassa ja ei tehty muuta kuin suudeltiin, mutta oli niin kova kemia ja tuntui että on löytänyt oikean. Ei ole ikinä tuntunut siltä pelkkä suudelma. Nyt olen aivan rikki, enkä uskalla sanoa tunteita tälle ihastukselle, koska pelkään että säikähtää ja ei tunne samoin ja toisaalta mietin että onko mitään järkeä tässä muutenkaan.Hän sanoi, että hänellä ei mitään siteitä kehenkään eli voidaan tavata, minun tilanteeni oli hänelle epävarma...tai siis kerroin että olen varattu ja kaksi lasta.
Kommentit (20)
Älä siis nyt vello siinä ihastuksen tunteessa, sellaisia tulee ja menee (sorry, ajattelet tietysti tavanneesi Elämäsi Miehen, mutta oikeasti se ei ehkä olekaan niin, kuten jäljempänä todistelen).
Mieti siis, haluatko lopettaa nykyisen parisuhteesi ja hajottaa perheenne vai yrittää tehdä sille jotain? Jos olet tehnyt kaikkesi nykyisen parisuhteenne eteen, haluatko erota? Äläkä edelleenkään sotke SIIHEN harkintaan uutta ihastustasi, vaan yritä harkita nykyisen perheenne tilannetta erillään siitä.
Jos päädyt siihen, ettei parisuhdettanne voi enää korjata ja lapset kärsivät ristiriidoistanne, otat eron ja SEN jälkeen voit alkaa etsiä uutta kumppania. Vain petollinen kaksinaamainen liero vehtaa toisen miehen kanssa ollessaan vielä naimisissa/avoliitossa toisen kanssa.
Jos taas ajattelet järjellä, että perheellenne ei ole erosta hyötyä, alat toimia nykyisen parisuhteenne korjaamiseksi. Hyvinkin vaikeista ristiriidoista VOI nousta, jos on tahtoa. Ja toisaalta: jos annat periksi yrittämättä, voitko katsoa itseäsi peilistä tyytyväisenä jälkeenpäin?
MUISTA koko ajan, että ihastuminen on sinun itsesi luoma tunne. Sitä ei kukaan ole pakottanut päähäsi, etkä ole sen edessä voimaton.
Ihastuminen palvelee aina jotakin sisäistä tarvettasi. Mitä tarvetta, mieti sitä. Onko itsetuntosi nyt heikoilla (kerrot, että nykyisen miehesi kanssa et saa rakkautta osaksesi), pönkittäkö uusi ihastus itsetuntoasi? Onko arkesi tylsää, tuoko uusi ihastus siihen säpinää ja jännitystä?
Ja jos haluat pyrkiä ihastuksestasi eroon, niin voit pyrkiä tyydyttämään tuota sinun sisäistä tarvettasi TOISIN keinoin. Kohentamalla nykyistä parisuhdettasi. Tukemalla itsetuntoasi kehittämällä itseäsi vaikkapa uran, harrastuksen tai fyysisen hyvinvoinnin kautta.
Ja elämään saa jännitystä ja vaihtelua MONELLA muullakin tavoin kuin miesten kautta. Uusi jännittävä harrastus. Työpaikan vaihto. Asunnon vaihto jnejne.
Parisuhteelle taas voi tehdä vaikka mitä. Parisuhdeneuvonnasta ja terapiasta voi löytyä apua ja niihin voi mennä myös yksin, jos mies ei heti alussa suostu mukaan. Miehen kanssa kannattaa keskustella avoimesti ja vaikkapa kertoa, että sinulla on jo ihastus päällä, mutta et haluaisi langeta siihen syvemmälle, vaan pelastaa nykyisen liittosi.
Taistele, sisko, taistele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kannata sekoittaa intohimoon..päätäpyörryttävä suudelma ei todellakaan kerro tosirakkaudesta välttämättä, niihin harlekiinijuttuihin ei kannata uskoa. Halua, ihastusta ja kemiaa se on aluksi, siitä se sitten kasvaa rakkaudeksi mahdollisesti. Tokihan voit ryhtyä suhteeseen ja katsoa mitä siitä tulee- mutta toisaalta- olet varattu.
on selvä tilaus ihastumiselle ja rakastumiselle ja nyt vastaan on tullut sopiva mies. Älä sekoita sitä mihinkään "oikeaan" tai "tosirakkauteen", ainakaan tuolla tuttavuuden tasolla.
