Onko liikaa toivoa yhtä iltaa miehen kanssa kuukaudessa kahdestaan?

tuollaiseen ole mahdollisuutta...



Jos koet todella tarvitsevasi tuota vapaata aikaa, niin hanki MLL:n hoitaja.

Aika harvinaiselta herkulta tuollainen järjestely kuitenkin lapsiperheissä kuulostaa.



T. Yksi joka 3 viikon päästä pääsee ekaa kertaa 3 vuoteen miehen kanssa illalla kaksin ulos ja odottaa sitä kuin kuuta nousevaa. (ps. täällä ei toimi mll:n hoitajia)

Meillä tuollainen "iltaloma" järjestyy 1-2 x vuodessa. Tosin olemme sitten ottaneet tavaksi n. kerran kahdessa viikossa rauhoittaa yhden illan kotitöiltä vain kahdestaan olemiseen, sen jälkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan. Meillä lapset sängyissä klo 20, joten siinä jää vielä yhteistä aikaa (jos siis kestää sen, että seuraavana aamuna tiskipöytä pursuaa ja pyykit on pesemättä, siivouksesta nyt puhumattakaan).

Meillä lapset sängyissä klo 20, joten siinä jää vielä yhteistä aikaa (jos siis kestää sen, että seuraavana aamuna tiskipöytä pursuaa ja pyykit on pesemättä, siivouksesta nyt puhumattakaan).

Mitä te sitten teette ennen kahdeksaa? Jos tiskit laittaa koneeseen suoraan syönnin jälkeen ja muuten pitää perussiivoa yllä, ei kodin pitäisi räjähtää, vaikka 20 jälkeen ei tee mitään. Pesettekö te pyykkiä joka päivä?

Tietysti en tiedä miten iso perhe teillä on, jossain 10-lapsisessa tuo voi olla hyvinkin todellista.

Meillä 20-21 jälkeen on ihan rentoa yhdessäoloaikaa, korkeintaan joutuu ripustelemaan pyykit ennen nukkumaanmenoa.

Meillä tuollainen "iltaloma" järjestyy 1-2 x vuodessa. Tosin olemme sitten ottaneet tavaksi n. kerran kahdessa viikossa rauhoittaa yhden illan kotitöiltä vain kahdestaan olemiseen, sen jälkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan. Meillä lapset sängyissä klo 20, joten siinä jää vielä yhteistä aikaa (jos siis kestää sen, että seuraavana aamuna tiskipöytä pursuaa ja pyykit on pesemättä, siivouksesta nyt puhumattakaan).

mutta voin kuvitella millainen tilanteenne olisi jos ette edes kerran, kaksi vuodessa noita iltoja viettäisi! Minun mielestäni teidän kyllä pitäisi useamminkin pyhittää ilta kahdestaan oloon ja tajuta sen tärkeys. Hiiteen ne tiskit ja pyykit, ne kyllä hoituu eikä maailmanne siihen kaadu. Tai sitten kääriydytte loppuviikon lakanoihin ja syötte sormin kun ei puhtaita vaatteita tai astioita ole. Ja mitä sitten? Lapset sitäpaitsi varmaan tykkäisivät :-D

Muistan itsekin toivoneeni samaa, mutta kolme kertaa vuodessa vastasi paremmin todellisuutta. Pärjäsin silläkin ne muutaman vuoden mitä oli pakko. Lapset kasvavat nopeasti ja alkavat pian käydä yökylässä kavereilla yms. jolloin omaa ja yhteistä aikaa löytyy ihan eri tavalla.

