Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka "imartelevaa". Olen miehelleni taakka. :(
27.12.2008 |
Miehellä on ollut muutaman kk:n ajan raskasta, liittyen ihan muihin asioihin kuin avioliittoomme. Hän on luonnollisesti reagoinut siihen olemalla tavallista enemmän alamaissa ja pinna kireällä.
Olen koko tämän ajan tuntenut, ettei mies halua minua henkisesti lähelleen, saati että hän jaksaisi olla minun asioistani kiinnostunut. Olen koettanut jatkaa mahdollisimman normaalia elämää ja toki olen myös kysellyt miehen vointia ja kuulumisia. Kyllä hän kysymyksiin vastaa, mutta ikään kuin seinän takaa. En kuitenkaan mielestäni ole tentannut miestä (tiedän hänen inhoavan sitä), vaan yrittänyt olla herkkä sille, milloin hän kaipaa seuraa ja milloin omaa tilaa.
Nyt sitten vahvistui se, ettei mies tosiaankaan koe minua vaikeassa tilanteessa tueksi, vaan lisätaakaksi. :( Eilen hän kertoi ihmeen avoimesti fiiliksistään ja mm. siitä, ettei mikään maistu miltään. Kuulemma vain muutama asia virkistää hänen mieltään. Kun hän luetteli ne, niin joka ikinen niistä liittyi käytännölliseen, fyysiseen tekemiseen ja yksinoloon. Muut asiat kuulemma ovat taakkaa. Eli myös minä ja lapset - näinhän se on pääteltävä.
Missä ihmeessä ovat kaikki ne pariskunnat, jotka hehkuttavat puolisonsa valtavaa merkitystä vaikeuksien hetkellä? Missä on yhdessä jaksaminen, missä tuen antaminen ja saaminen?
Miksi meillä ei ole sellaista? Olen yrittänyt parhaani mukaan rohkaista ja tukea miestä, ja toisaalta kunnioittaa hänen oikeuttaan yksityisyyteen. Näköjään sillä ei ole ollut mitään helvetin merkitystä! Miksi sille ukolle ei riitä mikään?
Minulla on hirveän kurja olla. Sentään mies voivotteli, että olen joutunut paljon jaksamaan. No niin v***u olen ja kohta loppuu voimat.
Eikä tarvitse sitten sanoa, että yritä nyt vain ymmärtää ja blaa blaa, tiedän kaiken tämän, mutta en minäkään mikään kynnysmatto halua olla.
Kommentit (18)
Onko hän hakenut niihin apua? Älä syyllistä liikaa itseäsi, ei ole sinun syysi, jos miehesi ei koe saavasi sinulta apua. Toisaalta, jos miehelläsi on muutenkin raskasta ja keskityt kovasti miettimään, miten SINÄ koet asian, voit tosiaan olla taakka, ihan käytännössä, oli se imartelevaa tai ei. Tee parhaasi ja anna ajan kulua vähän aikaa, eihän teillä vielä kauan ole ongelmia ollut. Tai hakekaa apua, yksin tai yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllähän se on niin että mies tarvitsee sitä omaa-aikaa, varsinkin kun on työstressiä, sitä kun kotona olevan vaimon on vaikea välillä ymmärtää, itse olen myös kotona,.
Miehelle pari päivää vapaata, saunomista, kelkkailua, retkeilyä luotoon, tuo yllättävästi tätä piristystä arkeen ja jaksaa olla taas parempi mies. Tai lähetä se vaikka viikoksi yksin jonnekkin matkalle. Kummasti maistuu taas perhe-elämä.
Se ei auta vaimon olla ymmärtävä, kun tenavat kiljuu korvaan ja kämppä sekaisin, vaan oikeasti on lähdettävä yksin miettimään syntyjä ja syviä. Sitten parin viikon päästä voisi olla vaikka sinun vuoro mennä viikonloppu kylpylään ilman perhettä yms.
ne ovat asioita, joille hän ei ole voinut, eikä voi itse mitään.
ap
Tiedän tunteen,miehelläni oli sama homma..on varmaan vieläkin!Hän keksi omat ratkaisunsa siihen jotka olivat arveluttavia ja minä kannan vieläkin tuskaa siitä..en tiedä saadaanko ikinä asioita kohdalleen mutta toivon ainakin,vaikeaa saada luottamusta enään!Miehestä ei myös mikään tuntunut miltään,työ ketutti,perhe-elämä oli tympeetä ja aina sitä samaa (omien sanojensa mukaan)...sitten kun hän huomasi että oli minut menettämässä niin sitten tuli muutos ja niin kuin sanoin,vieläkin kannetaan sitä asiaa mukanamme!Jos joku keksii avun tähän niin hyvä homma!
Oma aika voisi ehkä tehdä terää, mutta ei se poista miehen perusturhautumista. On tosiaan vaikea ymmärtää, mitä toinen oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Minulle naisena on kaikista luontaisinta puhua ongelmista, ja tiedän toki, ettei ainakaan minun miehelläni se mene ihan niin.
