Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

** MAALISMURUT SYYSKUUSSA **

Kommentit (48)

Vierailija
41/48 |
22.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei Jensku86. Puhu tuntemuksistasi neuvolassa. Olin itse ensimmäistä odottaessani aika huolissani, että sairastunkohan synnytyksen jälkeen masennukseen. Kävin sitten liki koko raskausajan (muusta syystä) psykologia tapailemassa, ja koin näin myöhemmin, että ne keskustelut, joissa kävin elämääni ja suhteitani vanhempiini antoivat hyvän pohjan myös äitiydelleni.

Niin, en sitten sairastunut...tiedä häntä oliko etukäteisinterventiolla merkitystä :-).



Tervetuloa Santtunen. Itse nautin tästä toisesta raskaudestani vielä ensimmäisetä enemmän. Ehkä siksi, etten ole enää pätkätyön varassa. Tai sitten siksi, että tiedän mitä ihanaa odottaa. Senkin, että (jos kaikki menee normaalisti) lapsi kasvaa vuodessa täysihoidettavasta nauravaiseksi pikkuihmiseksi joka antaa energiaa ainakin yhtä paljon kuin ottaa.



Maha näkyy...otin äitiyshousut käyttöön. Nyt ihmisetkin ovat kyselleet asiasta suoraan.



Hyviä vointeja! Ihanaa syysviikkoa!



t.Elo jotain 15



Vierailija
42/48 |
23.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskalsin avata koneen...oli ukonilma ihan päällä, kuultiin "kesän" komeimmat jyräykset!

Nyt on ihan mukavasti mennyt, kun ei enää ällötä, yökkäytä eikä tee niin kauhean suolaista enää mieli. Äkkinälkä tosin yllättää välillä, pakko saada heti ruisleipää tai hedelmää.

Luin odottajan uutiskirjettä ja hassua ajatella, että vauva on jo n.15senttinen ja 100grammainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/48 |
24.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa lukea kun toisilla on liikkeet jo tuntuneet. Itse en uskalla varmasti uskoa liikkeiksi, kun masussa on jotain nykimistä. Kun jumppaa ja liikkuu, niin toisinaan lihakset jatkaa eloaan levossakin. Niinpä huoli siitä, että onko pieni kunnossa, on edelleen olemassa. Onneksi viikon kuluttua on neuvola!



Mulla ei muitakaan raskausoireita ole ollut enää viikkoihin. Olo on mitä parhain, ja sehän on mukavaa, mutta toisaalta huolestuttavaa! Maha ei juurikaan ole kasvanut. Silläpä uskalsin hakea uutta työpaikkaakin, ja nyt mietin että miten ne reagoi sitten kun raskaus alkaa näkyä (jos siis tärppää haku). Voi kertokaa miksi naisen elämä on näin hankalaa!



Onneksi syksy on kaunis ja värikäs. Voimia ja jaksamista kaikille!



Berenike 14+5



Vierailija
44/48 |
24.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

puhuinkin eilen neuvolassa tilanteesta ja varasin ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle jolla olen aikaisemmin käynyt. kaippa elämä taas voittaa välillä käy vaan niin pohjalla. masu ei meikäläisellä vieläkään juurikaan näy, mutta ehtiihän sitä. voimia muillekkin!

Vierailija
45/48 |
24.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitkästä aikaa tänne kirjoitan. Aktiivisemmin tuolla yahoon puolella.



Viikkoja nyt 16+2 ja vointi hyvä. Vatsa pullottaa jos siihen malliin, että varmasti kaikki huomaavat. Tosin en oikein ikinä pidä mitään extra kireitä vaatteita.



Viikonloppuna kävin ostamassa parit mammahousut, lähinnä ulkoiluun tarkoitetut. On koiran kanssa kivempi tehdä lenkkiä kun ei purista mistään kohti:)

ostin molemmat hennesistä ja tykkään niistä kovasti;)



Rakenneultra on kuukauden päästä ja sitä kovasti odotellaan. Toinen neuvola oli viime viikolla ja siellä kaikki kunnossa. Ihana oli kuunnella pikkusen sydänääniä

Vierailija
46/48 |
28.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka te muut voitte?

Nyt on minulla sellainen suvantovaihe, ettei raskaus tunnu missään, peilistä toki näkyy!

Tuota "kiellettyjen" ruokien listaa täytyy aina silmäillä, kun moni niistä kuuluu suosikkeihini.

Täytyykin käydä henkkamaukasta katsomassa millaisia ulkoiluvaatteita sieltä löytyisi, mulle on monesti lahkeet liian lyhyet niin jäävät sitten ostamatta. Viikonloppuna huomasin ulkoiluhousujen ahistavan, kun tuon 14-kuisen kanssa joutuu kuitenkin kumartelemaan ja kyykkimään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/48 |
30.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävin eilen yksityisesti illalla lääkärissä (kauheaa rahan tuhlausta) kun vuosin pikkaisen verta. Supistelut minulla alkoivat n.1.5 vko sitten, mutta en ole niistä moksiskaan, koska ekanikin kanssa supisteli paljon ja kovaa ja laskettuun mentiin.



Nyt miehenkin on matkoilla, enkä halunnut yksin murehtia. Mutta siis...kaikki oli hyvin, ei huolta keskenmenosta.



Olen ryhtynyt kovasti pohtimaan, josko ottaisin esikoiseni pois hoidosta n.3kk kohdalla tämän syntymän jälkeen. Alkuun olin vakuuttunut, että yksi lapsi yöheräämisineen on minulle kylliksi. Nyt hormoonit kai pehmentävät päätäni...saapas nähdä mihin päädyn. Olin tavallaan jo lupaillut työnantajalleni jatkavani hommiani myös äitiyslomalla kuten tein esikoiseni kanssa. Kahden pienen kanssa työnteko ei ole realistista. Isompi ei välttämättä syksyllä enää edes nuku päivällä.



Mitä te muut lapselliset ajattelette. saavatko lapsenne jatkaa tutuissa hoitopaikoissa äitiyslomanne ajan?



t.Elo 16+2

Vierailija
48/48 |
01.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avasin lokakuulle uuden pinon :)