Miten päästä yli tästä :( kaikki neuvot tärkeitä

sillä silloin toivon myös, ettei ap:lle jäänyt lapsia - hän on nyt todellakin vaipunut sellaiseen katkeraan mielentilaan, jossa lapsilla ei ole hyvä olla.

Todella inhottava tilanne silti tuo ystävän ja miehen menettäminen. Olisiko ollut parempi, jos miehesi olisi pettänyt tuntemattoman kanssa? Tai jos hän olisi muuten vain lähtenyt luotasi? Tai olisi ilmennyt että hän olisi ollut homo ja vain kulisseissa kanssasi.

Loppu mikä loppu. Suhde ei kai koskaan "kuole" oikealla tavalla eikä ainakaan oikeaan aikaan. Elämässä sattuu ja tapahtuu - toisille enemmän, toisille vähemmän, mutta tuska on yhtä kaikki kaikille sama. Näin sanotaan.

En usko, että jäämällä katkerana miettimään, mikä meni ystävän valinnassa/miehen valinnassa pieleen, voi pidemmän päälle hyötyä henkisesti tai fyysisesti, mutta ehkä ap joutuu menemään silti myös itseensä - miten tämä pääsi tapahtumaan?

Selkeästi miehesi (ex) ja ystäväsi (ex) näyttävät aidosti välittävän toisistaan, jos he näin vielä ovat yhdessä.

Voin kuvitella, että koet tulevasi nöyryytetyksi, mutta miksi se, mitä joku muu tekee on väärin - ja jos itse olisitkin ollut miehesi tilalla ja ystävättäresi tilalla joku miehesi ystävä, miten olisit tuominnut itsesi?

Lunttu/ huora käy täällä palstailemassa... Esittää kaikille MUKA niin hyvää äitiä ja ihmistä vaikka sisältä silkkaa paskaa. Kateellinen kuiva harppu.. Ajattelin silloin 7kk sitten että etsin jonkun joka hakkaa sen ja tekee ikuiset jäjet siihen mutta en jaksanut.. Ajattelin että nousen molempien yläpuolelle mutta sanotaanko näin jos 10-20v päästä minua vielä tämä asia painaa niin silloin molemmat saa pelätä mua tosissaan lapset isoja. Käytän kaiken energian tuhoamiseen sairasta varmaan mutta niin teen.. Meret ne voi kiertää mutta ei minua

Todennäköisesti olet pihdannut, nalkuttanut, plösähtänyt tai kuivakka. En ole koskaan tajunnut, miksi miehen pitäisi olla ikiuskollinen unelmamies, kun nainen saa heti lasten synnyttyä olla ylipainoinen, ruma pirttihirmu.

kiitos tuo onkin hyvä syy ja lupa pettämiseen.

Ei taida kaikki kipot sielläkään olla hyllyllä?

vaikka kotona saisi seksiä ja vaimo pitäisi itsestään huolta niin mies voi pettää. Kaikille ei vaan riitä yksi:( t.kokemusta on

vittu.



Älä katkeroidu. Vaan selviä. Se että sulla menee hyvin on paras kosto ystävällesi. Voimia :)

Nro 3 on oikeassa, varaa aika ammattiauttajalle, jotta saat pahimman olon purettua pois. Mitään neuvoja terapeutti ei välttämättä anna, mutta puhuminenkin puhdistaa oloasi.



Suhtaudu avoimin mielin siihen, että "parantuminen" voi kestää pitkään. Hiljaa hyvä tulee ja jokainen päivä on pieni askel parempaan.



Ja kun olet valmis, päästä irti. Anteeksi antaminen voi olla vaikeaa, etkä ehkä pysty siihen milloinkaan. Mutta älä myöskään jää katkeruuden vangiksi, koska se ja vain se voi lopulta tuhota tulevaisuutesi.



Vaikutat vahvalta ihmiseltä, käytä sitä hyväksesi. Onnea matkaan!

parasta antaa anteeksi. Rukoile Jumalan johdatusta elämääsi ja pyydä että hän antaa sinulla kyvyn antaa anteeksi, jotta voisit unohtaa katkeruuden ja saisit rauhan tämän asian suhteen.

voin kertoa että kyllä se helpottaa. Meillä tapahtumasta nyt 7 vuotta ( tyttö oli 3 kk kun sain tietää ja ero tuli heti. Ehkä 4-5 vuoden päästä helpotti huomattavasti. Edelleen nään välillä unia, joissa kostan julmasti tuolle naiselle, mutta pääosin asia ei enää satuta eikä sen ajatteleminen tunnu pahalta. Itse olen löytänyt ihanan miehen rinnalleni ja tytölle isäpuoleksi ja tytön isällä ei mene yhtään hyvin, joten sitä kautta olen kostoni saanut. Ajattelen vaan että minä olen se jolle tässä kävi hyvin.

Pahiten sinua varmasti loukkasi ystäväsi petturuus! Kyllä sinä selviät ja hyvin! Keskity hetken aikaa itseesi ja lapseesi...pikku hiljaa rupeat käymään treffeillä (vaikka ei niitten mitään vakavia tarvitse olla) ja huomaatkin, että sinulla on asiat hyvin!

vittu. Älä katkeroidu. Vaan selviä. Se että sulla menee hyvin on paras kosto ystävällesi. Voimia :)

komppaan täysillä!! :)

Sun on vaan otettava elämänohjat käsiisi. Turha murehtia mennyttä ja sellaista mille ei yksikertaisesti mahda yhtään mitää. Tapahtunut mikä tapahtunut.