En kuitenkaan ymmärrä täydellistä sulkeutumistakaan. Sanoisi edes, että haluaa olla yksin, eikä vain mössöttäisi naama mutrulla. Vähän niin kuin "jos et aio soittaa, niin soita edes ja sano, ettet soita, niin en turhaan odota". Tästä vaikenemisesta kun seuraa se, etten yhtään tajua, mitä miehen päässä liikkuu ja mitä hän haluaa, kaipaa tai tarvitsee.
Sitä omaa aikaa minun ei sinänsä tarvitse miehelle antaa, vaan lapsemme ovat jo niin isoja, että omaa aikaa ovat molemmat saaneet käytännössä ilmoittamalla ja nyt menen ja tulen illalla, moi.
Ai niin, ja sitten vielä tämä seksiongelmakin. Emme ole koko tänä aikana sekstailleet kertaakaan. Miehellä ei kuulemma ole ollut haluja. Ymmärrän sen hyvin, mutta kyllä sekin jo rupeaa syömään naista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi pettää sinua.
Toinen vaihtoehto: miehelläsi on ongelmia, jotka masentavat häntä, ja hän ei halua seksiä. Sinä pahennat tilannetta haluamalla keskustella ja rakastella. Siinä tilanteessa mies tuntee, että olet enemmän taakka kuin avuksi.
ja silloin on kaikki "taakkaa", seksi ei maistu jne.
Oisko sairaslomasta apua? (miehen pitää ensin hakeutua lääkäriin tietysti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyllähän se on niin että mies tarvitsee sitä omaa-aikaa, varsinkin kun on työstressiä, sitä kun kotona olevan vaimon on vaikea välillä ymmärtää, itse olen myös kotona,.
Miehelle pari päivää vapaata, saunomista, kelkkailua, retkeilyä luotoon, tuo yllättävästi tätä piristystä arkeen ja jaksaa olla taas parempi mies. Tai lähetä se vaikka viikoksi yksin jonnekkin matkalle. Kummasti maistuu taas perhe-elämä.Se ei auta vaimon olla ymmärtävä, kun tenavat kiljuu korvaan ja kämppä sekaisin, vaan oikeasti on lähdettävä yksin miettimään syntyjä ja syviä. Sitten parin viikon päästä voisi olla vaikka sinun vuoro mennä viikonloppu kylpylään ilman perhettä yms.
Miestäkö pitää vaan ymmärtää ja ajatella, että miehet vaan tarvitsevat omaa aikaa?
Entäs me vaimot ja äidit?
Kuka suosittelisi meille äideille saunomista, kelkkailua yms. että sitten jaksetaan paremmin? (Ja mies samalla on kotona väsyneenä myös)
T. ei ap
Luetaan ne viestit johon vastataan, jooko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja silloin on kaikki "taakkaa", seksi ei maistu jne.
Oisko sairaslomasta apua? (miehen pitää ensin hakeutua lääkäriin tietysti)
Hän ei kuulemma itse ole huolissaan. Ja hän on juuri sitä tyyppiä, joka hakeutuu lääkäriin vasta viime hädässä. Siinä ei hössöttävän vaimon painostus auta yhtään, vaan motivaation on tultava hänestä itsestään. Tämä on vuosien varrella koettu monien fyysisten vaivojen kohdalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan vonkaa, en ole eläissäni vongannut. Mies saa ilmaista sitten kun/jos hänen vielä joskus tekee mieli.
ap
Jos yrität säätää miestäsi tai vongata seksiä, tottakai olet taakka, ei siitä mihinkään pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies ei halua seksiä. Ei kai ole ihme, ettei halua, jos on masentunut tms.
Etkö siis edes ehdota ikinä seksiä miehellesi? Mielestäni kannattaisi ehdottaa, jos itse sitä tarvitsisi. Vonkaaminen on tietty eri asia.
Ihan hyviä ajatuksia teiltä sai.
ap
Kyllä sen huomaa hänen käytöksestäänkin, yleensä hän on ollut vähän sellainen persuuksien puristelija ym. Nyt ei siis ole yhtään sellainen. Halaukseen hän sentään vastaa.
Minullakaan ei ole fiilistä ehdottaa seksiä, koska olen niin kiero: ellen koe olevani haluttu, en pysty antautumaan seksiin enkä lopulta halua silloin itsekään. Mekaanisesta jyystöstä tulee vain paha mieli eikä se poista varsinaista ongelmaa eli läheisyyden puutetta.
Tiedän miehen olevan aika samanlainen seksuaalisesti, mikä varmasti vähentää hänenkin halujaan. Kun asiat ovat henkisesti huonosti, ei seksikään suju eikä maistu, vaikka sitä kaipaakin. Monimutkaista.,
ap
Toivottavasti tilanteenne parantuu.
Ps. Ei se seksielämä aina ole niin hääviä muillakaan, ei edes silloin, vaikka muuten menisi hyvin.
Alue: Aihe vapaa
jos ei ole kaikki miehelläsi tasapainossa, niin jaksaminen on vähäistä. Nyt on sun vuoros joustaa, ehkä jonain päivänä on toisin päin. Niin se vaan menee, kaikki ei ole tasapuolista.