Työttömyys ahdistaa >:(
Toinen viikko työttömänä alkoi vasta ja nyt jo tuntuu siltä että pää hajoaa :(
Epätoivoisesti etsin töitä, ihan mitä tahansa mitä pystyisin tekemään. Paha juttu vaan että koulutus ja työkokemus on it-alan puolella eikä sieltä löydy edes duunarihommia.
Ongelma ei ole siinä etteikö minulla olisi tekemistä tai aikuista juttuseuraa. Kotona on aivan hirveästi tekemistä ja tykkään hoitaa lapsiani, mutta epävarmuus tulevaisuudesta pelottaa.
Tämä voisi olla ihan kivaakin jos tietäisi että töitä löytyy esim. tämän syksyn aikana. Silloin tämän työttömyyden voisi ottaa loman kannalta.
Edellisen laman kokemukset tässä eniten ahdistaa. Se kun joutui pari vuotta olemaan työttömänä, tarpeettomana ja rahattomana.
Nyt pelkään että joudun olemaan niin pitkään työelämästä ulkona etten enää kelpaa mihinkään töihin sitten kun talous lähtee nousuun.
Kommentit (6)
Tilanne on masentava. Itsellä on vain pätkätöitä elämässäni vaikka ikää jo 36. Eikä tuleva syksykään valoa tuo. Voi sentään yo:lla hengailla, kun vielä muutama tukikuukausi jäljellä. Surullista.
Itselläni on todennäköisesti sama edessä syksyllä ja vaikka tosiaankin mielelläni olisin vaikka kuukaudenkin kotona lasten kanssa niin juuri se epävarmuus tulevasta estää siiä nauttimisen. Itselläni on yksi aiempi työttömyysjakso takana mutta silloin olin jo yli puolen välin raskaana ja silti se otti koville.
Ongelmahan on myös se että taidat olla liian kokenut ihan ns. hanttihommiin, kukaan ei halua palkata kun ottaisit työn vastaan vain paremman puutteessa :-(
Ja kuntoilla.
Eli tee selkeä päivärytmi ja noudata sitä, liiku ihmisten ilmoilla!
Työttömyys on ikävä asia ja rahanpuute tietysti rajoittaa tekemisiä. Silti kannattaa yrittää elämästä nauttia. Ulkoilla, käydä kirjastossa, sivistää itseään jne.
Ongelmahan on myös se että taidat olla liian kokenut ihan ns. hanttihommiin, kukaan ei halua palkata kun ottaisit työn vastaan vain paremman puutteessa :-(
Ei minua kukaan palkkaa ns. hanttihommiin vaikka olen niitäkin hakenut. Tietävät että haen niitä vain paremman puutteessa ja lähden heti muihin tehtäviin kun löydän koulutustani vastaavaa työtä.
Vinkit opiskelusta, ulkoilusta ja päivärytmistä ovat asiallisia :)
Olen hakenut jo paria jatko-opiskelupaikkaa, mutta niin on alallani moni muukin joten on ihan tuurista kiinni pääsenkö opiskelemaan. Jos ei muuten pääse niin sitten täytyy hyödyntää kirjastoa ja internettiä ja kehittää vaikka kielitaitoa. Sitä sentään pystyy tekemään ihan omatoimisestikin.
Ulkoiluun ja liikuntaan muutenkin on myös nyt enemmän aikaa. Pitääkin ryhtyä aloittamaan kuntokuuria.
Kiitos vastanneille.
Helpotti ainakin vähäsen :)
meillä mies irtisanottiin vuodenvaihteessa, minulla on työ katkolla ollut nyt neljä vuotta. Koskaan ei tiedä koska se loppuu.
Ja jotta elämä olisi oikein raskasta, jouduin onnettomuuteen ja mursin selkäni. Neljään kuukauteen en päässyt ulos talosta.
Kyllä sen elämänhalun vaan löytää, kun on pakko. Nyt nautin sikana kun sain poimittua marjat omista herukkapensaista omin käsin. Piirakka on uunissa.
4