Tee mitä teet, mutta älä vedätä ketään.
eli kaikki ei ole niin yksinkertaista,minulla on pitkään ollut huono itsetunto ja mieheni ei ole sitä oikeastaan koskaan parantanut, ei ole saanut sellaista vau efektiä. Olen myös ennen lapsia pettänyt häntä useamman kerran, josta en ole ylpeä.Olin onneton suhteessa sill0oin, koska tuntui että mies ei ollut oikea meillä meni huonosti ja riitoja, sitten en uskaltanut erota,tulin raskaaksi ja olin tekemässä abortin, mieheni suostutteli toisin ja lupasi olla hyvä isä jne.. se ei sitten mennyt ihan niin, olin tosi masentunut ja onneton koska mies ei ottanut vastuuta ollenkaan. Nyt olemme sitten tässä tilanteessa.
Nyt sitten olemme asuneet jo 2v vanhempieni luona ja suhde kuihtunut täysin. Syynä tähän että rakennamme taloa joka valmis kohta.
Olen kärsinyt siitä, koska olen enempi tuntenut olevani myös mieheni huolehtija, hänellä huono itsetunto jne..
Nyt sain kuulla kaiken sen mitä olen halunnut ja mies oli niin itsevarma.
Työpaikkaa olen vaihtnut jo aikaisemmin ja ei ollut apua tähän..tai silloin oli pahempaa kuin nyt mutta ei täysin korjannut tätä itseluottamuksen puutetta.Olen voinut parisuhteessa huonosti ja se on heijastunut töihinkin.Se tunne ettei mies ole oikea etten voi täysin rakastaa häntä miehenä.
Samana iltana marssin baarista kotiin ja suullisesti päätin parisuhteeni. Käytännön tasolla se sitten vaati enemmän aikaa, koska meillä oli yhteinen lapsi ja asunnon etsiminen mm. vei jonkin aikaa.
Lopetin siis parisuhteeni vaikkei uudesta suhteesta ollut minkäänlaista varmuutta. Varmuus oli ainoastaan siitä, etten enää voinut avoliittoani jatkaa. Tunsin kuolevani pelkästään kun ajattelin sitä. Tämä baarissa tapaamani mies sai minut huomaamaan kuinka huonosti todella voin.
Sattumoisin elän nyt onnellista perhe-elämää tämän silloin baarissa kohtaamani miehen kanssa. Mitenkään nopeasti se ei käynyt, mies empi pitkään, koska minulla oli lapsi. Nyt olemme kuitenkin olleet naimisissa viisi vuotta ja meillä on myös yhteisiä lapsia.
Uskon siis sinua, jos sanot että voit huonosti. Älä kuitenkaan riko suhdettasi sen toisen takia. Tee se siksi, ettet enää itse näe muuta ratkaisua. Ole itsellesi rehellinen. Jos suhteessasi on toivoa, tee kaikkesi sen eteen. Eroaminen ei ole mitään herkkua kenellekään ja vähiten lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta luuletko tosiaan, että ihastuksella korjaat tuon?
Yhden illan baarituttavuuden perusteella et mitenkään voi tietää, millainen se toinen mies on. Tuskin nykyinen puolisosikaan alusta alkaen oli vätys ja riitaisa. Arki tulee aina eteen, ennemmin tai myöhemmin.
Ja sitten se, että onkohan se baari-ihastus ollenkaan tosissaan. Sinulla on kumminkin kaksi lasta toisen miehen kanssa, asut vanhempiesi luona jne.
Kuvittelepa, mitä tapahtuisi, jos aloittaisit sivusuhteen. Miten miehesi ja sinun vanhempasi suhtautuisivat asiaan, jos ja kun se tulee ilmi?
Tai jos eroaisit, mitä sitten tapahtuisi?
Ymmärrän oikein hyvin, että olet tyytymätön nykyiseen elämääsi, mutta mahtaako ihastus asiaa auttaa vai tehdä sen entistäkin sekavammaksi ja hankalammaksi.
