250 000 lainaa kotia varten? OV

Huomasin. Toisaalta myös huomasin, että teillä ei ole ollut oma asunto, josta aina tulee kuluja (remontteja sinne ja tänne) ja lisäksi jos noilla tuloilla ette ole mitään oikein vielä saaneet säästöön, niin riski ostaa oma lähes nollaomarahoituksella on aika suuri. Sanoisin, että säästäkää nyt omaa pääomaa ja antakaa asuntojen hintojen tippua (näin uskoisin käyvän, vaikka nyt on taas menty ylös, mutta minä uskon, että kyseessä on kaksoishuippu).

niin siitä vain. Ihmisillä on niin erilaisia kulutustottumuksia ja sinähän teidän perheen raha-asiat tiedät paremmin kuin kukaan tällä palstalla.

No jos kerran kulut ei nousis kuin 150 niin ottaisin tosiaankin lainan. ja asunnon voi myydä jos tulee työttömyyttä tms. tai laittaa kolmeksi vuodeksi koroille. Voisitteko ottaa osan lainasta kiinteällä korolla,jolloin kun korot taas alkavat nousta,niin osa ei ainakaan nousisi kovin korkeelle. Toinen puoli taas joustaisi kun korot alhaalla. Ei mitään järkeä tuhlata työansioitaan vuokra-asumiseen. Menee rahat ihan harakoille. Ostakaa edes halvempi asunto mutta älkää ihmeessä tuhlatko rahojanne vuokriin tms.

Ikinä emme ottaisi noin suurta lainaa, menisi yöunet loppuelämäksi. Toisaalta, me haluamme elämältä muutakin kuin "köyhäilyä, kituuttamista ja kirpparia". Kauhulla kuunnellut parin tuttavaperheen lainasummia, toinen perhe otti reilut 200 000e lainaa ja toinen yli 300 000e.

Meillä 2 kouluikäistä lasta, lainasumma oli kodin ostaessamme 150 000e ja koti oli uusi, 4h+k+vh+s+wc, iso lasitettu terassi ja oma piha.

Helsinkiin 20km.

Ikinä emme ottaisi noin suurta lainaa, menisi yöunet loppuelämäksi. Toisaalta, me haluamme elämältä muutakin kuin "köyhäilyä, kituuttamista ja kirpparia". Kauhulla kuunnellut parin tuttavaperheen lainasummia, toinen perhe otti reilut 200 000e lainaa ja toinen yli 300 000e. Meillä 2 kouluikäistä lasta, lainasumma oli kodin ostaessamme 150 000e ja koti oli uusi, 4h+k+vh+s+wc, iso lasitettu terassi ja oma piha. Helsinkiin 20km.

Ap on ostamassa asuntoa sellaiselta alueelta, että ei tarvitse autoa työmatkoihin yms. niin mietipä itsekin; kumpi tulee halvemmaksi se ehkä vähän kalliimpi asunto hyvältä paikalta vai auto, tai "parhaassa" tapauksessa kaksi, ylläpitokuluineen? Ihmisillä on erilainen suhtautuminen rahaan; toinen haluaa elää elämänsä ilman senttiäkään velkaa ja toinen ottaa parinsadantuhannen lainan ilman unettomia öitä. Ihmiset myös arvottavat asioita eri tavalla; toiset arvostavat ulkomaanmatkoja ja ehkä tuhelailevaa elämäntapaa ja toiset arvostavat asumisen laatua yli muun.

Meillä on nettotulot jotain 3300 €:n luokkaa ja meidän lainanlyhennys 170 000 €:n lainasta on 1000 € eikä ole vielä ikinä ollut tiukkaa. Eletetään kyllä säästeliäästi, mutta matkustetaan perheen kanssa (2 lasta) kerran vuodessa ja yleensä miehen kanssa kahdestaan kerran vuodessa. Nyt olen hoitovapaalla ja teen töitä noin 500 €:n edestä (brutto) kuussa ja tuskin tulee vieläkään tiukkaa. Ehkä joudumme toisen etelänloman jättää tekemättä niin kauan kunnes palaan töihin kokonaan. Muita velkoja meillä ei ole.

