+++SYYSKUUN SYDÄMET vko 34+++

Edellinen teksti häipy??



Vauva painaa nyt 3.2kg arvion mukaan. Ja on pitkä, ihan niinkuin äitinsäkin. Olen 176 pitkä, iskä vielä pitempi. Vielä yksi ultra ja lääkäri sittenkin ennen vauvan syntymää.

Sektio aikaa ei vielä siirretty elokuun puolelle, vaikka lääkärikin oli huolissaan mun jaksamisesta. Henkinen jaksaminen ja ahdistus käy toisinaan voimille. Lupasin soittaa OYS:iin jos unet alkaa mennä vähiin jne.. Mutta ei vielä oo semmosta ollut. Olen pärjänny.



Kyllähän se vauva sieltä tulee, vaikka mitä tulis. Sanoisin vain, että alkää antako raskauden mennä yliaikaiseksi eli 42+ päiville. Ja yleensähän sillon käynnistellään, mutta riskit on aivan erit.. Sain sen tänään taas kuulla tuolla polilla. Kukaan ei vaan sanonu tuota sillon kun odotin esikoista.



Kehut OYS:in äitipolille! Siellä kyllä huolehditaan ja osataan ymmärtää. Tai sitten niillä käy vaan niin sääliksi meitä.. kuitenkin ihananaa väkeä :)



Toivo ja 13 päivää syntymään.

Tulinpas sitten lukemaan mitä tänne on kirjoiteltu, kun en saa nukuttua, kun vasen polvi on tulessa ja sitä särkee. En ymmärrä mikä siinä on, kun ei ole ollut kipeä ennemmin. Todella inhottavan tuntoinen!



Oltiin eilen illalla miehen kanssa vauvanhoito ja imetys -valmennustunnilla neuvolassa, jossa oli myös ihka oikea pieni vauva. Aivan ylisuloinen oli tämä kuukauden ikäinen tyttövauva, jota neuvolantäti "käytti" esimerkkinä, miten vauvaa kannetaan ja pidetään jne... Tietoa saatiin myös imetyksestä. Ihan kivaa oli käydä siellä. Meitä taisi olla kymmenen henkeä, jotka oli kuuntelemassa oppeja vauvanhoidosta :)



Polvikipua lukuunottamatta olo on ainakin nyt ihan ok, tosin illalla oli taas turvotusta nilkoissa ihan mielinmäärin, vaikka ei ole edes kovin lämpimät ilmat ollu. Nytkin taitaa olla ulkona vain pari astetta lämmintä.



Noh, täytynee yrittää mennä takaisin nukkumaan, mies lähti puoli tuntia sitten töihin, joten nyt olis aikaa ja rauhaa nukkua pitkäänkin, mutta saa nähdä pystyykö. Jos ei, niin sitten kai sitä on noustava ja ottaa päivällä pienet päikkärit..



Suski 34+1

Olen synnyttänyt neljästä lapsestani kolme viimeisintä Oys:ssa ja mulla oli siellä aina tunne, että ihmiset siellä osaa hommansa. Kauhean turvallinen tunne. Vaikka Oys on toisaalta "vauvatehdas", kyllä siellä on asiantuntemustakin ja parhaat mahdolliset hoito-olosuhteet! Hyvissä käsissä tulette olemaan! Esikoisen synnytin Lahdessa, samoin tämän tulevan kuopuksen tulen synnyttämään. Mulla on muuten kaksi viimeisintä raskautta menneet viikoille 42+0 ja 42+1, enkä ole koskaan osannut pelätä asian riskejä, vaikka riskiraskaudeksihan ne tosiaan luokitellaan viikoilla 42+0 nämä raskaudet. Käynnistystä en ole osannut vaatia, eikä sitä ole kyllä tarjottukaan. Vauvat ovat olleet sitten 4.2-4.3-kiloisia. Ehkä tällä kerrall auskallan jo vaatia..?



