Miten kolmannen lapsen syntymä muuttanut elämäänne?

Silloin lapset ovat 5 v. ja 2,5 v.

muuttanut mitenkään ei edes autoa emme vaihtaneet! Neljännen synnyttyä ostimme sitten tila-auton, muuten hänenkin jälkeen olivat sama koti ja päivärutiinit.

ei ole enää yhtään aikaa, koti on sekaisin, vanhemmat ovat raivohulluja ja jatkuvasti väsyneitä. Ilmapiiri on sanalla sanoen stressaava ja kaoottinen. Auto on uusittava, samoin asunto. Mihinkään matkailuun ei enää ole hermoja/varaa. Älkää sitä nukkumisjärjestelyä miettikö, kukaan ei nuku enää hyvin tai jos saa nukkua, niin nukkuu vaikka saunan lauteilla istualteen. Enempää ei ole aikaa kirjoitella, pitää rientää.



lapset 4 v2 kk, 2v1kk ja 1v1kk

esikoinen on silloin 3v ja kuopus 1v9kk. uusi auto on jo hankinnassa. kaksi vanhinta lasta nukkuu samassa huoneessa niin kuin tähänkin asti ja vauva tulee meidän huoneeseen. esikoinen menee osapäivähoitoon(2-3pvä/vko) jotta saa muutakin leikkiseuraa kuin äidin ja kaksi pikkuista. uskoisin että kaikki menee hyvin.

ja edelliselle, meillä ei ole ainakaan nukuttu kolmeen vuoteen hyvin joten tuskin se sitä muuttaa. :)

luulisi ettei se mitään muuta (niin minäkin luulin), mutta ero on aika iso silti.. Sillä.

Aina on joku lapsista ilman syliä, keskimmäinen on aika vaikeassa asemassa.. Kaaos on joskus aikamoinen, kun yksi on kakalla ja yksi pudonnut jostain ja satuttanut itsensä ja kolmas pyytää äitiä "katsomaan mitä olen tehnyt!!!" :)

Tietty maalaisjärki kasvaa, mutta pinna lyhenee (ainakin minulla), koska tekemistä on niin PALJON!!! Huusholli on mullin mallin. Enää ei jaksa panostaa niin paljoa kaikkiin asioihin mitä ennen (ainakaan vauva-aikana).. Ja oman ajan saaminen on vaativampaa saada kun kahden lapsen kanssa. Jos on vanhat isovanhemmat he eivät välttämättä suostu ottamaan kaikkia lapsia kerralla, kuten kaksi ehkä aiemmin.

Muutoin positiivista on se, että aina on leikkikavereita omasta takaa.. :) ei tarvitse keksiä tekemistä.

Meillä 3. lapsi syntyi tilanteeseen, jossa olimme ajatelleet lapsilukumme jo olevan täysi - tulin ehkäisystä huolimatta raskaaksi. Ajatuksen tasolla tuo muutos oli kaiken kaikkiaan isoin koko tässä kolmannen lapsen tilanteessa. Meillä oli varsin stressaava elämäntilanne ja kaikenlaista hankaluutta kakkosen terveysjuttujen kanssa (onneksi ei mitään vakavaa eikä pysyvää, mutta pitkä sairaalajakso juuri takana). Tuntui, että oli juuri alkanut helpottaa kun jysähti. Ajattelin että voi ei, en jaksa enää uutta pikkuvauva-aikaa, en voi jäädä äitiyslomalle juuri kun olen päässyt töihin kiinni, taloomme ei mahdu kolmatta lasta emmekä enää pääse yhtään mihinkään matkustamaan ja muutenkaan.



Kun ajatukseen tottui ja vauva sitten oikeati lopulta todella toivottuna, odotettuna ja rakastettuna syntyi, on käytännössä ongelmia ollut kauhean paljon vähemmän kuin ennakkoon ajattelin.



- Auton vaihdoimme - olisi ollut jo muutenkin sen aika ja asumme kaukana sukulaisista, joten autoilemme paljon.

- Asumisen ratkaisimme niin, että kaksi vanhempaa (tytöt pienellä ikäerolla) menivät samaan isohkoon huoneeseen ja nuorin (poika) sai oman pienen huoneen. Meillä on alakerrassa ylimääräinen työhuone, jonka joku lapsista voi jossain vaiheessa ottaa omaksi huoneekseen jos ja kun haluavat sitten asua omissa huoneissaan - ellemme sitten ole siihen mennessä jo muuttaneet.