Et varmasti halua tulla katkeraksi ihmiseksi joka kantaa saman taakan tulevaankin suhteeseen.

Miksi ihmeessä vielä märehdit asiaa? Auttaako se jotain? Teet vain itsellesi pahanolon.

Sinun tulee tietoisesti yrittää jättää asia taaksesi. Ei unohtaa tarvitse koska tästäkin olet oppinut jotain.

Aina kun asia tulee mieleen älä jää muistelemaan sitä vaan keskity positiivisiin ja hyviin asioihin elämässä. Suunnittele tulevaa ja jatka eteenpäin.

Hei - jopa näet outoja unia! Miksi et näe unta että kostat miehellesi! Hänhän sinua petti, sillä eihän "tuo nainen" vie vikisevää miestäsi.

Seurustelin aikoinaan "tosimiehen" kanssa, jonka harrastusta näytti olevan kahden (ehkä useammankin) naisen pyörittäminen. Aloin epäillä tätä ja selväähän siitä piti ottaa.

Varsinkin, kun olimme jo hankkineet yhteisen vuokra-asunnon ja muuttamassa saman katon alle.

Poukkasin eräänä kauniina päivänä paikalle, kun mies oli kakkosnaisen kanssa viettämässä rattoisaa parisuhdeiltaa, nainen raivostui sen verran, että mäjäytti minua hanskoillaan poskelle. Just.

Minä en jäänyt suremaan miestä, mutta ei olisi tullut mieleenikään olla raivona tälle "toiselle naiselle". Mieshän siinä kuitenkin petti.

voin kertoa että kyllä se helpottaa. Meillä tapahtumasta nyt 7 vuotta ( tyttö oli 3 kk kun sain tietää ja ero tuli heti. Ehkä 4-5 vuoden päästä helpotti huomattavasti. Edelleen nään välillä unia, joissa kostan julmasti tuolle naiselle, mutta pääosin asia ei enää satuta eikä sen ajatteleminen tunnu pahalta. Itse olen löytänyt ihanan miehen rinnalleni ja tytölle isäpuoleksi ja tytön isällä ei mene yhtään hyvin, joten sitä kautta olen kostoni saanut. Ajattelen vaan että minä olen se jolle tässä kävi hyvin.

Hei - jopa näet outoja unia! Miksi et näe unta että kostat miehellesi! Hänhän sinua petti, sillä eihän "tuo nainen" vie vikisevää miestäsi.

Seurustelin aikoinaan "tosimiehen" kanssa, jonka harrastusta näytti olevan kahden (ehkä useammankin) naisen pyörittäminen. Aloin epäillä tätä ja selväähän siitä piti ottaa.

Varsinkin, kun olimme jo hankkineet yhteisen vuokra-asunnon ja muuttamassa saman katon alle.

Poukkasin eräänä kauniina päivänä paikalle, kun mies oli kakkosnaisen kanssa viettämässä rattoisaa parisuhdeiltaa, nainen raivostui sen verran, että mäjäytti minua hanskoillaan poskelle. Just.

Minä en jäänyt suremaan miestä, mutta ei olisi tullut mieleenikään olla raivona tälle "toiselle naiselle". Mieshän siinä kuitenkin petti.

voin kertoa että kyllä se helpottaa. Meillä tapahtumasta nyt 7 vuotta ( tyttö oli 3 kk kun sain tietää ja ero tuli heti. Ehkä 4-5 vuoden päästä helpotti huomattavasti. Edelleen nään välillä unia, joissa kostan julmasti tuolle naiselle, mutta pääosin asia ei enää satuta eikä sen ajatteleminen tunnu pahalta. Itse olen löytänyt ihanan miehen rinnalleni ja tytölle isäpuoleksi ja tytön isällä ei mene yhtään hyvin, joten sitä kautta olen kostoni saanut. Ajattelen vaan että minä olen se jolle tässä kävi hyvin.

Siis ystävä!? Juu ei.... Voimia sulle

psykologille ja avaudu siellä oikein olan takaa. helpottaa kummasti, kun pääsee jollekin ventovieraalle kuulijalle vuodattamaan. sieltä saat myös vinkit asian käsittelyyn itseksesi. turhaan suomessa noita psykologeja pelätään. ne ovat ammattiauttajia ja tällaisissa traumatisoivissa tapauksissa oiva apu paikallaan.

mielestäsi olisi sellainen vastaus/syy että olisit tyytyväinen?

valitsevat tehdä. Elämä yllätti sinut. Älä jää menneeseen vaan anna uusien hyvien asioiden tapahtua sinulle. Olet syytön tapahtuneeseen ja sinulla on lupa olla vihainen ja surullinen, mutta anna ajan parantaa.

Ovatko pyytäneet anteeksi?



Kaamean tempun ovat tehneet :(

mä en voi ymmärtää miten joku voi tehdä noin!? ä kävisin käsiksi, oikeesti, löisin varmasti turpaan-. Leegot kurkkuun vaan!

ja jatka elämää eteenpäin.



Löydät varmasti kunnollisen miehen, mutta ensin on päästävä eroon nykyisestä, myös henkisesti, joten jutelkaa asiasta kolmistaan.