Mitkä ovat synnytyksessä ns "turhia toimenpiteitä"?
Kommentit (38)
Ei hevosten synnytystä voi verrata ihmisten synnytykseen. Erittäin kivulias synnytys on ihmislajin ominaisuus, ei juuri muiden nisäkkäiden: ihminen synnyttää isokokoisia poikasia, joilla on suuri pää verrattuna äidin lantion kokoon. Muilla eläinlajeilla ei tällaista epäsuhtaa ole - ihmiselle se on kehittynyt evoluutiossa, kun aivojen koko on suurentunut.
Se poikanen oli oikeasti vain pienen kesyrotan kokoinen!
Äkkiäkös sellaisen putkauttaisi. :)
Epiduraali voi muuten myös nopeuttaa synnytystä, kuten joku tuossa yllä jo kirjoittikin. Mulla tästä omakohtaista kokemusta toisesta synnytyksestä: olin niin kivusta krampissa että synnytyksen kulku "jämähti", ja heti kun sain epiduraalin pystyin rentoutumaan -> synnytys etenikin vauhdikkaasti. Kätilö ja lääkäri kumpikin totesivat epiduraalin hyödyn.
Mulla on kahdessa synnytyksessä laitettu se ja vauva on syntynyt muutaman minutin päästä siitä. Joten miksi ihmeess mua ja vauvaa piti kiduttaa jollain semmoisella? Se nyt vaan on tosiasia et ne sydänäänet huononee hetkeks juuri kun vauva on syntymässä.
Ilman sitä ei olisi tiedetty, että lapsen sydänäänet heikkenee tietyssä asennossa ollessa, ja lapsi olisi voinut olla ahdingossa paljon kauemmin. Nytkin oli jo tehohoidon tarpeessa syntyessään kun ponnistusvaihe kesti melkein tunnin.
Siinä elektrodien tarvetta miettiessäänhän ei voi aina olla ihan varma siitä kuinka monta minuuttia vielä kestää ennen kuin vauva syntyy.
Mulla on kahdessa synnytyksessä laitettu se ja vauva on syntynyt muutaman minutin päästä siitä. Joten miksi ihmeess mua ja vauvaa piti kiduttaa jollain semmoisella? Se nyt vaan on tosiasia et ne sydänäänet huononee hetkeks juuri kun vauva on syntymässä.
mukanaolo. Ilman miestä ovat naiset kautta-aikojen synnyttäneet ja hyvin ovat isät lapsiinsa silti kiintyneet.
epiduraali olisi ollut ainakin minulle täysin turha.. oikein mainiosti pärjäsin ilmankin :)
leikkaus, istukan synnyttäminen....
on aivan turhaa. Voimmehan synnyttää saunassa naapurineukon auttaessa. Kipulääkkeeksi voisimme käyttää pontikkaa.
Mulla on kahdessa synnytyksessä laitettu se ja vauva on syntynyt muutaman minutin päästä siitä. Joten miksi ihmeess mua ja vauvaa piti kiduttaa jollain semmoisella? Se nyt vaan on tosiasia et ne sydänäänet huononee hetkeks juuri kun vauva on syntymässä.
Mullakin laitettiin se, ja vauva taisi tulla ulos vasta 7-8 tuntia myöhemmin, ja silloinkin kiireellisellä keisarinleikkauksella, sydänäänten heikkenemisen (synnytys pysähtyi) takia.
mutta olen kuullut oksitosiini-tipasta paljon huonoja kokemuksia (sama juttu itselläkin...) Ei ole paljoakaan auttanut, aiheuttanut vain ihan järjettömän kipeitä ja pitkiä supistuksia.
Luulen, että lapsi olisi ulos tullut ilman pahempia repeämiä vaikka py olikin 36 cm.
jos tehdään näin tai jätetään tekemättä noin.
Toimenpiteet ja niiden tekemättä jättäminen pitäisi kuitenkin olla perusteltavissa siten, että on tutkittu synnyttäjiä joilla on eri tilanteet tuo ja todettu, että tietyntyyppisille synnyttäjille toimenpiteestä on keskimäärin enemmän hyötyä kuin haittaa tai jos toimenpide tehdään niin ja niin monelle tietyssä vaiheessa olevalle synnyttäjälle niin kyetään pelastamaan niin ja niin monta lasta tai äitiä komplikaatioilta. Tai että toimenpidettä ei tehdä koska se aiheuttaa niin paljon haittaa tilastollisesti, vaikka ehkä juuri tää äiti ei saisikaan mitään.
vastuullanne on sekä synnyttäjä että vauva. Ei ole mikään ihan pikkuhomma, sillä palkalla. Eiköhän ne kaikki toimenpiteet tehdä ihan vaan siksi, että äiti saisi terveen lapsen syliinsä?
Onneksi tajusin seuraavalla kerralla kieltäytyä. Mitä järkeä oli juoksuttaa mua wc:ssa tunnin ajan kipeitten supistuten kanssa, varsinkin kun sanoin ulostaneeni sinä iltana jo kotona.
ovat ne toimenpiteet joita tehdään vain koska niin on tapana, eli rutiininomaisesti.
Tälläisiä voivat olla välilihan leikkaus, epiduraali, ylimääräiset sisätutkimukset, äidin "piuhoittaminen" ja sitä kautta turha makuuttaminen avautumis vaiheessa.
Kaikki nämä voivat olla myös tarpeellisia toimenpiteitä silloin kun vauvan tai äidin vointi sitä vaatii.
valitettavasti tilastot kuitenkin puhuvat karua kieltään esim epparin leikkauksessa.
Ei jaksa uskoa että olisi jossain sairaalassa tarpeellinen yli 70% ensisynnnyttäjistä ja toisessa sairaalassa 15% eli kyllä suurissa yliopistosairaaloissa tehdään paljon eppareita "turhankin" takia.
Tosin moni synnyttäjä luulee, että epparin leikkaus säästää repeämiseltä ja nimenomaan pyytää sen vaikka ei olisikaan välttämätön.
mutta minä en tajua, miksi pitäisi löytää itsestään joku "synnytysvoima". En minä ainakaan jaksa, ehdi tai viitsi kehittää synnytyksestä jotain elämäni merkkipaalua, josta minun kuuluu suoriutua mahdollisimman sankarillisesti.
Synnytys on lapsen elinkaaren näkökulmasta vai yksi pieni alkupieru. Lataan mieluummin kunnianhimoni siihen, kuinka saan lapseni kunnialla ja rakkaudella kasvatettua vastuullisiksi, välittäviksi aikuisiksi.
Jos synnytyksessä pärjää ilman kivunlievityksiä niin mikäs siinä, mutta yhtä lailla äidillä on oikeus tarvita apua, tukea ja helpotusta. Synnytykset ja synnyttäjät ovat erilaisia, eikä mistään synnytystavasta pidä tehdä sankaruuden mittaa.
t. kaksi synnyttänyt, toisen vaikeasti ja toisen helposti