Meillä tuollainen "iltaloma" järjestyy 1-2 x vuodessa. Tosin olemme sitten ottaneet tavaksi n. kerran kahdessa viikossa rauhoittaa yhden illan kotitöiltä vain kahdestaan olemiseen, sen jälkeen kun lapset ovat menneet nukkumaan. Meillä lapset sängyissä klo 20, joten siinä jää vielä yhteistä aikaa (jos siis kestää sen, että seuraavana aamuna tiskipöytä pursuaa ja pyykit on pesemättä, siivouksesta nyt puhumattakaan).

mutta voin kuvitella millainen tilanteenne olisi jos ette edes kerran, kaksi vuodessa noita iltoja viettäisi! Minun mielestäni teidän kyllä pitäisi useamminkin pyhittää ilta kahdestaan oloon ja tajuta sen tärkeys. Hiiteen ne tiskit ja pyykit, ne kyllä hoituu eikä maailmanne siihen kaadu. Tai sitten kääriydytte loppuviikon lakanoihin ja syötte sormin kun ei puhtaita vaatteita tai astioita ole. Ja mitä sitten? Lapset sitäpaitsi varmaan tykkäisivät :-D

Meillä on lapsilla 1,5 v ikäeroa. Pienenä kuopus oli kaikki illat tississä kiinni, nukahti vasta n. 23. Silloin edes näitä iltoja ei ollut. No, parisuhde ei kauhean hyvin silloin voinut. Onneksi tajusimme tämän, ja onneksi kuopus sitten 9 kk iässä alkoi mennä nukkumaan samaan aikaan esikon kanssa.

Rohkaisuksi siis teille, joilla kahdenkeskistä aikaa ei ole edes iltaisin otettavissa. Tilanne voi vielä muuttua parempaan, jaksakaa vain uskoa toisiinne! Kyllä se parisuhde on sieltä kaivettavissa.

Nykyisin meillä menee hyvin, ja seksikin taas sujuu. Siistiä ei ole vieläkään, ja maailma pysyy pystyssä ja rullaa : ).

meillä on perheessä pienten lasten lisäksi teinejä, ja heidän kanssaan sitä aikuisten omaa ilta-aikaa on ihan turha toivoa. Joku kirjoitti, että kun lapset ovat muutamankin vuoden isompia, niin alkavat käydä yökylässä kavereillaan. No meillä on jo 14-18-vuotiaita, eivätkä he koskaan ole kavereillaan yötä, iltaisin kaverit tuppaavat vielä olemaan meillä niin pitkään, että saa jo kotiin hätistellä.

Kysymykseen: onhan tuo ilta kuukaudessa aika luksusta, ainakin kymmenen kertaa enemmän kuin meillä, mutta varmaan ihan mukava, jos vaan saa järjestettyä. Kalliiksi se tosin tulee.

Siis eikö teillä kellään ole mummoloita, joihin lapset viedään yökylään? Meidän tyttö täyttä kohta 3, ja on ollut lukuisia kertoja yökylässä. Ei nyt ihan joka kuukausi, mutta paljon kuitenkin.

Että ainakin kerran kuussa pitää päästä yhdessä jonnekin. No alkuun oli vielä helppo saada vahteja, mutta pian se meni siihen, että hyvä jo kahdesti vuodessa pääsi. Saattoi mennä vuosi, ettei ilman lasta käyty missään. Kun ei ole mummoloita, ei oikein sukuakaan alle 300 km päässä. Maksettuja lastenvahteja joskus käytetty. Nyt lapsi on sen verran iso, että voi olla jo vaikka kavrilla yökylässä:-)

Siis eikö teillä kellään ole mummoloita, joihin lapset viedään yökylään? Meidän tyttö täyttä kohta 3, ja on ollut lukuisia kertoja yökylässä. Ei nyt ihan joka kuukausi, mutta paljon kuitenkin.

Meidän toinen mummola on liki 500 km päässä, ja isovanhemmat siellä iäkkäitä. He olisivat halukkaita ottamaan lapset yökylään, mutta eivät enää pärjää heidän kanssaan. Matka on niin pitkä, että hädän tullen apu olisi liian kaukana.

Toiset isovanhemmat eivät halunneet ottaa alle 3-vuotiasta hoitoon (sen ikäisen kuuluu kuulemma olla vielä vanhempiensa hoidossa). Nyt, kun tyttö on yli 3-v, isovanhemmat viettävät kaikki viikonloput ja lomat mökeillä tai matkoilla. Arki-illan yökyläilyyn he asuvat liian kaukana. Toinen heistä on töissä, toinen (sairas)eläkkeellä.

