Lue keskustelun säännöt.
MITEN MULLA VOI OLLA NÄIN IDIOOTTI MIES???
30.08.2009 |
Nyt ottaa ihan sikana päähän....ja tuntuu ,että tätä vihan ja hermon tunnetta ei kestä ....kiehuuun...
Mies ollut metsästysreissulla jo 8 yötä ja alunperinkään ei ole minulta kysynyt mitään ,että sopisoko minulle ,että hän menee ja vielä noin pitkäksi aikaa... Meillä siis kolme pientä lasta ja muutaman viikon päästä syntymässä neljäs... Tänään siis tulee ja mulla on jo niiin hermot kireellä että huh...
Miten ensinnäkin perheellinen mies lähtee noin pitkäks aikaa reissuun ja pah luulee ,että odotetaan sitä hyvillä mielin kotiin....en todellakaan!Joka päiväset hänen yhteyden otot olen ollut hänelle hermona,koska en tykkää että hän lähtee noin pitkäksi aikaa pois.Tänään laitoinkin hänelle viestiä,että jatkossa eletään ihan omaa elämää....,että rakkautta ei multa saa ja voi etsiä sitä ihan muualta! Ajattelin häippästä heti kun herra suvaitsee saapua! ja ei viel mitään hänellä on toinen viikon reissu jo suunniteltu muutaman kuukauden päähän....
Mitä tekisitte tässä tilanteessa???
Ei oo mulla noin pitkäks aikaa ikinä mahkuja lähtä yksin ja en tiedä haluaisinkokaan.Minulle riittää viikonloppureissut ja muutaman päivän reissut.
Mitä te tekisitte ,kun olette ihan hermona ja kun mies tulee...??? ehdotuksia
Kommentit (46)
onkohan se oikeasti niiiii kauheaa, minusta ei ainakaan.
Mutta tuo parin kuukauden päästä oleva reissu, kyllä ei ole fiksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanopa ukolle, että parhaimmassa tapauksessa uusi tulokas olisi saattanut syntyä sillä välin kun hän on metsässä ja häneltä olisi mennyt se sivu suun. Entä kenen hoitoon ne kolme pientä sisarusta olisi menneet, jos sinä olisit joutunut synnärille lähtemään vaikka keskellä yötä? Aika vastuutonta mieheltä, mielestäni. Ei oo yhtään tavatonta että vauva syntyykin jo rv 38.
Avioliitossa tuollaiset asiat on yhteisiä päätöksiä ja voit sanoa miehelle, että tästä lähtien teette yhdessä päätökset reissuihin lähtemisistä. Piste. Parisuhde on kahden kauppa.
ja tiedän ihan tarkkaan mitä tunnet, ja tiedän sen ketutuksenkin. Ja just tuo, että ihmettelee, et miten mies VOI ylipäänsä surutta olla monta päivää erossa perheestä. Vaikka itellä ois mahkuja, ei pystyisi...
Olen saanut onneks sovittua äijän kans, että metällä käydään max 2 yötä kerrallaan, juoskoon jänikset ja hirvet miten paljon lystää. Kohta se hirviaika taas alkaa, ja tiedän jo valmiiks, että meinaa vähän suivata, kun äijä on mielestään oikeutettu kirmaamaan kaikki viikonloput pari kuukautta muualla...
Välillä en oo puhunu ees puhelimessa sinä aikana, ei minkään kostamisen takia, vaan siksi, että kun oon raivona niin tulee sanottua ties mitä, joten parempi kaikille kun ei riitele. Prkl. Luultavasti lähtisin oikeasti jäähylle illaksi ja ottasin viikollakin parina iltana omaa aikaa. Tiedän tosiaan, millaista on olla 24/7 lasten kanssa, kun on tottunut jakamaan vastuun ja kaikki hommat.
Arvostan tosiaan yksinhuoltajia siitä, mitä tekevät! Muotoutushan sitä ittelleenkin rutiinit yh:na, mutta aikaa se veisi, kun on kaiken kaksin hoitanut.
Tsemppiä, ja minulta ainakin saat kaikki sympatiat niin, että tunnen oikein sydämessäni sen, mitä tunnet...
Perheelliset vanhemmat pitää yhdessä sopia menemiset. Oli kyseessä yhden illan kyläily kaverilla tai viikon ulkomaan matka.