Lippo : Mun mahaheppuhan oli vielä viikoilla 33-34 perätilassa. Nyt maanantaina kävin neuvolassa ja lääkärissä, joka ultrasi, ja kas kummaa : vauva oli komeasti raivotarjonnassa! :) Enkä ole tosiaan itse tehnyt mitään asian eteen - saati huomannut, että olisi kääntynyt! Nyt viikkoja 36+1. Hyvin se mahtuu sullakin vielä pyörähtämään siellä ihan ilman vippaskonsteja, luota siihen. Jotkut vauvat vain tekee sen ihan loppuvaiheessa. Siskoni viidestä vauvasta kolme on kääntynyt vasta viikoilla 37-39, mutta jokainen kuitenkin ennen syntymäänsä. Ja yhtä vauvaa käytiin oikein kääntämässäkin ja saatiin kääntymäänkin, mutta vauva kääntyi takaisin perätilaan, kunnes juuri ennen syntymää raivotarjontaan. Ja yhtä yritettiin kääntää, eikä kääntynyt, mutta niinpä vain tämäkin vauva syntyi raivotarjonnassa. Tsemppiä - älä stressaa liikaa asiasta!



Täällä kaikki hyvin. Mitä nyt nuha ja kurkkukipu vaivaa mua ja puolia lapsista. Jospa menisi pian ohi! Aurinkoista loppuviikkoa - ulkoisesti tai sisäisesti!





Unnika 36+1

Eli sitäkin nyt ensimmäisen kerran tehtiin tässä raskaudessa ja mitat näyttivät noin 2.6kg, ja jos lasketun tienoilla syntyisi, noin 3.6kg. Mun pieneinkin vauva on ollut 3850g (40+4), suurin 4300g (42+0), joten en ihan luota, että olisi noin "pieni". Toisaalta : jos lasketun tienoilla tosiaan tulisi, voisi olla hyvinkin alle 4-kiloinen, mikä olisi minulle pieni. :)



Unnika

Nyt on pari päivää jo vietetty tätä lomailua ja ehkä tähän tottuu.. :) Kun oon ollu niin huolissaan, että tulee aika pitkäks, mut ehkä se alkaa tulla sitte pitkäks jos tosissaan menee yli lasketun ajan. Oma vointi on edelleen aika tavallinen, mitä nyt välillä jostain vähän kolottaa, mut ei mitään suurempaa.



Perätilasta on ollu paljon puhetta. Lippo, tiedän kans yhden tapauksen, jossa vauva on kääntynyt itse vielä lasketun ajan jälkeenkin, että kyllä kaikki on mahdollista! Yritä vaan mahdollisimman vähän nyt stressailla, kun tuskin itse voit vaikuttaa siihen vauvan kääntymiseen mitenkään. Paitsi tietysti jos et ala kokeileen sitä päällään seisomista, tms... :D:D:D



Muaki kiinnostaa tuo vadelmanlehtitee, sen siis pitäis aiheuttaa supistuksia?!? Ja Elinalla on jo aiheuttanutkin?! Mahtavan kuuloista, jos jollain "taikakonstilla" vois aiheuttaa niitä suppareita. Mutta ehkä tuossa täytyy olla vähän skeptinen, vaikuttaakohan vaan "lumelääkkeenä".. Kokeilla kyllä aion itekin, sitten parin viikon päästä. Sen verran uskon, että se voi vaikuttaa etten vielä halua alkaa kokeileen. Kertokaa muutkin, jos sitä juotte, (tai jotan muuta vastaavaa kokeilette) onko mitään vaikutuksia!? :)

Voikaa hyvin!



myym 34+3

terveisiä synnäriltä! Käynnistys aloitettiin vasta lauantaiaamuna ja kello 18.00 vauva syntyi. Synnytyksen kestoksi laitettiin 1,5h. Vedet meni 17.10 ja sitä ennen oli vähän napakammin supoistellut. Vesien menon aikaan olin 3cm auki ja samantien alettiin siirtämään saliin että saisin sen epiduraalin äkkiä. No epiduraalia alettiin laittaa n. 17.40 ja samantien kun laittaja hävisi huoneesta tulikin ponnistustarve ja vauva sitten syntyikin ennen epiduraalin vaikutusta. Selkä ei kuitenkaan vaivannut synnytystä, harmitti vaan kun en voinut ponnistaa polvillani niin ku olisin halunnut ja se puoli-istuvassa ponnistaminen on mun mielestä tosi vaikeeta. Mies ehti saliin minuutti ennnen vauvan syntymää. Mitat oli 3370g ja 48cm.



