Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Keittiöpsykologit, auttakaa!

Vierailija
29.08.2009 |

Mikä on vialla taas.. selitän mahdollisimman selkeästi vaikka vaikeaa tulee olemaan.



Olen seksuaalinen ihminen, tarvitsen seksiä mahdollisimmana paljon, riittää muutama kerta viikossakin ilman että alkaa ahdistaa silti. Jos minut torjutaan, muutun kylmäksi ja sulkeudun, en enää halua miehen lähellekään ja se sitten etäännyttää ja tukehduttaa suhteen. Näin on käynyt monissa hyvissa alkavissa suhteissa. Nyt on tässä suhteessa käymässä sama, mies ei vain halua ja itsetunto on aivan maassa. En halua enää edes yrittää, haluan vain pois niin ettei satuta. En osaa selittää paremmin! Aivan kuin se iskisi vanhaan haavaan puukon ja kiertäisi siellä. Minua kiusattiin koulussa 9 vuotta ja käyn siitä terapiassa, nykyisin olen iloinen ja pidetty kaunis nainen. Pidän itsestäni huolta, näin sivuhuomautuksena.



Mitä tehdä, miksi torjuminen vaikuttaa niin syvälle? Miten sitä voisi opetella ottamaan erilailla vastaan?



nim. taas illalla turhan takia pukeudun pitsiin

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
29.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mikä, yritän auttaa:



Lyhyesti: olet seksiriippuvainen. Riippuvuus on peräisin varhaislapsuudesta. Hylkääminen tai joku muu kokemus on aiheuttanut sen että tunnet itsesi arvottomaksi (siitä se koulukiusaaminenkin johtui- annoit kiusata itseäsi).



Seksi on jotain mikä korjaa tilanteen hetkeksi, ja kun sitä ei saa, siis sinut torjutaan, syntyy hirvittävä ahdistus.



Tilannetta helpottaa aika paljon kun tietää mistä on kysymys; kun kumppani ei halua sinua muistat ajatella että kaikki on ok, sinua on vain joskus kohdeltu huonosti ja se sattuu vielä, mutta kumppani rakastaa sinua ja teillä on huomennakin elämää jäljellä.

Vierailija
2/5 |
29.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi olla. En silti ole niitä tyttöjä jotka hakevat huomiota miehiltä pönkittääkseen itsetuntoa. Seksi ei ole itsetunnon kohotusta minulle. Minusta vain tuntuu että tarvitsen sitä rakastaakseni.. olenko tosi outo.



riippuvuus voi olal sellaista, kuten sanoit. Jään miettimään tätä asiaa ja pohdin on perää. Tuntuu että en koe olevani kaunis ja hyväksytty jos minut torjutaan.



Onko muilla naisilla samoja ajatuksia, tai miehillä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
29.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joten et ole yksin. Olen jo tunnistanut itseni seksiriippuvaiseksi. Mieheni onneksi ymmärtää jotenkin minua, mutta usein ei tajua, kuinka hän loukkaa minua torjunnallaan. Toisaalta itsesääliin vaipuminen ja kitinä aiheuttaa miehessä sen, ettei hän haluakaan.



Tämä on vaikeaa, mutta jos ymmärrät sen että itse satutat itseäsi. Minä välillä pystyn ohittamaan hylkäyksen olankohautuksella ja pitämään itsetuntoni hyvänä ja se taas laittaa miehen haluamaan.



Se vaan on niin, ettet ole huonompi vaikka mies sinut torjuukin. Hän siinä menettää etkä sinä...



Olen joskus lohduttautunut sillä, että vaikka mies ei haluakaan joka päivä niin kuin minä niin se vain merkitsee sitä, että mies on todennäköisesti uskollisempi kuin miehet jotka haluavat jatkuvasti...

Vierailija
4/5 |
30.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä haluaisin vaimoa lähes jatkuvasti, mutta

häntä ei enää kiinnosta.



Elämän halu menee !

Vierailija
5/5 |
30.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mites se prof. Kinsley sanoikaan:"ihmiselle tulee jonkinasteinen pakkomielle siitä mitä se ei voi saada". Saalistajamies ainakin kylmenee jos kotona kissa kuumenee.



Voi mennä metsään, mutta aloita dildotus/masturbointi miehesi nähden. Jotain se aiheuttaa, kiinnostusta tai varmuuden siitä että se kortti jo pelattu.



Tai pyydät toisen miehen mukaan. Joko innostuu tai sitten menee poikki.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi yhdeksän