Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen tyystin uupunut työn kanssa. :/
17.08.2009 |
Koko kesä on ollut hirveätä juoksemista ja ensi viikosta alkaen on kahta kauheampaa menoa. Jatkuva työvoimapula, ikinä ei tiedä kuka on milloinkin paikkaamassa tai voiko suunniteltuja asioita toteuttaa suunnitelman mukaan. Ainaista epävarmuutta, liikaa töitä, puhelin soi taskussa ja asiakas nykii hihasta, tietokoneella sata hommaa odottamassa ja koskaan ei pysty keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Jos yrittää vaikkapa tehdä tietokonehommia 30 min, keskeytyy työ takuuvarmasti 1-3 kertaa. Helpointa olisi jäädä ylitöihin tekemään kaikessa hiljaisuudessa siivoojan seurassa, mutta olen perheellinen, eikä meillä edes ole lupaa tehdä lisätunteja, saati sitten ylitöitä.
Olen aivan naatti, enkä ole ainoa yksikössämme uupunut. En ole lainkaan varma, että työkaverit haluavat jatkaa työssään ja vaikka koitamme pärjätä päivä kerrallaan ja periaatteessa meillä on ryhmähenki, tuntuu koko ajan siltä, että porukka lähtee heti löytyy hyvä paikka.
En jaksa. Odotan vain flunssakautta, että pääsisi pois töistä hyvällä syyllä edes hetkeksi. Ei mitään toivoa ylimääräisistä vapaapäivistä, palkattomista vapaista tai muusta tauosta. En todellakaan tiedä miten selviän talvesta, sillä haluaisin pitää hommaa pystyssä ja hoitaa työni hyvin, mutta olosuhteet ovat kamalat. En jaksa, en todellakaan jaksa.
Kommentit (6)
Ihan perseestä. :/ Ei pääse tekemään sitä työtä mihin luuli menneensä, kun arki on jatkuvaa hätäselviytymistä ja paikkailua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ei tietysti ole paras mahdollinen, mutta se on sinun elämäsi. Sitäkö haluat elämältäsi, että olet puolikuollut ja stressaantunut koko ajan.
Itse vaihdoin kuukausi sitten työpaikkaa, minua rasitti huono työilmapiiri. Huono ilmapiiri vaikutti myös siten, että tietyille kasaantui enemmän töitä, kun toiset eivät viitsineet niitä tehdä.
Äsken siivoilin ja mietin, että keväällä en olisi voinut kuvitellakaan, että olisin jaksanut maanantai-iltana siivota yhtään mitään! Nyt kun kaikki energiani ei mene töissä, lapsillanikin on iloisempi ja hyväntuulinen äiti.
Aika ei ole paras mahdollinen ja vaihto parempaan voi olla mahdollinen tämän työn kontaktien kautta, mutta ei ihan kehtaisi vuoden työskentelyn jälkeen lähteä lätkimään. Asiakkaat, työkaverit, pomo ja työhteisö vaikuttavat siihen, että haluaisi jäädä ja tehdä parhaansa, eli tietää mitä pitäisi tehdä ja miten, mutta kun EI VOI, kun aina on hätä ja pula päällä. Vituttaa. Mieskin on ihmeissään, samoin lapset, sillä olen kyllä ennenkin ollut rankoissa paikoissa, mutta tämä imee mehut ihan sukkia myöten. Lisäksi tiedän, että jos lähden, menee kaikki tekemäni työ romukoppaan, sillä kukaan ei ole sitä jatkamassa. Karua.
ap
Älä päästä uupumusta liian pahaksi. Siitä toipuminen voi silloin kestää kauan tai pahimmillaan et edes toivu entisellesi ja työkykyiseksi.
Miten esimiehesi suhtautuvat jatkuvaan ylikuormitustilanteeseen? Onko jatkuvaan kiireeseen ja työruuhkaan tulossa joku helpotus ja milloinhan tämä tapahtuu vai jatkuuko työpaikkasi työntekijöiden selkänahasta-menetelmä maailman loppuun asti?
Sun sijassa hakisin töitä muualta. Työkuormitus kannattaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa, vielä parempi, jos teitä työntekijöitä olisi useampi ottamassa kantaa asiaan ja esittämässä parannsuehdotuksia.
Saako kysyä, minkä alan töitä teet? Itse olen sairaanhoitaja, ja työ on mennyt aivan hulluksi. Sijaisia ei saada, soitellaan vapaapäiviltä töihin. Taukoja ei ehdi pitää ja ylityötunnit paukkuu.
Alue: Aihe vapaa
Oletko töissä v:llä alkavassa yksikössä.