Teidän kuulumisia kun lukee niin olen kyllä niin onnellinen etten ole enää raskaana. Mutta ei se pitkä aika ole enää teilläkään, kovasti tsemppiä!



vAUVA ON AIVAN IHANA, nukkuu oikeastaan koko ajan. Imetys on alkuun ainakin onnistunut ihan hyvin. Tänään käydään neuvolassa katsomassa että paino on lähtenyt nousuun.



Oma vointi, hieman parempi kun ennen synnytystä. Istuminen onnistuu paremmin, samoin kyljen kääntäminen, mutta keppien kanssa kuljen edelleen. Särkylääkettä menee vähemmän kuin ennen synntytstä. Nämä kepit kyllä haittaa vauvan hoitoa kun en voi kantaa sitä mihinkään, kunpa pääsisisn niistä pian eroon.



Joudumme vielä käymään sydänlääkärillä, keuhkovaltimoläppä oli lääkärin mielestä ehkä vähän paksu. yritän kuitenkin olla stressaamatta siitä vielä, sillä vauva oli vain 2 vrk tutkimuksessa ja monet sivuäänet tms häviää ekan viikon aikana. Lisäksi kättärillä oli hieno uus ultra ja siellä oli naikkarilta joku erikoislääkäri tutustumassa siihen ja sanoi, ettei heidän laitteellaan tuollaista edes huomaisi. No hyvä että tutkitaan.

Kyllä se vauva ehtii vielä ihan viime hetkilläkin kääntymään, ei huolta! Itse en sektioon suostu ihan helposti, ei se mitään mukavaa puuhaa ole sekään... Tuntuu että se lapsi syntyy jotenkin liian nopeasti ja hallitsemattomasti, itse on siinä ihan avuttomassa tilassa makaamassa vaan. Toisille taas alatiesynnytys on ihan kaamea, kaikki tyylillään.



Lonkkakivut alkaa olla tosi sietämättömiä :/ Yöllä heräilen muutenkin koko ajan, väsyttää mutta uni ei tule. Mietin vauvalle nimeä ja pohdin onko kaikki valmiina (ei...), ravaan pissalla ja juomassa, sitten onkin jo nälkä. Aamulla kun muu perhe lähtee kouluun ja töihin, olen ihan poikki. Tuntuu jotenkin että pitäisi nousta ylös kun on jo aamu?! Päiväuniakaan en oikein osaa nukkua, pötköttelen vaan välillä. Enkä sitten oikein jaksa keskittyä mihinkään siivoamiseen, ruuanlaittoon tai muuhunkaan kun väsyttää vaan. Kai se tästä! Ehkäpä silmäni tottuvat tähän epäjärjestykseen ja pölypalloihin ennen vauvan syntymää, niin ei haittaa sittenkään vaikka ei koko ajan luuttuaisikaan :) Onneksi muu perhe on ymmärtäväinen ja auttavainen!



Sims 35+5



@@mu@@lle HURJASTI PALJON ONNEA VAUVASTA!!!

Ensimmäiset syyskuiset saatu jo maailmaan elokuun puolella - huikeaa. Ei tässä ole sitten itselläkään enää pitkä aika isomahaisena huhkia. Tutut jo kommentoivatkin muhkeaa olemustani. Melkoisen iso maha siis.



Hankala viime yö oli mullakin. Nukuin tosi huonosti ja oli levoton, vähän etovakin olo. Syötiin aika myöhään suht raskaasti, joka varmaan sekin vaikutti. 4n jälkeen piti nousta vessaan ja sitten söin pari paahtoleipää ja join useamman mukillisen mehua ja vettä. Kummasti helpotti ja olo rauhottui. Uni tuli vielä hetkeksi.



Jotenkin tuntuu taas siltä, että on koko ajan nälkä. Toisaalta ei tekis mieli syödä ja on huono olo, toisaalta tuntuu, että pitää syödä ja syöminen helpottaa. Ota tästä sitten selvää. Hirvittää tämä mahan ja siis vauvankin kasvu nyt viimeisillä viikoilla...