Minun neuvoni on, että anna ajan kulua ja katso tilannetta uusin silmin sitten, kun talo on valmis ja olette päässeet omaan kotiin pois vanhempiesi silmien alta. Anoppilassa asuminen näivettää kenen tahansa miehen asemaa ja itsetuntoa. Etkä kenties itsekään ole antanut miehelle tilaa olla omatoiminen, sellainen on aika tyypillistä meille suomalaisnaisille (haalimme vastuun itsellemme ja sitten valitamme, kun mies ei ole omatoiminen).
Tai sitten eroa siitä miehestäsi. Ei se pettäminen ole rehellinen tai oikea vaihtoehto ketään kohtaan, raukkamaista se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avioliittoneuvolalle/pariterapiaan. Terveyskeskuksen neuvolan kautta tai seurakunnan kautta saa apua!
Koska olet tehnyt ratkaisun tehdä lapsen tämän hetkisen miehesi kanssa, olet mielestäni vastuussa taistelemaan loppuun asti lapsen vuoksi. Unohda baari-ihastus, hae apua itsellesi erikseen itsetunto-ongelmiin (oma terapia) ja sitten ehdota miehellesi pariterapiaa. Kerro rehellisesti miehellesi mitä on tapahtunut, ja kuinka onneton olet. Pahimmillaan mies jättää sinut; se vain todistaa sen että hän ei ole valmis vakavaan sitoumukseen, tai mies (todennäköisesti jo ihan lapsenkin takia) suostuu ehdottamaasi pariterapiaan.
Muista, että päivän lopussa olet kuitenkin aina vastuussa lapsesi hyvinvoinnista ja elämästä, ja ikävä kyllä olet vaan menettänyt äidiksi tullessasi sen ylellisyyden että voit elää 'huoletonta' sinkkuelämää ja vedättää miehiä ja sitten keksiä tekosyitä käytöksellesi.
Laita asiasi kuntoon ja ole aikuinen.
ja sitten kun olet oikeasti saanut omat itsetunto-ongelmasi kuntoon ja oikeasti nähnyt onko nykyisessä suhteessasi tulevaisuutta vai ei, voit alkaa tapailla muita miehiä. Tai vaikka löytämääsi baarituttavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli en nyt kommentoi juurikaan tuota ap:n ihastumista, vaan kokonaistilannetta!
En VOI ymmärtää, miten ihmiset ovat niin vietävissä, läheisriippuvaisia, itsetunnoltaan huonoja, että päästävät elämänsä ap:n tilanteeseen!
Jos oikein ymmärsin, niin ap on yhdessä miehen kanssa:
- joka ei ole koskaan sytyttänyt tai tuntunut siltä täysin oikealta
- jota hän ei ole voinut koskaan täysin rakastaa
- jonka kanssa hän on voinut parisuhteessa jo pitkään huonosti
- jolla on huono itsetunto ja jota saa koko ajan ohjata
- jota ap on pettänyt useasti
Ja kaikesta tuosta huolimatta ap:
- on perustanut mienen kanssa perheen ja tehnyt 2 lasta
- rakentaa taloa
Ja nyt ap on tavannut baarissa miehen ja:
- miettii hyppäsiikö suin päin uuteen suhteeseen
- eroaisiko miehestään
HALOO ap! Nyt järki käteen! Se, mitä sinun olisi pitänyt jo kauan aikaa sitten tehdä on pysähtyä miettimään, mitä ITSE haluat elämältäsi. Ja vastaus ei VARMASTI ole se, että vaihdat lennosta miestä.
vastaan myös tossa tunteessa.. Voin kertoa kokemuksesta. Mun tapauksessa siihen kyllä meni vuosi mutta viakka nykyäänkin ollaan hyviä ystäviä tämän kakkosherran kanssa niin erittäin arkisia tunteita on vaikka luulin et vois olla puuttunut sielunkumppanini.. Kaksi tosi erilaista miestä silti on mutta ehdottomasti olen onnellinen että halusin jatkaa nykyisessä vaikka asiat aikoinaan tuli julki ja puitiin yhdessäkin. No tuossa tapauksessa kaikki oli naimisissa, etenkin tuollasen vapaan miehen kiertäisin kaukaa.. Saa liian helposti mukaan mihin vaan koska vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuntoon,koska tommonen baari-ihastuminen voi antaa huonolle itsetunnolle "vääriä"signaaleja siitä,että joku hetken tuttavuus vois ratkaista kaikki ongelmat.Mä itse joskus uskoin tähän n. 15 v. sitten ja lopputulos oli semmoinen et mulla meni 10 v elämästä "väärän" miehen kanssa,joka lopulta lähti toisen naisen perään.
kiitos paljon! Täytyy pohtia tarkkaan, ja varata aika vaikka psykiatrille ensin itselle...
