Auttaako masennuslääkkeet oikeasti?
Auttaako masennuslääkkeet siten, että sellainen surullisuus, voimattomuus, elämänilottomuus ym. lähtee pois?
Vai kannattaako niitä alkaa syömään.
Kommentit (12)
Eli sitä vielä että tuo oma "hoito" tuotti tulosta jo viikossa! Eli paljon nopeammin kuin näköjään nuo masennuslääkkeet alkaisivat auttamaan. Suosittelen kokeilemaan todella lämpimästi..
siis sinä joka hoidit itseäsi karnosiinilla jne.
Ekan viikon söin tupla-annosta kalaöljyä, muistaakseni 1000mg vai mitä yksiköitä ne nyt onkaan. Ostin nestemäisenä sitä Lysin. Ilman mitään d ja e vitamiineja ettei tule niistä yliannostusta.
Nyt olen syönyt normiannoksen, mutta kannattaa siis katsoa missä on minkäkin verran e-epaa ja dha:ta niissä on hurjia eroja. Tuo lysi on ainakin hyvä, sitä myydään ihan tavallisissa kaupoissa eikä ole kallistakaan.
t. se karnosiini ja kalaöljy tyyppi :)
mistä sun masennus johtui?
itsekkin nykyään :(
lääkkeet + terapia. Monia auttavat pelkät lääkkeetkin. Suosittelisin kyllä, ellet halua olla surullinen, voimaton jne. Tsemppiä!
minua ovat auttaneet. Olen myös käynyt terapiassa ja luulenpa, että ilman näitä molempia (lääkitystä ja terapiaa) en olisi enää hengissä.
se voi löytyä heti tai joutuu kokeilemaan useampaa lääkettä. Paraskin masennuslääke alkaa kunnolla vaikuttamaan vasta 2-4 viikon kuluttua, eli ei kannata lopettaa lääkitystä alkuunsa.
Niin, ehkä ne sitten joillain auttaa. Minä satun tuntemaan sellaisia, jotka ovat lääkityksestä huolimatta surullisia, epäsosiaalisia, väsyneitä ym. Onkohan heillä sitten väärä lääkitys? Näiden huonojen kuulopuheiden takia en ole itsekään hakeutunut lääkäriin, kun tuntuu että kellään ne lääkkeet eivät ole oikeasti auttaneet vaan kaverit ovat samassa jamassa lääkityksestä ja terapiasta huolimatta.
ihan samalla lailla kuin jos sulla olisi jokin muu lääkitystä vaativa sairaus.
tuskin epäilisit esim. sokeritautisen lääkitystä, että onko siitä mitään hyötyä.
näin lukee minun masennus lääkkeissä:
sertraliini kuuluu selektiiviksi serotoniinin takaisin oton estäjiksi kutsuttuun masennuslääkkeiden ryhmään.
serotiniinia on ihmisessä luontaisestikin, mutta sen määrän väheneminen voi aiheuttaa masennus oireita.
sertraliini estää serotoniinin takaisin ottoa hermopäätteisiin ja voi siten korjata tämän puutoksen.
Niin, ehkä ne sitten joillain auttaa. Minä satun tuntemaan sellaisia, jotka ovat lääkityksestä huolimatta surullisia, epäsosiaalisia, väsyneitä ym. Onkohan heillä sitten väärä lääkitys? Näiden huonojen kuulopuheiden takia en ole itsekään hakeutunut lääkäriin, kun tuntuu että kellään ne lääkkeet eivät ole oikeasti auttaneet vaan kaverit ovat samassa jamassa lääkityksestä ja terapiasta huolimatta.
jotkut voivat joutua kokeilemaan useampaa lääkettä että löytyy se sopiva. mä teidän omakohtasesti että tunnen ihmisiä joilla ne on auttanut.