Aamupalasta on mennyt jo tovi, joten pakko kai mennä puputtamaan jotain. Ja pyykkihommia riittää.



Nurmeliini 37+4

@@mu@@lle onnea valtavan paljon!!!!

Hienosti meni synnytys, aika rytinää sitten, kun vauhtiin pääsi! :) Uteliaana tietysti kyselen, että kumpikos sieltä tuli? :)



Unnika

Ja muakin kiinnostaa vauvan sp ja mitat - tietenkin :) Ihanaa vauvantuoksuista elämää teillä siellä.

Minuakin hirvittää tuo jatkuva nälkä, mutta olen pitänyt sen rytmin, etten syö 22-07 välillä mitään, niin nukuttaakin paremmin. Tämä vain sen vuoksi, etten halua mitään yli 5- kiloista synnyttää... Tietenkin kunnon iltapala pitää syödä lasten kanssa, muuten ei saa nälältä unta. Vauva tuntuu innostuvan syömisestä, aina aterioinnin jälkeen alkaa villisti "juoksemaan".



@@mu@@:lle onnitteluhalaus vauvan johdosta, ihanaa että synnytys meni ilmeisesti hyvin. Tuliko tyttö vai poika? Itse toivon että synnytys muistuttaisi enemmän toista kuin ekaa synnytystä. Kuudessa sentissä olo oli vielä todella hyvä, vaikka supistukset olikin voimakkaita. Ekasta muistan inhottavimpana sen, että vauva ei meinannut laskeutua ollenkaan, ja tuntui kuin olisi turhaan ponnistellut. Kohtu väsyi.



Täällä arki menee omalla painollaan, päikkäreille laittaisin juuri nyt, jos ei pitäisi olla tunnin päästä neuvolassa. Aamusta kerkesin tehdä paperityöt pois alta, ja nyt pitäisi taas päntätä. Niin ja löysin aamulla kaupasta tytöille uudet Nokian kumpparit, entiset ovat menneet jo huonoiksi ja kohta pieniksikin :).



Mutta nyt tiski- ja pyykkikoneen tyhjennys, tulenpa sitten kertoilemaan neuvolakuulumisia illemmalla.



Sabine & Kaiveli 34 + 5 (35 + 5)

Ihanaa että alkaa tapahtua :-)

Mínäkin sorruin tuohon vadelmanlehtiteehen...toistaiseksi ei ole auttanut. Sain perjantaiksi ajan sairaalaan hakemaan sitä TENS laitetta ja kävi tuuri kun lähete oli mennyt naapurilleni joka minulle laitteesta kertoikin, maailma on pieni!

Tänään laitoin tiukkaa sähköpostia vaunuliikkelle Saksassa, toimitusaika oli 7-9vkoa ja nyt on mennyt 12...muuten on onneksi kaikki valmiina. Eipä niitä vaunuja heti tarvitse, minulla on kantoliinojakin, mutta periaatteesta - ja kun on luppoaikaa - niin ajattelin olla vaativa asiakas.



Mukavaa viikkoa kaikille ja koittaahan keksiä tekemistä, eipä tässä kellään enää kauaa ole odotettavana.



Syysbebis 37+4

@@mu@@ ONNEA HURJASTI!!!! :) :)



Onnellinen äiti voi olla vaikka vauva syntyisi sektiolla. Ihan varmasti :)

Kaikkihan tuo sektio pelottaa, minä ainakin olen aivan hysteerinen. Siitä huolimatta yritän rohkeasti jaksaa.

Jos kaikki menee hyvin, niin tästä sektiosta tulee taatusti positiivisemmat kokemukset minulle kuin edellisestä synnytyksestä.

Tähän minua kukaan ei ole pakottanut ja se tuntuu hyvältä!!



Se tuntuu pahalta, että äidille jätetään valinnanvaraa. Sitä en ymmärrä. Kyllä lääkärin pitäisi pystyä tekemään päätös äidin puolesta.. Siinähän menee enemmän kuin hermot, jos tilanne on 50-50.