Mutta, ap: Jos noin herkästi tarjoat erovaihtoehtoa, en usko, että oikeasti edes rakastat miestäsi.
kun nuorempana ihastuin mieheen, joka harrasti metsästystä. Veljen vaimo muistutti, että älä vaan siitä miestä ota, kun se on sitten joka vuosi koko syksyn hirvimetsällä vaan.
Aloin miettimään metsästäviä tuttujani, ja tajusin heti, että tuohan on ihan totta!
Eli kyllä tuon etukäteen jo tietää, nyt on aika myöhäistä itkeä. Toki voit jutella miehelle asiasta, mutta sillä ei oo varmasti mitään vaikutusta mihinkään.
Ja mun metsästäjäihastus ei edennyt pidemmälle ihan muista syistä. En tietenkään yhden harrastuksen takia hylännyt hyvää miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mua ihmetyttää, että miten joku haluaa olla noin pitkään erossa lapsistaan?
vaan sanoin vain ,että eletään omaa elämää ja niin aion tehdäkin..saapa ukko vähän miettiä ,että reissuista päätetään yhdessä...En todellakaan aio puhua miehelle mitään kun hään tulee ja mietin ,että lähtisinkö juuri ennen kun hän tulee niinlasten kans käymään jossain....Saa mies miettiä vähän ,että onko kohtuullista noin vain jättää vaimoa viimisillään lasten kanssa yli viikoksi.... Muutenki mieli herkkänä kun raskaana ja tuntuu,ettei toinen tarpeeksi arvosta kun noin pitkäks aikaa häippäsee kuvioista....
reissu on kyllä ollut tiedossa pari kuukautta ja muuten ei aikonut metästellä,mutta taustalla myös hiertää reissu johon lähdössä muutaman kuukauden päästä ja meillä sillon pieni vauva....jos sitä ei ois ollu tiedossa nii ei olis hermot läheskään näin hermona :)
muutenki herralla on ollut monena viikkona parin yön työreissuja eli jo työn puolesta on aika paljon pois...
Eipä se nyt enää auta sanoa et oma moka ite oot ukkos valinnut,ei se tähän tilanteeseen mitään auta...
Loukkaa jotenki tollanen et noin pitkän aikaan pois!
eli millä tavalla voin näyttää ,että mua ei miten vaan kohdella...sana ei riitä joten järeämpiä keinoja on käytettävä...tekis niin mieli häippästä vaan jonnekki! Mutta eipä se oo kotiäidillä mahdollista...
kiitos kutoselle ymmärryksestä :)
t,ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki olis jättäny suhteen metsämiehen kanssa väliin, ei Suomessa olis enää suomalaisia... silleenhän sitä on ennen eletty.. ja vaikka kuinka syksyisin suivaakin, mulla ainakin muuten loistava mies. Jakaa kaikki jutut, hoitaa lasta siinä missä minäkin ja olen voinut omia harrastuksiani jatkaa heti jälkitarkastuksen jälkeen. Että reilu peli siinä mielessä.
Se ei silti estä sitä, etteikö ottais pattiin syksyisin, kun perheen yhteinen aika jää olemattomaksi, ja pakosti oma elämä rytmiytyy sen mukaan, että nyt on hirvenmetsästys, en olis mitään halunnu viikonloppusin itse tehdäkkään...
kun emäntä raivoaa kotona niin eipä siellä paljon viitsi ollakaan...
Joku kompromissi pitäisi saada. Ei niin, että mies ei enää saisi mennä, vaan vähän lyhyemmiksi reissut (mulla mies max viikon ja noinkin pitkään max kerran vuodessa, muuten lyhyempiä reissuja), tekee vähän varastoon kotihommia (ettei kaikki kaadu reissun aikana vaimon niskaan), vaimo ei mäkätä tänä aikana puhelimessa (mies saa kaiken ilon irti reissustaan kun sinne nyt kerran on lähtenyt), vaimo odottaa iloisena kotona (on kiva tulla sinne kotiin) ja sitten se tärkein, eli mies vastaavasti antaa vaimolle vapaailtoja ja osallistuu kotitöihin ahkerasti heti palattuaan (tää on se aina se vaikein, kun reissun jälkeenhän mies on iiiihan puhki ja haluaisi levätä :D )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki olis jättäny suhteen metsämiehen kanssa väliin, ei Suomessa olis enää suomalaisia... silleenhän sitä on ennen eletty..
