Rakkaan ystäväni pikkuveli kuoli yllättäin kesällä..

Jos et, niin nyt on korkea aika. En ole samassa tilanteessa onneksi ollut, mutta kyllä kuvittelisin että mikä tahansa yhteydenotto on hyvä. Voit sanoa ettet löydä sanoja,mutta että olet tukena. Kerrot että hänen perheensä on ajatuksissasi, että milloin vain voi ystäväsi soittaa tai tulla käymään jos tuntuu siltä jne.

Voit ehdottaa jotain "ihan tavallista"; kahveilla käyntiä, elokuvissa käyntiä tms. jos ystäväsi jaksaa.



Pahinta varmasti on olla täysin ottamatta kontaktia.. Ystäväsi ei ehkä jaksa/halua vielä itse ottaa yhteyttä, tai tehdä yhteisiä juttuja, mutta on tärkeää että hän tietää ettei häntä ole ihan unohdettukaan. Ja saattaa olla iloinenkin että saa muuta ajateltavaa.

Laitoin tekstiviestin (en osannut siinäkään tilanteessa soittaa)..



Ja adressin laitoin myös heidän perheelleen. Mutta en muuta.



Heidän perheensä (johon kuuluu siis lisäksi vanhemmat ja toinen sisko; tunnen myös heidät) on niin kovin tiivis ja läheinen. Tämä on niin kauhean suuri menetys heidän perheelleen, etten sitä voi edes ymmärtää. Miten siis voisin osata lohduttaa..? Tuntuu niin kovin pahalta heidän puolestaan..:(



Mutta ystävyyttä en halua menettää, joten ymmärrän kyllä että minun on kohdattava hänet.. Asumme ihan eri puolilla Suomea nykyään, sekin hankaloittaa näkemistä/tapaamista. Mutta soittaa tietenkin voisin..



kiitos viestistäsi



ap

Jos sulla on hänen s-postiosoite, niin kirjoita! Kysyt, että miten hän voi ja onko mitään, missä voit auttaa. Ilmoita, että olet käytettävissä olkapäänä, ystävänä ihan koska vain.



Ystäväsi vastaa kyllä kun jaksaa. Sitten kun saat vastauksen, voit varmaan soittaakin, jos et ihan ensimmäisenä ilkeä..



Tai sama tekstiviestillä, pääasia, että otat yhteyttä!

jos olette läheisiä, niin ystäväsi ilahtuu soitostasi.



Lohdutusta tuskin osaat tarjota, mutta tukea ja kuuntelevaa korvaa kyllä. Tai vain juttuseuraa, että ystäväsi ei tarvitse ajatella vain veljeään, vaan voi jopa jutella niitä näitä, tai ylipäätääm siitä kuinka hänen elämänsä etenee. Mten mahdolliset lapset, mies, onko jaksanut olla töissä, miten hänen vanhempansa voivat jne.



Ainoat loukkaavat asiat, joita voit sanoa on piristymiskehotukset tai oletukset, että suru on ohi pian tai vertailut omiin, pienempiin menetyksiin.



kiva kun ajattelet ystävääsi

kaikkein typerimmältä tuntui niiden ihmisten käytös, jotka muka ystävinä kuittasivat kaiken adressilla!!! Surun hetkellä tarvitsee muita ihmisiä!