Kaikilla meillä ei ole perintöjä tms. No, voihan sitä tietysti säästää rahaa, mutta onko järkeä, että isoon asuntoon on varaa sitten kun lapset muuttavat jo pois? Tai olisihan voinut tietysti syntyä vaikka 10 vuotta aikaisemmin, olisi saanut kivat voitot ihan asuntoa vaihtamalla kun hinnat ovat nousseet.

Kerropa hieman miten te olette asuntonne rahoittaneet?

Ikinä emme ottaisi noin suurta lainaa, menisi yöunet loppuelämäksi. Toisaalta, me haluamme elämältä muutakin kuin "köyhäilyä, kituuttamista ja kirpparia". Kauhulla kuunnellut parin tuttavaperheen lainasummia, toinen perhe otti reilut 200 000e lainaa ja toinen yli 300 000e.

Meillä 2 kouluikäistä lasta, lainasumma oli kodin ostaessamme 150 000e ja koti oli uusi, 4h+k+vh+s+wc, iso lasitettu terassi ja oma piha.

Helsinkiin 20km.

Tiedän pääkapunkiseudun hinnat kyllä ja tiedän, että tuo on hintoihin nähden realistinen laina mutta en silti lähtisi tuohon leikkiin. En missään tapauksessa.



Itse asumme asossa Keravalla ja säästämme sen minkä pystymme. Unelmatalomme sijaitsee sitten jossain muualla kuin pääkapunkiseudulla. Mieluiten maalla, josta sen talon saa järjellisellä lainamäärällä. Olemme ajatelleet että 100.000 euroa on se ehdoton maksimi kun lainasta on kyse ja sekin on silti iso summa rahaa. Omaa rahoitusta haluaisin kerätä kuitenkin sen 30% asunnon hinnasta.

Kaikilla meillä ei ole perintöjä tms. No, voihan sitä tietysti säästää rahaa, mutta onko järkeä, että isoon asuntoon on varaa sitten kun lapset muuttavat jo pois? Tai olisihan voinut tietysti syntyä vaikka 10 vuotta aikaisemmin, olisi saanut kivat voitot ihan asuntoa vaihtamalla kun hinnat ovat nousseet. Kerropa hieman miten te olette asuntonne rahoittaneet?

Ikinä emme ottaisi noin suurta lainaa, menisi yöunet loppuelämäksi. Toisaalta, me haluamme elämältä muutakin kuin "köyhäilyä, kituuttamista ja kirpparia". Kauhulla kuunnellut parin tuttavaperheen lainasummia, toinen perhe otti reilut 200 000e lainaa ja toinen yli 300 000e. Meillä 2 kouluikäistä lasta, lainasumma oli kodin ostaessamme 150 000e ja koti oli uusi, 4h+k+vh+s+wc, iso lasitettu terassi ja oma piha. Helsinkiin 20km.

Minä olen ihan perhanan katkera vanhemmilleni siitä, etteivät älynneet tehdä minua 10 vuotta aikaisemmin. Itse kun en todellakaan ollut asunnonhankkimisiässä silloin kun asunnon vaihtamisella todella netottiin.

ottaisin tosiaan huomioon melban mainitsemat remonttikustannuet (pesukone kosahtaa, tuleekin kattoremontti yms.) eli siis ei budjettia niin tiukalle, että kun kulut nousee 150e, niin olette pulassa.

TOinen asia mitä miettisin on, että käsittääkseni teini-ikäiset lapset vievät paljon enemmän rahaa kuin pienemmät. vaikka itse ostatte kirpparilta voi tulla aika, jolloin lapset eivät tähän suostu. vaikka itsekin arvostan kierrätysajattelua enkä liiemmälti kuluta, niin en halua asettaa teini-ikäistä siihen tilanteeseen, että on todella erilainen kuin muut. omasta tahdostaan teini saa omaa tyyliään ja ideologioitaan tietysti miettiä

Ikinä emme ottaisi noin suurta lainaa, menisi yöunet loppuelämäksi. Toisaalta, me haluamme elämältä muutakin kuin "köyhäilyä, kituuttamista ja kirpparia". Kauhulla kuunnellut parin tuttavaperheen lainasummia, toinen perhe otti reilut 200 000e lainaa ja toinen yli 300 000e. Meillä 2 kouluikäistä lasta, lainasumma oli kodin ostaessamme 150 000e ja koti oli uusi, 4h+k+vh+s+wc, iso lasitettu terassi ja oma piha. Helsinkiin 20km.