Nyt ne teidän miehet kai tekee vielä ammatikseen jotain muutakin ja sen lisäksi metsästää kaiken vapaa-ajan.
Anteeksi, ei ole tarkoitus pahoittaa mieltäsi. Olisiko kuitenkin raskaushormonit tehneet tehtävänsä?
Mielestäni on vähän hupsua, että lähetit miehellesi viestin jossa sanoit, että "tästä lähin eletään ihan omia elämiämmme, ilman rakkautta". Ethän sinä niin halua sanoa? Sinähän toivoisit ihan jotain muuta. Älä vaadi mieheltäsi ajatustenlukutaitoa, sitä he eivät todellakaan osaa. Normaalin puheenkin ymmärtäminen on usein vaikeaa ;)
Puhu miehesib kanssa ilman hermojen menetystä, vihaa ja katkeruutta. Ehkä asiat järjestyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kun tilanne on rauhoittunut etkä enää ole noin vihainen, niin ota puheeksi se tuleva reissu, eli että miehesi ei lähtisi. Tälle nykyiselle ei nyt enää mahda mitään. Se parin kuukauden päästä oleva on hankala kun uusi vauva niin pieni.
OT, mutta mitä herkkuja aiot tehdä saaliista?
Mies on tehnyt muutamia reissuja ja on saanut niillä olla ihan hyvillä mielin...,mutta nyt vaan en tykännyt ,että noin pitkäksi aikaa lähtee....joten on ihan aiheellista olla vihainen...
On se vaan noilla miehillä niin helppoa lähtä...
Eikä sitä toista reissua enää voi perua kun on jo sen matkan varannut ja maksanut...
pitäisikö mun sitten odottaa täällämiestä ruokavalmiina ja hyvillä mielin.En todellakaan miksi pitäisi??
En minäkään lähde minnekkään jos se ei miehelleni sovi... Avioliittossa kuunnellaan toista! Aion todellakin olla puhumatta koko miehelleni mitään ja välttelen häntä parhaimman mukaan ;);)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..että aloittaja on kotona kolmen pienen lapsen kanssa YKSIN ja neljäs syntyy ihan just?? :O
että kyseessä vanhoillislestad. perhe. Olenko oikeassa?
jos oot ottanut metsästystä harrastavan miehen, ois aika kohtuutonta ruveta rajoittamaan sitä sen rakasta harrastusta. Kai se sieltä nopiammin kotiutuu, jos oikeesti tarvitaan mestoilla. Ja ei,en kauhistele sitä että ap on kolmen lapsen kanssa yksin kotona ja neljäs syntyy kohta. Ei mitenkään ainutlaatuista.
Ei en ole sanonut,että vauva olisi ihan just syntymässä.Sanoin ,että muutaman viikon päästä!
en todellakaan ole samaa mieltä ,että jos ottaa metsästystä harrastavan miehen niin tätä harrastusta ei voisi rajoittaa,...kuinpa paljosta me naiset joudumme luopumaan.Eihän mekään voida tehdä mitä halutaan....Harrastuksia voi tosiaankin rajoittaa jos perhetilanne on sellainen.
kysyin teiltä arvon akat ehdotuksia miten toimisin??
että ukko tajuaa
ap
Helvetti. Pitäisköhän alkaa harrastaa metsästystä ilman kivääriä. Kun sais olla vaan rauhassa ja hiljaa!
No mua ihmetyttää, että miten joku haluaa olla noin pitkään erossa lapsistaan?
miehensä persettä nuolevilta av-mammoilta, joiden elämän päätarkoitus on aviomiehen miellyttäminen. Tottakai nainen joustaa miehen harrastusten takia, paskaako siitä että on viimeisillään raskaana oleva suurperheen äiti.
Kun av-mamma on naimisiin erehtynyt menemään, niin sen jälkeen voi oman elämänsä ja omat tarpeensa unohtaa. Pääasia että lapsilla on ehjä perhe ja mies pysyy tyytyväisenä.
Voihan helvetti, onneksi en ole naimisiin erehtynyt ja olen lapsetkin sinkkuna tehnyt kun näyttää siltä että avioliitossa lapsensa tehneet naiset ovat yhtälailla yksin lastensa kanssa kuin minä.
Vakka kantensa valitsee.