No, ehkä se on toisille helpompaa.. en tiedä :)



T. Toivo ja 12 jäljellä olevaa päivää...

nyt on alkanu pyoria synnytys mielessa ja muutenkin jannittaa vauvan tulo. Nimi on jo paatetty, mutta valilla sita heraa yolla ja alkaa miettia etta onkohan se just oikea nimi vai keksiiko sita viela jonkun muun... Pulloja ja tutteja ostin eilen, samoin kuin liivinsuojuksia yms pienta roinaa. Nyt pitaisi vaan koota pinnis ja jarjestaa tavarat kaappiin. Patja odottaa tuossa paketissaan, ja rattaita odotan ssapuvaksi kun kuuta nousevaa, paasisi leikkimaan niilla. Ja laakarille huomenna varmastikin kuulemaan etta paikat tiukasti kiinni ja lokakuulle varmaan menee, hahaa! Miten nyt tuntuukin jannittavan vauvan tulo enemman kun kahta ensimmaista odottaessa!

Paljon onnea @@mu@@! Ja paljon jaksamista kaikille muille!

Ihanaa että vauvoja alkaa meidän porukassa syntymään!!!



Hitsi ittekin saa kohta pikkunyytin syliin!! Ei kyllä millään jaksais odotta, tyttöjä kun odotti tilanne oli aivan eri, ekaa odottaessa mietti et osaanko minä pärjäänkö apua ja sit toista kun odotti niin ajatteli et kääk! miten minä kahden pikkusen kans pärjään?! Mutta nyt ajattelen voi kun sais jo pikkusen syliin ja pääsis hoiteleen ja silleen....



En enään juurikaan mieti tuota perätila juttua, olen luottavaisin mielin että eiköhän se kaveri vielä kerkiä kääntymään. Oma olo on ihan ok! tietty ähkäystä ja puhkausta on joka asiassa ja paikassa!! Ja yöllä pitää ravata vessaan mut muutes kaikki on ihan ok!



lippo 35

No niin, neuvolassa käyty ja suht tyytyväinen olen tämänhetkiseen tilaani.



Lonkkakivuista sanottiin vain, että ne kyllä sitten synnytyksen jälkeen loppuvat, niin kuin itsekin uumoilin :D. Hemoglobiini oli lähtenyt vähän nousuun, jospa tässä pääsisi hyviin lukemiin ennen synnytystä.



Lapsi oli raivotarjonnassa edelleen ja aika alhaalla. Rivien välistä uumoiltiin, että lapsi tulisi vähän aiemmin. Jänniä kun eivät voi sanoa suoraan :).



Nyt vielä vähän lukemista ja sitten nukkumaan.



Sabine

oikein paljon onnea @@mu@@lle ja hänen perheelleen! :)

ihanaa kun toiset rupeaa saamaan vauvoja jo luokseen..



täälä on ruvennu olokin pikku hiljaa helpottamaan, ei ole paikat enään niin kipeät, enkä ole niin pahalla tuulellakaan enään. esikoiselle tosin on tullut joku hirveä ärsytys vimma ja se saa välillä vähän äänen yltymään.



eilen oli jotenkin ihana ilta, kävin saunassa, kunnon puusaunan löylyt, sitten kattelen telkkaria ja rupes ihanasti nukuttaan. unta sain heti kun sänkyyn pääsin ja en herännyt kun kerran. nukkumisasiaakin varmaan auttaa se että yöt on IHANAN viileitä! :)



vauvakin ruvennut liikkumaan hyvin viikonloppuisen hiljasuuden jälkeen, rymyää oikein kunnolla, tuntuu että ponkasee tuolta tissien alta vauhtia ja ponkasee tonne alas :D



mutta ei sitten muuta tällä kertaa. tänään pääsee katsomaan melkein 3vko vanhaa poika vauvaa!