Ap on ostamassa asuntoa sellaiselta alueelta, että ei tarvitse autoa työmatkoihin yms. niin mietipä itsekin; kumpi tulee halvemmaksi se ehkä vähän kalliimpi asunto hyvältä paikalta vai auto, tai "parhaassa" tapauksessa kaksi, ylläpitokuluineen? Ihmisillä on erilainen suhtautuminen rahaan; toinen haluaa elää elämänsä ilman senttiäkään velkaa ja toinen ottaa parinsadantuhannen lainan ilman unettomia öitä. Ihmiset myös arvottavat asioita eri tavalla; toiset arvostavat ulkomaanmatkoja ja ehkä tuhelailevaa elämäntapaa ja toiset arvostavat asumisen laatua yli muun.

Nyt kun katseltu kotiamme vastaavia asuntoja mitä seudulla myyty niin hintapyynnöt pyörivät 200 000 eurossa. Satuimme vain olemaan markkinoilla just hyvään aikaan. Laadusta tinkimättä ;)

1 auto meillä on käytössä, mies sitä lähinnä käyttää vaikka eipä hälläkään työmatka ole kuin n10km suuntaansa.

Ja tottakai sitä saa kauhistella lainasummia, me emme meidän tuloilla (nettona just se 4000e/kk) todellakaan tohtisi ottaa 200-300 000 lainoja, elämästä kun ei koskaan tiedä.

Ja ap, uskon kyllä että tekin haluaisitte edes joskus hieman "törsätäkin" sitä rahaa, tai 2jopa" matkustaa muualle(kin) kuin Tampereen kylpylään tai Vikingin risteilylle.

-150 000e-

Omaa rahaa tosin oli 130 000€ joten asuntoa ei ostettu kokonaan lainarahalla. Meidän nettotulot oli lainaa otettaessa suunnilleen samat kuin teillä. Välissä sitten paremmat kun olin töissä ja viime vuoden meillä on ollut 3 lasta ja oon ollut äitiyslomalla ja lapsia on nyt kolme. Tiukkaa ei ole tehnyt lainanmaksussa koskaan. Meillä ei ole autoa, mutta matkustellaan kyllä. Nyt mä palaan töihin, joten tulot taas kasvaa johonkin 5500€ nettona. Jos teistä tuntuu että pärjäätte ja pankki antaa lainaa niin mun mielestä asunto kannattaa ostaa.

asioita helpottamassa.

-29&36-

Jos ap: lla jää asumiskulujen jälkeen 2500€ + lapsilisät niin tuskin ihan äkkiä alkaa tiukkaa tekemään.

En tiedä teidän muiden kulutustavoista, mutta meidän tavallinen keskituloinen 5-henkinen perhe elää tuollaisilla tuloilla varsin mukavaa elämää. Pesukoneen rikkoutuminen ei todellakaan tuo katastrofia.

Ap: lle sanoisin, että jos vain uskallatte niin antaa mennä. Itse en henk.koht ehkä uskaltaisi noin isoa lainaa ottaa vaikka maksukykyä olisikin.

ottaisin tosiaan huomioon melban mainitsemat remonttikustannuet (pesukone kosahtaa, tuleekin kattoremontti yms.) eli siis ei budjettia niin tiukalle, että kun kulut nousee 150e, niin olette pulassa.