- Kolmannen lapsen vauva-aika oli ihanaa! Isommat olivat seurakunnan kerhossa 3 x viikossa ja oli ihanaa vain olla vauvan kanssa, käydä kahvilla tai shoppailemassa sillä aikaa. Muutenkin kolmonen oli aivan valtavan helppo, ihana ja tyytyväinen vauva jonka kanssa oli helppo olla. Ei muutenkaan enää stressannut mistään pienistä eikä ottanut paineita turhista asioista. Myös isommille oli ihanaa saada vielä hengähdystauko kotona ennen esikoulua. Nautin täysin siemauksin kotona olemisesta kolmannen kanssa.

- Äitiysloman ja hoitoivapaan jälkeen törmäsimme sellaiseen ongelmaan, että kolmen lapsen saaminen samaan paikkaan hoitoon oli tosi hankalaa. Mitä erikoisempia systeemejä ehdotettiiin kaupungin puolelta, kunnes onneksemme löysimme ihanan yksityisen päiväkodin johon kaikki kolme mahtuivat ja jossa olemmekin sitten pysytelleet. Hoitomaksu kolmesta lapsesta on tietenkin ollut aika huikea.

- Kun kolmonen on nyt jo melkein 4-vuotias, vaikuttaa "kolmen lapsen perheenä" oleminen käytännössä lähinnä matkustamiseen. Nyt emme enää kunnolla mahdu 2 aikuista + 2 lasta vuodesohvassa huoneeseen vaan täytyy etsiä erilaisia perhehuoneratkaisuja. Samoin etelänlomat käyvät kalliiksi :) Matkustaminen on standardisoitu tiukasti ydinperheen 2 + 2 mukaan ja tarjouksia pystyy hyödyntämään vain harvoin. Kuvittelisi perhe-elämän pirstaloitumisen pikkuhiljaa alkavan vaikuttaa myös tähän, mutta hitaasti näyttää käyvän :)



Omassa elämässämme kolme ei ole ollut radikaalisti erilaista kuin kaksi. Tuntuu, että lähes kaikilla kavereillamme on kolme lasta enkä kenestäkään tiedä että ainakaan julkisesti myöntäisivät, että olisi pitänyt jättää kahteen ;)



Meillä ikäerot esikoisen ja keskimmäisen välillä 1½ vuotta ja keskimmäisen ja kuopuksen välillä 3 vuotta. Lapset nyt 8 v, 6 v ja 3 v.

koska narsistinen mieheni ei jaksanut enää ymmärtää, miksi hän ei ole se tärkein. Haki kuulemma lohtua työkaverista, kun vaimo aina väsynyt eikä antanut tarpeeksi huomiota. Hyvä niin, näin jälkeenpäin ajatellen.

4-v ja 10 kk.. ja mietin nyt sitä kolmatta



Juu ei juu ei juu ei

yksi lapsista on usein kolmas pyörä



Positiivista:



Lisää rakkautta :)

Alku vauvan synnyttyä oli kaaosta, mutta kun rytmit löytyy niin on helpottanut. Autoa emme vaihtaneet, änkeämme itsemme pieneen autoon, ei oo varaa vaihtaa. Asuntoon mahdumme kun kaksi lasta on samassa huoneessa. Kerrossängyn olemme ostaneet. Elämä on ihan samalla mallilla kun kahdenkin lapsen kanssa ja nauttinut olen! Ainut on yökyläilyreissut, vieraisiin ei viitsi kolmen lapsen kanssa mennä kuin päiväkahville... mummolaan vaan yöksi. Ja totta on noi hotelli ja matkustusjutut että kalliita ovat, mut aikansa kutakin...

4 vuoden ikäeroilla. Suurin muutos on kai se, että lapset saavat nyt kolmanneksen huomiosta, kun ennen saivat puolet.

muutos oli, että piti miettiä vielä kolmaskin nimi.

ei ole enää yhtään aikaa, koti on sekaisin, vanhemmat ovat raivohulluja ja jatkuvasti väsyneitä. Ilmapiiri on sanalla sanoen stressaava ja kaoottinen. Auto on uusittava, samoin asunto. Mihinkään matkailuun ei enää ole hermoja/varaa. Älkää sitä nukkumisjärjestelyä miettikö, kukaan ei nuku enää hyvin tai jos saa nukkua, niin nukkuu vaikka saunan lauteilla istualteen. Enempää ei ole aikaa kirjoitella, pitää rientää.

lapset 4 v2 kk, 2v1kk ja 1v1kk

mikään noin niin kuin materialistisesti ajateltuna muuttunut, samalla asunnolla ja autolla mennään.



Mutta muuten tämä muuttui kyllä täydelliseksi kaaokseksi, vaikka kuopus se helpoin lapsi onkin. Jos ei yks tappele yhden kanssa niin sitten toisen kanssa. Myös kämppä on huomattavasti sekaisempi kuin aiemmin jne. Yelisesti ottaen koko työmäärä kasvoi.



Eli sanonta siinä se kolme menee kuin kaksikin, ei todellakaan pidä paikkaansa.