no omaa ootellessa syntyväksi

pimpulap ja pätkä 37+5

Tänään alkoi virallinen äitiysloma, vaikka oltiin jo eilen vapaapäivällä poikein kanssa. Mutta nyt mulla on huono omatunto, kun ilmoitin just päiväkotiin että ainakin virallisesti meidän pojat jatkaa neljänä päivänä viikossa päiväkodissa, vaikka jäin nyt kotiin. He olivat siellä olettaneet että kolmena päivänä. Pojat on siis 4,5 ja just 3 v, ja aika vilkkaita kavereita, kaipaavat siis paljon tekemistä ja kavereitaan ja viihtyvät päiväkodissa loistavasti. Sanoin kyllä hoitajille, että todennäköisesti pidetään enemmän vapaapäiviä viikossa kuin tuo yksi, ainakin aluksi. Mutta jotenkin halusin pitää avoinna sen mahdollisuuden viedä (tai antaa miehen viedä) pojat päiväkotiin vaikka vain aamupäiväksi leikkimään ja ulkoilemaan useampana päivänä viikossa. Jos vauva on vaikka kovin itkuinen ja valvottaa kovasti, niin ei ole kiva olla aivan rättipoikki isompien kanssa.. Olis siis itselläkin aikaa levätä. Muistan kun nykyinen kuopus syntyi, niin välillä olin aika väsynyt jos oli yöllä valvonut ja isompi, silloin vajaa parivuotias, vaati kuitenkin actionia heti aamusta.



Toki alkuun pojat on varmaan paljonkin kotona mun ja uuden sisaruksen kanssa, en ajatellut viedä niitä tarhaan väkisin. Mutta kun flunssakausi alkaa, niin sairaspäiviä tulee kuitenkin, joten ajattelin et jos tarhapäiviä on vain kolme, ja sattuu olemaan kipeänä juuri silloin niin menee kaikki tarhapäivät sivu suun.. pointtina siis että neljässä päivässä on enemmän pelivaraa suuntaan ja toiseen. Jos hoitosopimuksessa ilmoittaa pitävänsä kaksi vapaapäivää viikossa, niin nehän on sit pidettävä, ja myös ilmoitettava etukäteen.



Miten te muut teette, kenellä on isompia lapsia päiväkodissa? Tiedän että tää on aihe mistä saa vaikka miten tulikiven katkuisen keskustelun aikaan ja mielipiteitä löytyy laidasta laitaan. Perheitä ja lapsia ja meitä äitejähän on niin erilaisia...



Kauhea vuodatus, toivottavasti joku ymmärtää;))Tuli vaan huono omatunto että mä oon itse kotona ja joku muu hoitaa mun lapset...



T.Sebastian rv35



ps. ja sitäpaitsi itselläni on haikea fiilis kun jäin pois töistä, tuntuu et olisin ihan hyvin jaksanut vielä jonkun aikaa. Tulee ikävä kaikkia työkavereita ja niiden juttuja..En kuitenkaan kerennyt olee kuin vuoden töissä tässä lasten välissä. Työpaikalla on luvassa isoja muutoksia lähiaikoina, joten en oikein tiedä missä työpaikka ihan fyysisestikään on sitten kun sinne palaan, saati ketä siellä on töissä silloin.



pps.ONNEA @@mu@@lle!!! Kumpikohan sieltä tuli??:))

kyllä meilläkin toi tyttönen jatkaa päiväkodissa, täyttää ensi kuussa 3v. on niin vilkas ja tarvii koko ajan jotain tekemistä ja kavereita. 15pvä kuussa ollaan sovittu että menee. saa joka viikko pitemmän viikonlopun.

ei millään viihtyisi vauvan ja minun kanssa kotona, ja jos todella vauvaa itkee ja valvoo öisin niin saan sit levätä kotona kun tyttö on päiväkodissa. siihen ei todellakaan ole mahdollisuutta jos likka on kotona, ei meinaan itse nuku päivä unia enään.



tästä asiasta ollaan montaa mieltä, mutta itse olen kokenut sen näin paremmaksi. etten polta itseäni täällä kotona loppuuun ja ole aina pahalla päällä.



jos vauva on helppo ja nukkuu, niin sitten olen ajatellut laittaa vaan 10pvä kuussa, niin saa likka edes pari päivää viikossa leikkiä kavereiden kanssa ja olla ilman minua ja vauvaa..





tulipas sekavaa tekstiä, mutta kaippa siitä selkoa saa..