TOinen asia mitä miettisin on, että käsittääkseni teini-ikäiset lapset vievät paljon enemmän rahaa kuin pienemmät. vaikka itse ostatte kirpparilta voi tulla aika, jolloin lapset eivät tähän suostu. vaikka itsekin arvostan kierrätysajattelua enkä liiemmälti kuluta, niin en halua asettaa teini-ikäistä siihen tilanteeseen, että on todella erilainen kuin muut. omasta tahdostaan teini saa omaa tyyliään ja ideologioitaan tietysti miettiä

Ikinä emme ottaisi noin suurta lainaa, menisi yöunet loppuelämäksi. Toisaalta, me haluamme elämältä muutakin kuin "köyhäilyä, kituuttamista ja kirpparia". Kauhulla kuunnellut parin tuttavaperheen lainasummia, toinen perhe otti reilut 200 000e lainaa ja toinen yli 300 000e. Meillä 2 kouluikäistä lasta, lainasumma oli kodin ostaessamme 150 000e ja koti oli uusi, 4h+k+vh+s+wc, iso lasitettu terassi ja oma piha. Helsinkiin 20km.

Ap on ostamassa asuntoa sellaiselta alueelta, että ei tarvitse autoa työmatkoihin yms. niin mietipä itsekin; kumpi tulee halvemmaksi se ehkä vähän kalliimpi asunto hyvältä paikalta vai auto, tai "parhaassa" tapauksessa kaksi, ylläpitokuluineen? Ihmisillä on erilainen suhtautuminen rahaan; toinen haluaa elää elämänsä ilman senttiäkään velkaa ja toinen ottaa parinsadantuhannen lainan ilman unettomia öitä. Ihmiset myös arvottavat asioita eri tavalla; toiset arvostavat ulkomaanmatkoja ja ehkä tuhelailevaa elämäntapaa ja toiset arvostavat asumisen laatua yli muun.

jos raha-asiat todella ovat noin hyvällä tolalla. Itse säästäisin kaiken minkä pystyn ainakin pari vuotta ennen lainanottoa.

minkä hintaista asuntoa he ovat ostamassa? Sehän ei välttämättä ole sama kuin se tarvittava lainasumma ja loput on säästöjä. En tiedä yhtään pk-seudun hintatasoa paritaloilla



ainakin sen asomaksun he saavat takaisin, se asokämppä on ilmeisesti velaton kun ei sitä mainittu velkalistassa?

n. 4000e nettotulot kun palaan töihin. Nyt tulot vähän vajaa 3000e kun olen kotona. lainaa otimme 225000 ja nytkin olemme pärjännyt varsin mukavasti, tosin sillain on ollut tiukkaa kun uuden kodin laittamiseen on mennyt ylimääräistä rahaa. Mutta nyt kun alkaa kaikki olemaan kunnossa niin jatkossa ei enää noita menoja ole. Ja vaikka noitakin on ollut niin silti on pärjätty, tosin nyt ei ole säästöön jäänyt yhtään. Mutta syksystä eteenpäin varmasti taas jää ja sitten kun palaan töihin niin pitäisi pärjätä silloinkin ihan hyvin vaikka pk-maksut sitten tulevatkin. Lainanlyhennykset ovat tällä hetkellä vähemmän kun edellisen asunnon vuokra ja yhtiövastikettakaan ei ole kun on kiinteistömuotoinen.

ap:n tilanteessa ottaa lainan. Ei tuossa ole mitään ongelmaa maksaa. Ja tilanne tosiaan täällä Helsingissä ihan normaali, ei tuo ole mikään kallis asunto todellakaan.

Ensinnäkin haluaisin oikaista tämän asunnon hankkimisella nettoamisen. Ilmeisesti tässä on puhe siitä, että miten asuntojen hinnat ovat nousseet. Siitä ei taas nettoa yhtään mitään, jos on vaihtamassa parempaan/isompaan/kalliimpaan vaan päinvastoin tarvittava väliraha on vaan kasvanut aikaisempaa suuremmaksi. Tämä on todella yleinen ja harmittava harhaluulo. Ja että vielä harhaluulon takia ollaan vanhemmillekin katkeria???



Sitten haluaisin kyllä kysyä vielä alkuperäiseltä, että paljonko teillä on omaa pääomaa ja sitten sitä, että onko teille joku pankki jo tuommoisen lainan luvannut?

oletko tosikko? Anteeksi, mutta minua on alkanut todella ärsyttää neuvova tyylisi vastata näihin raha-asioita käsitteleviin avauksiin.