Eli: ei ole mummolaa käytössä!

Onneksi toisella lapsellamme on ihanat, lähellä asuvat kummit, jotka ovat luvanneet ottaa lapset yökylään, kun heidän pieni vauvansa vähän kasvaa ja alkaa nukkua yönsä paremmin. Heidän vanhempi lapsensa on yökyläillyt meillä pari kertaa. Valoa siis kajastaa tunnelin päässä, reilun puolen vuoden kuluttua voivat lapsemme harrastaa vastavuoroista yökyläilyä, ja me vanhemmatkin saamme ihan yölomaa!

Siis eikö teillä kellään ole mummoloita, joihin lapset viedään yökylään? Meidän tyttö täyttä kohta 3, ja on ollut lukuisia kertoja yökylässä. Ei nyt ihan joka kuukausi, mutta paljon kuitenkin.

Pelkästään järjestelykysymys. Meidän teinit harrastavat, viettävät tuntikausia kirjastossa, käyvät leireillä yms. Ja kyllä heitä ihan oikeasti voi kannustaa myös yökyläilyyn.

Meillä on onneksi mahdollisuus antaa 2-vuotias hoitoon mummolle kerran tai pari kuussa ja olen itse sitä mieltä että tuollainen järjestely tekisi hyvää vähän jokaiselle perheelle. Äidit kertovat täällä kilpaa kuinka alle 3-vuotias ei saa olla hoidossa jne. mutta ovat sitten itse hermoraunioina tai oireilevat olemalla kamalia narttuja muita palstailijoita kohtaan :).

mutta toiseen on matkaa 700km, joten käymme siellä kahdesti vuodessa koko perhe. Toinen mummola on melko lähellä, mutta sieltä ilmoitettiin jo hyvissä ajoin esikoisen syntyessä, että mummolat eivät sitten ole mitään lastenhoitopaikkoja, jokainen omansa hoitakoon.

ei ne teinit siellä kirjastossa enää kymmenen jälkeen illalla voi olla, jolloin sitä aikaa miehen kanssa kahdestaan voisi olla pienempien lasten nukkuessa. Eikä minusta ole kovin kasvattava ajatus alkaa siihen aikaan heitä enää uloskaan ajamaan, eikös sitä kuuluisi jo olla kotona siihen aikaan illalla? t. 10

juuri siksi kysyin, että itselläni tarve selkeästi olisi kerran kuussa. Hermot alkavat selkeästi kiristyä, jos menee kuukausikaupalla niin, että emme ole päässeet mihinkään kahdestaan. En tiedä, olenko tavallista herkempi sitten, mutta iloisena, reippaana äitinä pysymiseen tarvitsisin selkeästi tuon kerran kuussa muutaman tunnin.



Ap

ihmettelen, eikö teillä ole ystäviä?! Ymmärrettävää jos isovanhemmista ei ole apua, liian kaukana, kiireisiä, kunto ei riitä,mutta kai nyt ystäviä sentään on? Eipä luulisi olevat hermoromahduksen paikka jos kaverin lapsi tai parikin tulee yöksi ja sitten päin vastoin?

meillä on ainakin paljon ystäviä. Heistä ei vain kukaan tarvitse lastenhoitoapua, koska heillä on sitä tarjolla sukulaisista, vastavuoroisuutta eivät siis tarvitse. Eikä ystävillä välttämättä ole samanikäisiä lapsia, kuin meillä. Hankala on myös järjestää niin, että kaikki lapset saisi sijoitettua samaan aikaan jonnekin perheisiin.

joita voisi pyytää tai sitten heillä on itsellä paljon pieniä lapsia eivätkä siis voisi tulla meille hoitamaan. Lapsi menee nukkumaan jo klo 20 maissa eli sekin riittäisi, että tulisi vain "valvomaan" nukkuvaa lasta ja itse käväisisimme esim. elokuvissa. Pitää alkaa varmaan miettiä eri vaihtoehtoja.



Ap