tietenkään lääkkeet ei poista muutakuin ne masennuksen oireet, ei esim. sitä paskaa elämän tilannetta ja ongelmia joista masennus on puhjennut. kun nekin saa kuntoon parantuu vasta kunnolla. ja siihen voi se terapia tai muu neuvonta auttaa
Masennuslääkkeet/mielialalääkkeet eivät koskaan ole yksinään suositeltava hoitomuoto depression hoitoon, vaan lääkehoito on tarkoitettu muun hoidon tueksi. Tämä muu hoito on esimerkiksi erilaiset terapian muodot. Pelkällä oikealla lääkehoidollakin väsymys, itkuisuus, haluttomuus ym mielialaoireet kylläkin useimmissa tapauksissa helpottuvat, mutta lääkityksen lopettamisen jälkeen oireet suurella todennäköisyydellä myös palaavat, mikäli hoitoon ei ole yhdistetty minkäänlaista terapiaa (ei kaikilla). Tämän varmasti ymmärät, kun ajattelet asiaa niin, että mielialalääkitys poistaa sairauden oireet, mutta ei sen syytä. Masennuksen tausta kun ei nykytiedon mukaan ole pelkkää aivojen välittäjäaineiden kemiaa. Terapia on hoidossa se, jonka avulla pyritään löytämään syitä masennuksen taustalla. Terapia on siis hyvin oleellinen osa masennuksen hoitoa, kun halutaan pysyviin tuloksiin. Ja kukapa ei haluaisi. Tärkeää on muistaa myös se, että lääkitystä ei missään tapauksessa saa lopettaa yllättäen, vaan se tulee lopettaa annosta asteittain pienentäen. Lääkitystä ei myöskään pidä lopettaa heti, kun kokee vointinsa paremmaksi, vaan sitä tulee jatkaa aina 6-9 kuukautta oireiden paranemisen jälkeenkin!!!!
Masennuslääkkeitä ei toki myöskään pidä aloittaa ajoittaisen pahanmielen ja surullisuuden vuoksi, sillä sehän kuuluu normaaliin elämään ihan kaikilla. Mutta kannattaa mennä asiasta keskustelemaan omalääkärin kanssa ja kertoa rehellisesti oireista. Mutta muistuttaisin vielä, ethän unohda terapian merkitystä!! Lääkärisi osaa (ainakin pitäisi osasta) neuvoa myös siinä, kuinka voit hoitoon hakeutua. Tsemppiä!!!
Omakohtainen kokemus on että masennuksesta voi selvitä myös ilman pillereitä, siis masennus! Olin todella masentunut, vakavasti, testien mukaan, lisänä vaike paniikkihäiriö ja unihäiriöt, aamuyön unettomuus.
Luin tosi paljon netistä kaikenlaista ja päädyin Antti Heikkilän, tohtori Tolosen ja ties kenen sivuille.
Ohjeiksi sain nämä, karnosiinia, nimenoman orgaanisesti valmistettu. Ostin jumbon Life kaupasta purkin niitä, noin 40uroa maksoi. Sitten kalaöljyä kunnon annokset! Tärkeää että E-epaa on noin tuplaten verrattuna dha:n. Lisäksi kromia.
Lisäksi jätin alkoholin tosi minimiin. Aiemmin sitä kului ihan liikaa, yritin kait juomalla "hoitaa" itseäni, pikku hiprakassa huolet ei niin painaneet. Aamulla kyllä sitten senkin edestä taas..
Liikuntaa 3-4 kertaa viikossa joka tuntui vaikealta alkuun todella vaikealta, eihän masentuneella ole kertakaikkiaan voimia. Mutta sinnittelin. aloin saada untakin paremmin.
Nyt sanoisin että masennut on pois kuin myös paniikkihäiriö!
Suosittelen todella tätä elämänmuutosta!!!
Mutta en siis vastusta masennuslääkkeitäkään, olin itsekin valmis hommaamaan pillerit että pääsen siitä suosta ylös jossa rämmin kaksi vuotta.
Voimia sulle!! :)