Tiedän kyllä että olen ollut hölmö ja naiivi, ollaan tavattu miehen kanssa jo 20v vuotiaana ja harvoin eka ihastuminen/rakastuminen on se oikea mies kenen kanssa haluaa olla, olemme vaan aika kauan olleet yhdessä. Minulla on vain vaihtoehto että jatkan nykyisessä ja yritän saada itseni rakastumaan tai sitten lopetan suhteen. En ole mitenkään varma uudesta miehestä ja tod.näk. ei toimisi, välimatka liian pitkä.. 200km
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku sanoi, että järki käteen. Ihastumisia tulee ja menee. Jos TAHDOT rakastaa miestäsi ja olla hänen kanssaan, unohdat ihastuksen.
Menee pari viikkoa, etkä enää ole "rikki". Sori nyt, mutta rikki mennään ihan toisenlaisista tilanteista. Sinä olet ehkä ihastunut ihastumisen tunteeseen. JA se on tunne. Älä vahvista sitä.
Älä tapaa häntä.
Sen sijaan: puhu miehesi kanssa.
Ennen sitä jo puhuin viikko sitten miehelle ettei ole tunteita häntä kohtaan ja en tiedä saanko niitä takaisin ja vaadin häneltä varmaan liikaa mitä hän ei pysty täyttämään.uupuu ja masentuu. Ja että haluaisin erota ettei tämä toimi.
Mies rupesi itkemään ja sitten lepyin...
"Ja että haluaisin erota ettei tämä toimi. Mies rupesi itkemään ja sitten lepyin..."
Totean vain entistä painokkaammin: mieti mitä ITSE haluat elämältäsi ja parisuhteeltasi. Ihmisen täytyy olla välillä myös itsekäs. Oikea perusta jatkaa suhteessa ei ole se, että miehelle tulee "paha olla". Haluatko miellyttää koko elämäsi toisia (eli tässä tapauksessa esim. miestäsi)? Vai otatko elämäsi omiin käsiisi? Ja tällä en tarkoita, että sinun pitäisi erota vaan sitä, että jos jatkat suhteessa, sinun tulee jatkaa sitä siksi, koska haluat sitä! Ei siksi, koska:
- miehesi alkaa itkemään ja hänelle tulee paha mieli, jos eroatte
- olette nyt vain sattuneet tapaamaan 20-vuotiaina ja mitään ei voi enää koskaan sen jälkeen muuttaa.
Joten mieti:
- mitä haluat
- saatko sen miehesi ja perhesei kanssa
- haluatko edes yrittää muuttaa tilannetta (sillä nykymeno ei ole ratkaisu)
ja jos itse kävisin juttelemassa jollekin ammatti ihmiselle. Olen sen jo päättänytkin että salasuhdetta en halua, en halua itselle siitä huonoa oloa enkä toiselle.
jos liitto on jo pitkään ollut kuollut, se tuskin siitä elpyy.se, että pystyt pettämään, kertoo ettet rakasta miestäsi. minä elin avoliitossa (ei tosin ollut lapsia), tapasin baarissa miehen, ensin en välittänyt hänestä juurikaan, mutta kun hän otti syliin tuntui kuin olis kotiin tullut. kyllä sinä tiedät mitä tehdä kun kuuntelet itseäsi. nyt olen ollut tämän baarimiehen kanssa yli 2 vuotta yhdessä ja vauva tulossa rv 37....ja rakastan miestä yli kaiken. mene tapaamaan häntä niin tiedät kyllä :)
se, että pystyt pettämään, kertoo ettet rakasta miestäsi.
Alun huumassa varmaan on noin, mutta pitkässä suhteessa ihan varmasti tulee tielntaeita, että rakkaus ei estä pettämistä. Väitän, että suurin este on paljastumisen pelko ja siitä seuraavat ongelmat. Toki lojaaliuttakin on, eikä useimmilta pettäminen suju ihan noin vain.
Alue: Aihe vapaa
Niinhän ne baarituttavuudet saattavat vaikuttaa ihanilta, mutta mitä se on sitten oikeasti?